Talous
5.3.2026 05:00 ・ Päivitetty: 5.3.2026 05:33
Analyysi: Nuoret eivät ole jäämässä pysyvään tulokuoppaan – Varallisuuden kehitys epävarmaa
Työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren mukaan nykyinen nuori sukupolvi ei näytä jäävän pysyvästi jälkeen vanhemmista elinkaaren tulokehityksessä. Varallisuuden kehitys on epävarmempaa, ja analyysin selkein pitkän aikavälin huolenaihe liittyy koulutustason laskuun.
Koulutusvalinnoilla ja -resursseilla on tiedotteen mukaan ratkaiseva merkitys tulevien vuosikymmenten kehitykselle.
Analyysissä tarkasteltiin syntymävuosien perusteella määriteltyjen kohorttien tulo-, varallisuus- ja koulutuskehitystä eri ikävaiheissa Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen sekä tilastotietokantojen avulla.
Reaalitulojen heikko kasvu vuodesta 2013 alkaen on koskenut kaikkia sukupolvia. Nykyiset nuoret eivät Laboren mukaan näytä jäävän pysyvästi jälkeen aiemmista ikäluokista elinkaaren tulotasossa.
TULOT kasvavat voimakkaasti siirryttäessä 15-24-vuotiaiden ikäryhmästä työuran alkuvaiheeseen. Lisäksi nykyisten 15-24-vuotiaiden tulotaso on kyseisessä ikävaiheessa korkeampi kuin aiemmilla sukupolvilla vastaavassa iässä.
Tulokehityksen osalta aineisto ei tue väitettä pysyvästä heikentymisestä nuorten asemassa.
Varallisuuden suhteen kokonaiskuva on epäselvempi. Kehitykseen vaikuttaa keskeisesti asuntohintojen pitkän aikavälin suunta, joka määrittää erityisesti nuorten mahdollisuuksia kerryttää varallisuutta omistusasumisen kautta.
Tulojen ja varallisuuden kehitys eivät siis välttämättä kulje käsi kädessä, ja varallisuuserojen tuleva kehitys riippuu markkinarakenteista ja talouskehityksestä.
SELKEIN huolenaihe liittyy Laboren mukaan koulutustasoon. Viimeisimpien ikäryhmien koulutustaso on laskenut.
Analyysi osoittaa, että korkeakoulutettujen tulot ovat selvästi korkeammat jo työuran alussa. Tuloero kasvaa uran edetessä, eikä korkeasti ja matalammin koulutettujen välinen kuilu ole kaventunut.
Koulutus on edelleen tiedotteen mukaan vahva yksilöllinen ja yhteiskunnallinen investointi. Sen kehitys määrittää pitkällä aikavälillä sekä ansiotason että talouden kasvupotentiaalin.
Laboren johtaja, professori Mika Maliranta korostaa julkisen keskustelun mittakaavaa.
– Kriisipuhe nakertaa erityisesti nuorten luottamusta. Kuitenkin asioihin voi ja pitää vaikuttaa. Pitkän aikavälin pelikenttä on poliittisesti vaikea – siis puhua ratkaisuista, jotka eivät anna tuloksia välittömästi, ja löytää maltti odottamiseen. Kun tämä mittakaava katoaa, alkaa hosuminen, Maliranta kommentoi tiedotteessa.
Myös tutkija Jussi Huuskonen painottaa kokonaiskuvan merkitystä.
– Sen hahmottamiseksi on syytä tarkastella asioita riittävän pitkällä aikavälillä. Samalla tietojen vertailukelpoisuus saattaa heikentyä. Kun asioita tarkastellaan useasta näkökulmasta, riittävän tarkka yleiskuva saadaan kuitenkin piirrettyä.
ANALYYSI perustuu Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin sekä tilastotietokantoihin ja tarkastelee eri syntymäkohorttien tulo-, varallisuus- ja koulutuskehitystä elinkaaren eri vaiheissa.
Työ on laadittu taustamateriaaliksi työ- ja eläkevakuutusyhtiö Telan Päättäjädebatti: Näin syntyy usko tulevaisuuteen -tilaisuuteen. Tela on rahoittanut analyysin. Analyysi on myös osa Palkansaajasäätiön rahoittamaa Palkat ja työmarkkinat -hanketta.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.