Miksi terveydenhuollossa tarvitaan näyttöä? Jos hoidamme asiakasta tai potilasta kuten olemme aina hoitaneet, saatamme toteuttaa jotakin, mikä ei vie tavoitettamme hyvästä ja tasa-arvoisesta hoidosta eteenpäin. Jos teemme aina kuten aina on tehty, vaikuttamattomat tai jopa haitalliset menetelmät voivat jatkaa elinvoimaisina. Esimerkkejä tilanteista, joissa näyttö on muuttanut toimintaa, on lukuisia, mutta tässä muutama:

Tupakka: Ennen tupakan ajateltiin auttavan liman irrottamisessa keuhkosairailla – nyt sanomattakin tiedämme, ettei asia ole näin.

Keskosen kivun hoito: Ennen luulimme, että keskoset eivät tunne kipua – nyt tiedämme, ettei asia ole näin ja voimme hoitaa keskosten kipua eri menetelmin, ja näitä menetelmiä kehitetään ja tutkitaan jatkuvasti.

Potilaan tai asiakkaan hoitoa koskevaan päätöksentekoon vaikuttavat näytön lisäksi hoitoympäristö, potilaan toiveet ja terveydenhuollon ammattilaisen harkinta. Kun nämä kaikki otetaan huomioon, syntyy paras mahdollinen tulos hoidollisesta, taloudellisesta ja inhimillisestä näkökulmasta.

Entä miten tämä kaikki liittyy hyvinvointialueiden päätöksentekoon? Nyt jos koskaan on mahdollisuus tarkastella, ravistella ja uudelleen muodostaa rakenteita!

Tasa-arvoinen, näyttöön perustuva sote ei automaattisesti tarkoita samaa kaikille, mutta perusteetonta vaihtelua palveluissa sekä ei-vaikuttavia menetelmiä voidaan karsia ja kohdentaa sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit oikein.

Tarvitaan siis näyttöön perustuvaa terveydenhuoltoa tukevia rakenteita, mikä tarkoittaa myös sen miettimistä, että tarvitaanko uusia tehtävänkuvia, missä ja mitä osaamista tarvitaan, miten osaamista voidaan tukea ja miten osaamista johdetaan. Hyvällä johtamisella voidaan johtaa myös vääriä asioita, joten nyt olisi hyvä paikka perata palveluketjut ja miettiä onko kaikki hyvin vai voisiko asiat tehdä paremmin. Aina parempi hoito ei ole halvempaa panostuksen hetkellä, mutta pidemmällä aikavälillä vaikuttavuus (ja sitä kautta myös kustannusvaikuttavuus) paranee.

Tutkimustiedon vieminen käytäntöön vaatii myös poliittisten päättäjien sitoutumista tulevassa hyvinvointialuestrategiassa näyttöön perustuvan terveydenhuollon edistämiseen. Pirkanmaalla valtuustosopimuksen yhteydessä allekirjoitetussa poliittisessa tahtotilassa näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen mainitaan, jolloin sen luonnollisesti tulisi näkyä myös strategiassa.

Kirjoittaja on Pirkanmaan hyvinvointialueen varavaltuutettu (sd.) Hämeenkyröstä.

Alueterveiset on kolumnisarja, jossa SDP:n päättäjät kertovat kuulumisia Pirkanmaan hyvinvointialueen päätöksenteosta.