Niin kutsuttu oikeusvaltiomekanismi on ollut Suomellekin tärkeä tavoite EU:ssa. Sillä pyritään puuttumaan EU-varojen väärinkäyttöön aiempaa tehokkaammin. Nyt käydyissä neuvotteluissa on keskusteltu mekanismin yksityiskohdista.

Sopuun sisältyy esimerkiksi listaus siitä, millaiset rikkomukset voivat laukaista mekanismin käytön.

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) pitää listausta merkittävänä, koska siihen sisältyy myös ennaltaehkäisevä näkökulma. Sarvamaa on ollut toinen parlamentin kahdesta pääneuvottelijasta oikeusvaltiomekanismineuvotteluissa.

Oikeusvaltiomekanismia on valmisteltu EU:ssa pitkään. Nyt neuvottelujen lähtökohtana oli puheenjohtajamaa Saksan syyskuun lopulla tekemä kompromissiesitys, joka perustui EU-maiden johtajien heinäkuun huippukokouksessa saavutettuun rahasopuun.

Tiukan oikeusvaltiomekanismin ystäville Saksan kompromissiehdotus oli pettymys, sillä sen katsottiin vesittävän mekanismin toimivuutta. Ehdotuksessa ei esimerkiksi huomioitu ennaltaehkäisevää näkökulmaa.

Heinäkuisessa huippukokouksessa sovittu kirjaus oli niin lavea, että se mahdollisti monenlaiset tulkinnat. Sen vuoksi neuvottelut mekanismin yksityiskohdista ovat olleet tärkeä etappi.

Päätös määräenemmistöllä

Yksi merkittävistä kysymyksistä oli se, millä tavalla päätös mekanismin käytöstä tehdään. Sovussa on päädytty määräenemmistöön, eli jäsenmaiden enemmistön tulisi siis olla mekanismin käyttämisen kannalla.

Tarkasti määriteltynä määräenemmistöpäätökseen vaaditaan vähintään 55 prosenttia jäsenmaista, jotka edustavat vähintään 65:tä prosenttia EU:n väestöstä.

Parlamentti ajoi alun perin käänteistä määräenemmistöä, jolloin rikkomus voitaisiin todeta, ellei jäsenmaiden määräenemmistö vastusta päätöstä. Tämä olisi ollut kirjauksena pelkkää määräenemmistöä vahvempi.

Sarvamaa huomauttaa, että kokonaisuudessaan sopu mahdollistaa kuitenkin hyvin toimivan oikeusvaltiomekanismin, koska neuvottelujen aikana parlamentti sai sopuun mukaan monia parannuksia, kuten aiemmin mainitun laajan listan rikkomuksista sekä lopullisten tuensaajien suojan.

Tuensaajien suojalla tarkoitetaan sitä, että esimerkiksi EU-rahoitusta saava kansalaisjärjestö ei jäisi puille paljaille, vaikka jäsenmaan todettaisiin syyllistyneen oikeusvaltiorikkomuksiin.

Uhkailua elpymisrahoituksen kaadolla

Oikeusvaltiomekanismi kytkeytyy tiiviisti rahasopuun, jossa EU-maat sopivat 750 miljardin euron elpymispaketista sekä tulevasta seitsenvuotisesta budjetista.

Neuvostossa oikeusvaltiomekanismin hyväksymiseen riittää jäsenmaiden enemmistö, mutta elpymisrahoituksen mahdollistavaan budjettipäätökseen tarvitaan vielä siunaus kaikilta jäsenmailta. Siksi uhkana on ollut se, että esimerkiksi Unkari tai Puola voisi kaataa elpymisrahoituksen, jos oikeusvaltiomekanismin lopputulos ei ole maille mieluisa.

STT–Heta Hassinen