Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen moittivat, ettei YK:n alaisen kansainvälisen työjärjestö ILO:n viesti ole mennyt perille. ILO lähestyi tällä viikolla hallitusta esittäen huolensa lakko-oikeuden rajoituksiin liittyen.

– Jos hallitusta ja hallituspuolueiden edustajia kiinnostaisi Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet, ILO:n kirjelmä olisi aiheuttanut vähintään aikalisän ottamisen lakko-oikeuden rajoittamiseen liittyen. Mietinnön myötä on selvää, ettei edes kansainvälisen työjärjestön yhteydenotto hidasta pyrkimyksiä heikentää työntekijöiden oikeuksia Suomessa, Aalto kuvaa tiedotteessa.

– Surullista, mutta ei lainkaan yllättävää. Valiokunta ei ole ottanut huomioon ILO:n vetoomusta hallitukselle tai eduskunnan lähetekeskustelussa esitettyjä näkemyksiä, vaan mietintö jatkaa hallituksen johdonmukaista työntekijöitä ja pienipalkkaisia kyykyttävää linjaa, Rönni-Sällinen sanoo tiedotteessa.

– Muutosten myötä työntekijöiden on myös entistä vaikeampi puolustaa etujaan ja vastustaa työnantajan yksipuolista sanelua.

– Lakko-oikeuden rajoituksiin liittyvä lainsäädäntöprosessi on ollut yhtä arvotonta näytelmää, jossa poliittinen kiire ja ideologia ovat jyränneet alleen työntekijöiden perusoikeudet ja asianmukaisen lainvalmistelun, Aalto moittii.

AUTO- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT kiteyttää, että lakkolait palauttavat Suomea ajassa sata vuotta taaksepäin. Liitto muistuttaa, että yleislakolla saatiin aikoinaan naisille äänioikeus, mutta hallituksen linjan mukaan vastaava ei olisi enää mahdollista. Poliittisen lakko-oikeuden rajoittaminen on merkittävä muutos, AKT summaa.

– Perusajatus lakien takana on, että lakko-oikeuden heikentäminen tehdään työelämän heikennyksistä ensimmäisenä. Sen jälkeen emme voi protestoida niitä asioita vastaan, joita on tulossa. Tästä esimerkkinä ovat syksyllä voimaan astuvat suuret työttömyysturvaleikkaukset, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo tiedotteessa.

Myös Teollisuusliiton Aalto uskoo, että poliittisen lakko-oikeuden rajaamista hyödynnetään lainsäädännön kautta toteutettavien työehtojen heikennysten läpiajamiseksi. Aallon mukaan poliitikot ovat nyt voimalla astumassa päättämään työehdoista.

– Tätäkin hallituskautta on jäljellä vielä kolme vuotta. Poliittisen lakko-oikeuden rajaamisen myötä hallituksella on vapaat kädet esimerkiksi pidentää työaikaa tai leikata palkkaa. Tällaisia esityksiä voidaan helposti tuoda valmisteluun myös hallitusohjelman ohi, Aalto sanoo.

Teollisuusliitto kiteyttää, että lakko-oikeuden rajoitukset kohdistuvat yksipuolisesti vain työntekijäpuoleen. Työnantajille koituvia seuraamuksia työehtosopimusten rikkomisesta ei kiristetä vastaavalla tavalla kuin työntekijäpuolen seuraamuksia laittomista työtaisteluista.

– Lakimuutokset osoittavat elinkeinoelämän olevan hallituksen erityissuojeluksessa. Mitä tahansa elinkeinoelämä pyytää, sen hallitus mukisematta toteuttaa. Näin yksipuolista lainsäädäntöä ei ole koskaan ennen toteutettu Suomessa, Aalto sanoo.

VALIOKUNNAN mietinnössä esitetään myös rajauksia tukilakkoihin. AKT:lle se on Kokon mukaan suuri menetys solidaarisuuden vuoksi.

– Meille kuljetusliitoille on ollut tärkeää toistemme tukeminen. Jatkossa se ei ole mahdollista. Se ei ole mahdollista sen enempää AKT:n sisällä eikä kuljetusliitoille keskenään. Tämä tarkoittaa väistämättä, että työnantaja tulee hyökkäämään meidän työehtojamme vastaan, Kokko sanoo.

AKT katsoo, että työrauhalakiin liitettävä 200 euron henkilökohtainen sakko on suorastaan häpeällinen muutos suomalaisessa lainsäädännössä. Lakot ovat aina kollektiivisia, liitto muistuttaa.

– Se, että työnantajalle annetaan mahdollisuus sakottaa ja periä työntekijältä korvaus laittomasta lakosta on pöyristyttävä ajatus.

PAM muistuttaa, että jatkossa työrauhavelvollisuuden vastaisiksi todettavista toimista tuomittaisiin työntekijäpuolelle vähintään 10 000 euron ja enintään 150 000 euron suuruinen hyvityssakko. Nykyisin alarajaa ei ole ja yläraja on 37 400 euroa.

– Jatkossa tällaisistakin mielenilmaisuista tuomittaisiin vähintään 10 000 euron sakko. Se on kohtuutonta ja on selvää, että hyvityssakon alarajan nostaminen 10 000 euroon heikentää työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa tilanteissa, joissa kaikki muut keinot on jo käytetty, Rönni-Sällinen toteaa.

PAMin mielestä hyvityssakkojen korottamisen valmistelu on ollut yksipuolista, koska siihen ei ole noussut työnantajille ja työnantajaliitoille työehtosopimuksen rikkomisesta tai valvontavelvollisuuden rikkomisesta tuomittavat hyvityssakot.

– Työntekijäliiton keskeinen velvoite on noudattaa työrauhavelvollisuutta sopimuskauden ajan ja työnantajapuolen aivan yhtä painava velvoite on noudattaa työehtosopimuksen määräyksiä. Siihen hallitus ei ole ehdottanut muutoksia, Rönni-Sällinen sanoo.