Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

“Alkaa olla aika käyttää sitä lainsäädäntöä” – itärajan tilanne puhuttaa, näin presidenttiehdokkaat reagoivat

LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Presidenttiehdokkaat Jussi Halla-aho, Li Andersson, Alexander Stubb, Pekka Haavisto, Olli Rehn ja Mika Aaltola vaalitentissä tänään.

Ilta-Sanomat, konfliktinratkaisujärjestö CMI ja yhdysvaltalainen Politico-lehti järjestivät Helsingin Sanomatalossa Rauhan vaalitentin.

Demokraatti

Demokraatti

Mukana olevat presidenttiehdokkaat saivat heti vastattavaksi kysymyksen itärajan tilanteesta.

STT:n mukaan Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoille on pelkästään tämän päivän aikana saapunut 21 turvapaikanhakijaa, joiden asiakirjat eivät ole olleet kunnossa.

Aiemmin Venäjä ei ole sallinut puutteellisin asiakirjoin matkustavien jatkaa Suomen rajanylityspaikoille, mutta viime kuukausina Venäjän toiminta on muuttunut.

Presidenttiehdokkailta kysyttiin, näkevätkö he asiassa hybridioperaation piirteitä ja missä vaiheessa Suomen tulisi ryhtyä sulkemaan rajanylityspaikkoja.

PERUSSUOMALAISTEN presidenttiehdokas Jussi Halla-aho totesi, että Venäjä valvoo Suomen vastaista rajaansa halutessaan hyvin tehokkaasti.

– Joten voidaan olettaa, että jos sieltä tulee ihmisiä ilman asianmukaisia matkustusasiakirjoja, silloin heidät on päästetty tarkoituksella läpi, Halla-aho arvioi.

– Minun mielestäni asiaa kannattaisi ajatella pikemminkin niin päin, että kun Venäjä on selkeästi vihamielinen toimija ja sillä varmasti on halu tehdä erilaista kiusaa ja hämminkiä, me emme voi jättää omaa rajaturvallisuuttamme Venäjän hyväntahtoisuuden varaan. Meillä pitää olla riittävät työkalut itsellämme reagoida siihen, jos rajalle ilmestyy ihmisiä, jotka esimerkiksi pyrkivät käyttämään hyväksi turvapaikkajärjestelmää. Eli rajaa ja turvapaikkamenettelyä koskevat lainsäädännöt pitää saattaa sellaiselle tasolle, että tällainen hybridivaikuttaminen ei ole enää kannattavaa, hän jatkoi.

VASEMMISTOLIITON presidenttiehdokas Li Andersson painotti, että Suomessa on varauduttu nyt käsillä olevaan skenaarioon. Hän palasi lähihistoriaan ja muistutteli, että Raja-Joosepin ja Sallan rajanylityspaikoilla raja alkoi vuotaa vuonna 2015 sekä Valko-Venäjän ja Puolan rajalla 2021.

Anderssonin mukaan oleellista on painottaa, että Suomen viranomaisilla on vastaanottokapasiteettia.

– Eli jos puhutaan senkaltaisista määristä, mistä on puhuttu tähän asti, se ei millään tavalla kriisiytä meitä tai meidän järjestelmäämme, Andersson sanoi.

– Jos käy niin, että tulijoiden määrä on erittäin suuri tai tilanne on muuten vaikeasti kontrolloitavissa rajalla, meillä on lainsäädännössämme mahdollisuuksia keskittää turvapaikanhakua tietyille rajanylityspisteille.

Andersson on Halla-ahon kanssa samaa mieltä siitä, että jos ihmisiä tulee Suomeen ilman viisumeita tai vaadittavia matkustusasiakirjoja, heitä on päästetty tulemaan.

– Eli tässä on kyllä kyse jonkinlaisesta hybridivaikuttamisesta tai ainakin maahanmuuton välineellistämisestä, Andersson arvioi.

KOKOOMUKSEN presidenttiehdokas Alexander Stubb painotti ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan ja viranomaisten päätöksentekoa asiaan reagoimisessa.

Hänen mukaansa tilanne on aika samanlainen kuin 2015 ja 2016 Sallan ja Raja-Joosepin kohdalla.

Stubbin mielestä kyseessä on ilman muuta hybridioperaatio.

Hän katsoo, että kyseessä on tyypillinen esimerkki siitä, kuinka Venäjän valtio käyttää ihmistä aseena ja on valmis lähettämään lapsia, vanhuksia, miehiä, naisia rajan yli.

