Ohjelmassa lukee myös, että hallitus asettaa tavoitteeksi toisen kotimaisen kielen palauttamisen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa. Tämä on herättänyt paljon keskustelua, kritiikkiäkin.

– Totta kai se on niin, että kenenkään opiskelijan, joka tällä hetkellä on lukiossa, ei tarvitse nyt miettiä sitä, että pitääkö minun nyt tehdä asioita toisin kuin olen ajatellut. Eihän tämä nyt niin nopealla aikataululla varmastikaan tule, Se on opetusministerin asia miettiä nyt, miten hän lähtee tätä viemään eteenpäin niin, että se toteutetaan niin kuin tässä hallitusohjelmakirjauksessa on ollut aikomus, RKP:n puheenjohtaja, tuore oikeusministeri Anna-Maja Henriksson toteaa Demokraatille.

Henrikssonin mukaan toinen kieli säädettäisiin lainsäädännöllissti pakolliseksi tämän hallituskauden aikana.

Jos on mahdollista (tehdä päätökset), niinkö? 

– Siis ensin pitää selvittää ja pitää tehdä se tiekartta, millä tavalla ja missä aikataulussa. Se on sitten myöhempi kysymys.

Se päätöskö on tehtävä tällä hallituskaudella?

– Se päätös on tehtävä tällä hallituskaudella minun mielestäni.

Onko sen päätöksen siis oltava se, että ne tulevat pakollisiksi?

– Tämän hallituksen tavoitteena on se.

Se on tavoite?

– Se on tavoite. Nyt pitää selvittää.

Opetusministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson (vas.) on myös kommentoinut Demokraatille toisen kotimaisen kielen palaamista pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa.

– Mielestäni kaikessa lainsäädäntötyössä on ihan järkevää ensin kaikessa rauhassa perehtyä asiaan ja pohtia, mihin mahdollisiin seurauksiin se saattaa johtaa ennen kuin lyödään lukkoon, että näin edetään, Andersson muun muassa sanoi.