Nykyistä vahvempia tuotteita saisi entistä useammasta paikasta, sillä myyntipisteiden määrä 17-kertaistuisi.

Alkoholin saatavuuden lisääminen lisää alkoholin kulutusta, joka puolestaan kasvattaa haittoja. Negatiiviset vaikutukset näkyvät kasvavana kuormituksena sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä poliisien lisääntyvinä tehtävinä. Myös riski- ja ongelmakäyttäjien määrä työelämässä kasvaa.

Esitys kahdeksan prosenttisten alkoholin tuomisesta kauppoihin on vasta ensimmäinen osa Orpon hallituksen sarjasta alkoholilainsäädännön vapauttamiseen.

Samaan aikaan hallitus on tekemässä myös verotuksellisia uudistuksia – kaljaveroa lasketaan, mutta muuten viinien ja väkevien verotusta kiristetään.

Suuresta yksittäisten uudistusten kokonaisuudesta huolimatta hallitus ei ole taaskaan arvioinut kokonaisvaikutuksia. Kokonaisvaikutusten arvioimattomuus hämärtää etenkin sitä, mitkä ovat lopputuloksen kielteiset vaikutukset.

PIDEMMÄN tähtäimen tavoitteena on todennäköisesti viinien vapauttaminen ruokakauppoihin, jota hallitus on pohtimassa selvityksen pohjalta kautensa puolivälissä.

Tämä johtaisi todennäköisesti Alkon monopolin murtumiseen ja lopulta myös väkevien viinojen saapumiseen ruokakauppoihin. Viinien vapauttamisen kannattajat eivät usein pidä tätä puolta esillä, sillä Alkon toiminta ei olisi enää kannattavaa vain väkevillä viinoilla.

THL:n tammikuussa 2024 teettämässä kyselyssä selvisi, että enää alle puolet vastaajista oli sitä mieltä, että viinejä pitäisi saada ostaa ruokakaupasta. Määrä oli laskenut viime vuoden 48 prosentista 44 prosenttiin ja vuoden 2022 lukemista peräti 10 prosenttiyksikköä.

Yhtälailla vastaajien kannatus oli laskenut viinien myynnistä, jos se tarkoittaisi samalla väkevien alkoholijuomien myyntiä päivittäistavarakaupoissa. Enää 21 prosenttia haluaisi viinit myös tässä tilanteessa kauppoihin, kun vuonna 2022 osuus oli ollut 29 prosenttia.

Suomalaiset eivät ole yksin tiukentuneiden asenteiden kanssa. Myös monessa Euroopan maassa on siirrytty alkoholin suhteen tiukemmalle linjalle. Esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Irlannissa on viety läpi uudistuksia, joilla on pyritty vähentämään alkoholista aiheutuvia haittoja.

Tanska on ainoa Pohjoismaa, jossa ei ole alkoholin vähittäismyynnin monopolia ja saatavuus on muutenkin helpompaa. Alkoholia myös käytetään muita Pohjoismaita enemmän, mutta Suomi tulee jo seuraavana näkyvällä erolla loppuihin Pohjoismaihin.

Lähteekö Suomi tästä huolimatta luisumaan pois aiemmin hyväksi havaitulta yleispohjoismaiselta tieltä, joka on perustunut tutkittuun tietoon ja niiden pohjalta tehtyihin suosituksiin? Hallituksen linja vaikuttaa nyt pahasti siltä.

Kirjoittaja on kansanedustaja (sd.) Vaasasta.