Maan hallitus on vihdoin ryhtynyt valmistelemaan toimia kasvun aikaansaamiseksi Suomessa. Asiantuntijaryhmän ehdotuksia on odotettavissa ensi kevään korvalla. Monet muut hallituksen päätökset johtavat valitettavasti päinvastaiseen suuntaan.

Kun hallituksen koulutusleikkauksia arvostellaan, kuullaan usein hallituksen suulla puolusteltavan sillä, että perusopetukseen tehdään lisäpanostuksia. Näillä perusopetuksen lisäyksillä ei kuitenkaan voi mitenkään perustella ammatillisen koulutuksen leikkauksia tai aikuiskoulutustuen lakkauttamista. Panostus perusopetukseen ei korvaa ammatillisen koulutuksen leikkauksia.

On oikein, että perusopetukseen panostetaan, mutta on hyvä muistaa, että samalla perusopetuksen järjestäjille tulee myös lisää velvoitteita ja tehtäviä. Eli nykyisten tehtävien hoitamiseen ei tule lisää pysyvää valtion rahoitusta.

Aikuiskoulutustuki on antanut työntekijöille mahdollisuuden päivittää ja täydentää osaamistaan vastaamaan yhä kasvaviin työelämän osaamisvaatimuksiin.

Tämä taloudellinen tuki on ollut monelle välttämätön, jotta oman osaamisen lisääminen on ollut mahdollista. Aikuiskoulutustuen rahoitukseen ovat osallistuneet niin työtekijät kuin työnantajatkin.

Hallitus on päättänyt käynnistää kokeilun, johon käytetään 10 miljoonaa euroa. Tuki myönnetään työnantajalle tai ammatillisen koulutuksen järjestäjälle eli kyse on henkilöstökoulutukseen myönnettävästä tuesta. Tuki kohdistettaisiin vain sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatusalojen työvoimapula-aloille.

Tavoitteena on, että työntekijät kouluttautuvat työn ohella. Tämä järjestelmä ei voi mitenkään olla aikuiskoulutustuen korvaaja. Kuten muissakin hallituksen ”työelämäuudistuksissa”, tässäkin työntekijöiden ääni kaikui kuuroille korville.

Kevään kehysriihessä hallitus päätti leikata ammatillisesta koulutuksesta 100 miljoonaa euroa ja budjettiriihessä leikkaussummaa kasvatettiin vielä 20 miljoonalla eurolla. Hallitus haluaa vähentää päällekkäisiä tutkintoja ja leikkaus kohdistetaan aikuisille, jo toisen asteen ammatillisen perustutkinnon tai korkeamman asteen tutkinnon suorittaneille.

HALLITUKSEN mukaan rahoituksen ja opiskelijapaikkojen vähennyksiä ei kohdenneta perusopetuksen päättävien nuorten tai vailla ammatillista perustutkintoa olevien koulutukseen.

Ammatillinen koulutus on kuitenkin kokonaisuus ja rahoitus on yleiskatteellista ja koulutuksen järjestäjä sopeuttaa toimintaansa niillä toimenpiteillä, jotka se katsoo perustelluiksi. Monet ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat jo käynnistäneet muutosneuvottelut näiden rahoitusleikkausten vuoksi.

Työelämä ja sen vaatimukset ovat jatkuvassa muutoksessa. Työntekijöiden osaamisen lisääminen ja vahvistaminen on välttämätöntä. Ammatillisen koulutuksen rooli osaavan työvoiman saatavuuden varmistamisessa on ratkaisevaa.

Ammatilliseen koulutukseen tehtävät leikkaukset hidastavat työllistymistä ja taloudellista kasvua.

Kirjoittaja on johtava asiantuntija ja kasvatustieteiden maisteri Pietarsaaresta.