Politiikka
27.1.2025 10:51 ・ Päivitetty: 27.1.2025 10:51
Aleksanteri-instituutille kovaa kritiikkiä laitoksen sisältä – Venäjän aggressiivisuutta vähäteltiin
Suomalaisen Venäjä-tutkimuksen kärkiyksikössä, Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa ei haluttu paneutua Venäjän kulttuuri-imperialismiin ja Putinin hallinnon aggressiivisuuteen, kertoo Ulkopolitiikka-lehti.
Lehteen kirjoittamassaan pitkässä esseessä instituutin professori Veli-Pekka Tynkkynen kritisoi omaa laitostaan vuosia jatkuneesta Venäjän epäkohtien hyssyttelystä.
Tynkkynen arvelee, että laitoksen ja sen johdon linjana oli enemmänkin Venäjän toimien ymmärtäminen, ja osin myös niiden selittäminen Suomen päättäjille parhain päin.
Tynkkysen mielestä hyssyttelyä näkyi etenkin instituutin vuosina 2012-2018 johtamassa, Suomen akatemian “Venäjän modernisaation valinnat” –huippuyksikössä. Sen piti arvioida muun muassa sitä, voisiko Venäjä painostaa länsimaita energiabisnestensä avulla. Tämä oli yksikölle vieras ajatus.
– Huippuyksikön johto korosti taloudellista keskinäisriippuvuutta ja näki turvallisuusriskeihin keskittymisen turhana asioiden turvallistamisena, joka lisäisi vastakkainasettelua ja vaarantaisi demokratiaa. Heistä näkökulmani Venäjästä energiasuurvaltana, joka käytti niin pehmeitä kuin kovia vaikuttamiskeinoja energian kautta, oli väärä tulkinta, Tynkkynen kirjoittaa.
ALEKSANTERI-INSTITUUTTI perustettiin vuonna 1996. Tarkoitus oli keskittää siihen Suomen parasta akateemista Itä-Euroopan ja Venäjän tutkimusta professori Markku Kivisen johdolla. Kivinen itse joutui kritiikin kohteeksi jo 2010-luvun alussa hänen puolustaessaan kohudosentti Johan Bäckmanin väitöskirjan ansioita.
Tynkkynen korostaa arvostelevansa enemmän Aleksanteri-instituutissa vallinnutta henkeä, strategista linjaa ja ennakkoasenteita, eikä sen tutkimustuloksia.
Lisää aiheesta
– Instituutissa on sen liki 30-vuotisen historian aikana kuitenkin tutkittu Venäjää ja itäistä Eurooppaa laadukkaasti ja moninäkökulmaisesti, ja se on tuottanut uuden sukupolven asiantuntijoita, Tynkkynen kiittelee.
NYT VENÄJÄN vuoden 2022 Ukraina-hyökkäyksen jälkeen tutkijapiireissä on Tynkkysen mukaan ryhdytty arvioimaan itsekriittisemmin myös aiempia asenteita sekä idäntutkimuksen sokeita pisteitä.
Instituuttiakaan ei hänen mielestään tarvitse erikseen ”siivota”. Nimessä on kuitenkin historian painolastia: se viittaa tulkintaan siitä, että keisari Aleksanteri I olisi 1808 Suomen valloitettuaan ollut erityisen armollinen hyväntekijä meille. Keisarista (1777-1825) tuli kuitenkin loppuvuosinaan konservatiivinen hirmuhallitsija, joka perusti Venäjälle salaisen poliisin, alkoi vainota yliopistoja ja kiristi maaorjuutta.
– Instituutin nimenkin voisi vaihtaa neutraaliksi itäisen Euroopan ja Keski-Aasian tutkimuksen instituutiksi. Tutkimusyhteisöissä, joissa ei aseteta ideologisia raameja edes symbolisella tasolla, voivat kasvaa uudet tutkijapolvet. He kenties oppivat kuvaamaan realistisesti itäisen Euroopan dynamiikkaa ilman poliittisen historian painolastia, Tynkkynen kirjoittaa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.