Suomi on kotiuttanut tänään sunnuntaina kuusi suomalaista lasta ja kaksi aikuista äitiä Koillis-Syyriasta. Tämä tehtiin yhteistyössä Saksan kanssa, joka myös kotiutti kansalaisiaan.

Yhteistä suunnittelua maat tekivät vuoden, mikä kuvastaa Tannerin mukaan tilanteen hankaluutta. Saksan ja Suomen yhteistyötä auttoi samanlainen oikeusperusta.

Huoli suomalaisten turvallisuudesta nousi tilaisuudessa monin tavoin esiin. Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriöstä sanoi, että poliisi tekee esiselvityksen kaikkien aikuisten kohdalla, jotka palaavat alueelta. Jos on perustetta, valtakunnansyyttäjä päättää mahdollisesta esitutkinnasta.

– Tein sen tämän tehtäväni määräyksen mukaisesti. Tein sen siinä vaiheessa, kun oli ilmeistä, että se päätös oli tehtävä, joko jätettävä nämä perheet kokonaan sinne tai sitten kotiutettava lapset äitiensä kanssa.

Al-Hol-leireillä on yhä viitisentoista suomalaislasta ja puolenkymmentä äitiä.

Tehtävä on Tannerin mukaan kesken niin kauan kuin suomalaisia lapsia on leirillä.

– Kysymys on hätätilasta tai hengenvaarasta.

Kovin tarkkaan hän ei työstään leireillä olevien auttamiseksi kertonut.

– Olen ollut alueella ja olemme olleet alueella ja voi olla, että sinne on vielä mentävä uudestaan.

Tanner oli mukana myös aamun kotiutustuslennolla, nyt hän on koronakaranteenissa. Tiedotustilaisuudessa hän oli mukana etäyhteyksin.

Tannerin mukaan nyt palautettavissa oli kyse kahdesta perheestä, kahden perheen lapsista ja heidän äideistään.

Ikähaarukkaa hän ei nyt palautettujen lasten osalta kertonut. Suomalaislasten mediaani-ikä al-Hol-leirillä on 5–6 vuoden välillä.

Erilaisten turvallisuusuhkien arviointia ennen kotiuttamispäätöstä on tehnyt nimenomaan Tanner.

Kotiuttamispäätöksissä esimerkiksi aikuisten Isis-ideologiaan sitoutumiseen viittaava kauan sitten tapahtunut somekommentointi ei Tannerin mukaan yksinään ja itsessään voi ohittaa palautustapauksissa lapsen perusoikeuksia.

– Mutta jos on tämäntyyppistä ideologista selvää sitoutumista, se tietysti kertoo jostain. Siinä tietysti olennaista on sitten, että minä olen voinut keskustella siitä suojelupoliisin kanssa ja myös poliisitoimen eli keskusrikospoliisin ja paikallispoliisin kanssa ja sillä tavalla myös haarukoida yhdessä sitä riskiprofiilia. Tätä olemme yrittäneet tehdä.

Tanner totesi, että palautuspäätöksissä riskiprofiilin ja lasten oikeuksien sekä myös kansainvälisen neuvottelutilanteen suomien mahdollisuuksien punninta ja priorisointi on hänen tehtäväänsä.

– Tässä ei ole sinänsä mitään poikkeuksellista. Yksittäinen viranomainen tekee yksityisiä henkilöitä koskevia ratkaisuja. Niin sen pitääkin olla oikeusvaltiossa. Yksittäinen virkamies omalla nimellään ja kasvoillaan vastaa ratkaisusta osana hallintotoimintaa.

“En voi sitä kertoa”

Sitä Tanner ei voinut kertoa, haluavatko kaikki Syyriassa jäljellä olevat naiset palata?

– En voi sitä kertoa.

Lapsen erottaminen äidistään ei ole Tannerin mukaan ollut oikeudellisesti eikä myöskään tosiasiallisesti mahdollista.

– Jotta lapsi voitaisiin laillisin keinoin erottaa äidistään, pitäisi olla jonkinnäköinen lapsensuojeluviranomaisen kaltainen järjestely olemassa siellä kohteessa, jonka kanssa voisimme tehdä yhteistyötä.

Tannerin mukaan leirit ovat klassinen esimerkki internointileiristä, joissa taistelun jälkeen vihollisen alueelta on kerätty siviiliväestö leiriin. Leiriä hallinnoi ei-valtiollinen asevoima.

Suomessa lasten erottaminen äidistä voisi olla mahdollista.

– Lastensuojeluviranomaiset tekevät yksilöllisen harkinnan ja lapsen edun perusteella ratkaisut.

Lasten erottamista äideistään ei Tannerin mukaan sinänsä voitaisi katsoa laillisuusvalvonnan kannalta moitittavaksi, mutta tässä nimenomaisessa tapauksessa se ei olisi ollut edes mahdollista oikeudellisesti kestävin keinoin.

Koillis-Syyrian hallinto ei myöskään suostu lasten ja vanhempien erottamiseen. Tosiasiallisestikaan vaihtoehtoa ei siis ole.

“Se oli ennen kaikkea väsynyt”

Tanner kertoi, että hän on tavannut nyt Suomeen palanneita ennen kotiuttamista. Hän on perehtynyt myös asiakirja-aineistoon.

Tannerilta tiedusteltiin myös kotiutuslennon tunnelmasta.

– Se oli ennen kaikkea väsynyt, varmaan helpottunut. Sen voin paljastaa, että mukana oli myös tosi pieniä lapsia, jotka suhtautuivat niin kuin lapset voivat suhtautua. Missään tapauksessa se ei ole millään tavalla kireä se tunnelma.

Lapsilla Tannerin havaintojen mukaan stressiä, koska matka kesti vuorokauden.

– Matka meni olosuhteisiin nähden yllättävänkin hyvin.

Matkan puolivälissä tehtiin koronatesti, joka oli negatiivinen kaikilla suomalaisilla kotiutettavilla.

Tanner sai vastattavakseen myös kysymyksen, onko suomalaisista maksettu lunnaita.

– Ei tietenkään. Suomi ei maksa mitään lunnaita.