20.6.2017 15:57 ・ Päivitetty: 20.6.2017 15:57
”Ammattikoulu-uudistuksen yllä roikkuvat raskaat pilvet”
– Hallituksen esitys uudeksi ammatillisen koulutuksen lainsäädännöksi on laaja-alaisin uudistus ammatillisen koulutuksen historiassa. Sosialidemokraatit pitävät uudistuksen tavoitteita pääosin kannatettavina. Esimerkiksi lisääntyvä työpaikalla tapahtuva oppiminen ja yksilöllisempi oppimispolku voi auttaa niitä nuoria, joille koulumainen opiskelu sopii huonosti. Näin sanovat SDP:n kansanedustajat Jukka Gustafsson ja Eeva-Johanna Eloranta.
– Valitettavasti sivistysvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa nousseet monet isotkin epäkohdat jäivät korjaamatta. Yksi vakavimmista valuvioista jäi uuteen rahoitusjärjestelmään. Suurin osa asiantuntijoista esitti perusrahoituksen nostamista 50 prosentista 60 prosenttiin. Tämä olisi antanut koulutuksen järjestäjälle vakaamman rahoitusosuuden, mikä olisi varmemmin turvannut myös oppimisvalmiudeltaan heikompien pääsyn koulutukseen, muistuttaa ex-opetusministeri, kansanedustaja Jukka Gustafsson.
-Reformin yllä on raskaat pilvet, kun rahoitusleikkaukset tehtiin etukäteen ilman siirtymävaihetta, nopeasti ja mittavina. Nyt uudistus on tuomassa paljon lisätehtäviä, joihin hallitus ei ole osoittamassa tarvittavaa lisärahoitusta. Esimerkiksi Kuntaliitto on laskenut, että uudistuksen toteuttamiseen tarvittaisiin lisärahaa 84 miljoonaa euroa. Hallituspuolueet olivat kuurona tässäkin asiassa.
– Rahoituksen riittävyys on välttämätöntä ottaa uudelleentarkasteluun seuraavan budjetin valmistelussa, vaatii Gustafsson.
– Yksi esityksen vakavimmista heikkouksista on se, ettei työpaikoilla lisääntyvän oppimisen myötä kuitenkaan lisätä voimavaroja työpaikkaohjaajien työajan käyttöön, mahdollisiin taloudellisiin korvauksiin ja koulutukseen. Myös opettajuuden uudistuminen edellyttää uusia kehittämis- ja lisäkoulutusresursseja. Tämän lisäksi ongelmana on, että oppisopimuksen ja uuden koulutussopimuksen välinen suhde jää lainsäädännössä määrittämättä, mikä saattaa asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan toistensa kanssa, korostaa kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.)
– Selvä puute on myös se, ettei reformin yhteydessä ole käsitelty laajemmin koko toista astetta. Tulevaisuuden työelämässä korostuvat entistä enemmän korkea ja monipuolinen osaaminen, kielitaito, vuorovaikutustaidot; ylipäätään hyvä ammattisivistys. Lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön lisääminen olisi askel kohti tulevaisuuden ammattiosaamista. Oppilaitostasolle tulee saada kannustimia, jotta opiskelijat saisivat enemmän todellisia mahdollisuuksia opintojen yhdistelemiseen. Koulutuksen järjestäjän tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuus valita opinto-ohjelmaansa myös lukiokoulutuksen kursseja, Eloranta esittää.
Lisää aiheesta
– Me sosialidemokraatit korostamme elinikäistä oppimista ja ammatillisen koulutuksen tuottaman jatko-opintokelpoisuuden tärkeyttä. Tulee muistaa, että myös ammatillinen koulutus on väylä korkea-asteelle. Siksi myös yleissivistävien aineiden opiskelu on tärkeää, eikä se saa jäädä työvaltaisen opiskelun jalkoihin. Lain vaikutusten seurannassa onkin Elorannan ja Gustafssonin mukaan erityisesti seurattava ja arvioitava jatko-opintokelpoisuuden toteutumista.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.