– Meillä on onneksi tällä hetkellä toimivat lainsäädännöt ja toimintaperiaatteet, joiden kautta tähän voidaan aika nopeasti reagoida. Olen aika varma siitä, että ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta tulee ilmaisemaan tästä näkemyksensä aika nopeastikin, jos ei jo huomenna.

VALITSIJAYHDISTYKSEN presidenttiehdokas Pekka Haavisto muisteli kysyneensä Raja-Joosepin kriisin aikana eduskunnan valiokunnassa, eikö Raja-Joosepin asemalla ole puomia ja eikö sitä saada kiinni.

– Puomi valitettavasti tällaisissa tilanteissa on se ratkaisu. Jos katsoo Venäjän potentiaalia, kuinka paljon, mahdollisesti kymmeniä- ehkä joitain satojakintuhansia paperittomia ihmisiä, Venäjällä tällä hetkellä on. Mikäli Venäjä valitsee taktiikan, että se puskee tai rohkaisee näitä ihmisiä tulemaan kohti Suomen rajanylityspaikkoja, me olemme hyvin kriittisessä tilassa.

Haaviston mukaan tilannetta on seurattava päivittäin ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan yhdessä tasavallan presidentin kanssa (TP-UTVA) on istuttava alas.

– Mikäli tässä on järjestettyä puskua, silloin täytyy rajanylityspaikka panna kiinni.

VALITSIJAYHDISTYKSEN ja keskustan presidenttiehdokas Olli Rehn totesi tentissä, että Venäjä vaikuttaa testaavan Suomen reaktioita.

– Kyse on mitä ilmeisimmin järjestetystä ihmisvirrasta, järjestetystä pakolaisvirrasta. Sen takia alkaa olla aika käyttää sitä lainsäädäntöä, joka tehtiin silloin 2015-2016 pakolaiskriisin yhteydessä ja jälkeen.

Rehn oli tuolloin TP-UTVAn jäsen.

Rehnin mukaan on tärkeää yhteensovittaa rajavartioston, sisäisen turvallisuuden ja ulkopolitiikan päättäjien toiminta ja käyttää olemassaolevaa lainsäädäntöä.

Valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas Mika Aaltola sanoi, että on päivänselvää, että Venäjä on vihamielinen toimija ja on sitä melko pitkään.

– Se aiheuttaa meillä hankaluuksia. Se tietää, että tämä asia on hankala. Ilman Venäjän viranomaisten tietoisuutta tuolla rajavyöhykkeellä ei kukaan ole. Eli taustalla on Venäjän halu kokeilla, ärsyttää ja katsoa sitten reaktioita, kun meidät laitetaan vähän hankalaan paikkaan, Aaltola sanoi.

– Se hankala paikka pitää hoitaa niin, että ei jouduta hankalaan paikkaan. Eli raja on olemassa rajaamista varten ja rajan pitäminen hallinnassa missä tahansa tilanteessa on terveen itsenäisen ja itsestään huolta pitävän valtion merkki. Kyllä tässä päättäväisesti pitää toimia.

LI Andersson tarkensi, että edellisen vaalikauden lainsäädäntö lähtee mahdollisuudesta keskittää turvapaikanhaku yhdelle tai useammalle rajanylityspisteelle.

– Suomella on myöskin tietyt kansainvälis-oikeudelliset velvoitteet. Ne liittyvät turvapaikanhakijoiden oikeuksiin, ihmisoikeuksiin. Me olemme nimenomaan pyrkineet lainsäädännössä ja vastauksessamme tasapainottamaan näitä, hän sanoi.

Anderssonin mukaan siirtolaisuuden välineellistämisestä tekee haastavaa se, että siirtolaisten joukossa voi olla ihmisiä, joilla on aito suojelustarve tai suojeluperusteet.

– Esimerkiksi Valko-Venäjän ja Puolan välisen rajakiistan seurauksena Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on myöskin antanut langettavia tuomioita esimerkiksi Puolalle siitä, miten on toimittu rajalla.

Jussi Halla-aho sanoi tähän, että Suomen ja koko Euroopan haavoittuvuus on siinä, että ei pystytä tekemään poliittisia päätöksiä turvapaikkahakemusten vastaanottamisen keskeyttämisestä edes kriisitilanteessa.

– Juuri se, että Venäjä tietää, että me joudumme prosessoimaan pitkän kaavan mukaan jokaisen rajan yli tulevan turvapaikanhakijan, johtaa siihen, että Venäjälle tulee houkutus käyttä turvapaikanhakijoita aseena. Kyllä se, mihin meidän pitäisi keskittyä, on oma lainsäädäntömme eikä niinkään se, mitä Venäjä tekee.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE