Valtioneuvoston kanslian korkein virkamies, alivaltiosihteeri Timo Lankinen oli eri linjoilla.

– Vesa-Matti Loiri teki merkittävän uran taiteilijana. Mielestäni valtiollisten hautajaisten myöntämisen kriteerit erityisestä kansallisesta merkityksestä eivät kuitenkaan täyty, joten ei ole edellytyksiä esitellä valtioneuvostolle hautajaisten järjestämistä valtiollisina. Valtioneuvosto tulee muulla tavoin osoittamaan huomiota ja kunnioittamaan läsnäolollaan Vesa-Matti Loirin hautajaisissa, Lankinen kertoi MTV Uutisille.

Lankisen näkemykseen on suhtauduttu yllätyksenä, koska pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi eilen, ettei tiedä, mitä valtioneuvoston kansliasta on kommentoitu.

Demokraatin tänään tavoittama Timo Lankinen ei Marinin lausuntoa kummastele.

– Hän kai totesi, että asiaa ei ole käsitelty hallituksessa ja näinhän se onkin, hän toteaa.

– Uskoisin, että hallituksen neuvottelussa asiaa varmaan jossain vaiheessa käsitellään, Lankinen sanoo.

Jos valtiolliset hautajaiset järjestettäisiin, päätöksen niistä tekisi valtioneuvosto.

– Mutta nyt on kysymys, järjestetäänkö niitä. Jos ne todellakin päätetään järjestää, silloin valtioneuvoston kanslia esittelee päätöksen valtioneuvostossa.

LANKINEN SUMMAA, että tällä hetkellä asiassa selvitetään valtioneuvoston tahtotilaa. Omassa kannassaan Lankinen pysyy eli Loirille ei hänen mielestään järjestettäisi valtiollisia hautajaisia.

– Minä olen ollut sillä kannalla, että kriteerit eivät täyty. Tässä tapauksessa valtiollisia hautajaisia ei pitäisi järjestää.

Pitäisikö valtion osallistua hautajaiskuluihin?

– Ei valtio yleensä osallistu hautajaiskuluihin, mutta se voisi kunnioittaa hautajaistilaisuutta osallistumalla siihen.

Lankinen sanoo, ettei tiedä, mikä on Loirin omaisten tahto hautajaisten suhteen.

– Toki se pitäisi selvittää, jos valtiollisia hautajaisia todella esitettäisiin. Silloin pitäisi nimenomaan selvittää omaisten tahto, haluavatko he sitä.

Lankinen toteaa valtiollisten hautajaisten järjestämisen lähtökohdan olevan, että ne järjestetään ainoastaan presidenteille.

– Poikkeustapauksessa ne voidaan järjestää erittäin pitkäaikaisille pääministereille, eduskunnan puhemiehille tai erityisen merkittäville muille henkilöille.

Vuoden 1989 jälkeen kulttuurihenkilöistä ainoastaan kirjailija Väinö Linnalle on järjestetty valtiolliset hautajaiset.

Mitään yksittäisiä kriteereitä valtiollisten hautajaisten järjestämiseksi muille merkittäville henkilöille ei Lankisen mukaan ole, vaan kyse on valtioneuvoston harkinnasta.

Lankinen toteaa, että tietyllä tavalla ajatellen on varmasti paljonkin henkilöitä, joille olisi voinut järjestää valtiolliset hautajaiset.

– Koko ajan on kuollut taiteilijoita, kulttuurihenkilöitä ja tieteentekijöitä, jota olisi varmasti voinut verrata tähän tilanteeseen.

VALTIOLLISTEN HAUTAJAISTEN pitkästä perinteestä puhuttaessa Lankinen sanoo, että hautajaiset on hänen tietojensa mukaan järjestetty aina luterilaisin menoin.

Voi kuitenkin ajatella, että monikulttuuristuneessa Suomessa joskus tulevaisuudessa kyseeseen voisivat tulla myös jonkin muun uskonnon mukaiset hautajaismenot tai uskonnottomat menot.

Lankisen mukaan tätä ei ole erityisesti pohdittu valtioneuvoston kansliassa.

– Meillä ei varmasti ole yhtään sellaista ollut, jossa olisi uskonnottomilla menoilla hautauksia järjestetty eikä sitä ole ajateltu näissä yhteyksissä. Tässä on tavallaan vanhasta perinteestä kysymys, että tietyille henkilöille on haluttu järjestää valtiolliset hautajaiset. Se on lähtenyt oikeastaan presidenttiperinteestä liikkeelle.

Toisaalta Lankinen toteaa, että valtio ei tee päätöstä hautajaismenoista tai vaikkapa niiden uskontosidonnaisuudesta.

– Kysymys on oikeastaan siitä, että järjestetään valtiolliset hautajaiset eli maksetaan niitä koskevat kustannukset ja sitten osallistutaan niiden järjestämiseen. Tunnustukseen ei ole otettu mitään kantaa päätöksissä.