Hänen mukaansa päästökaupan hinta, turpeeseen kohdistuva kriittinen keskustelu sekä energiaveron nosto ovat ajaneet turpeen käytön alas niin nopeasti, että esimerkiksi tavoite turpeen energiakäytön puolittamisesta saavutetaan jo ensi vuonna eli kahdeksan vuotta etuajassa.

–  Sen sijaan nyt muut yhdessä sovitut tavoitteet, kuten sähkön ja lämmön huolto- ja toimitusvarmuuden turvaaminen, hallittu siirtymä ja alueellinen sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat vaarassa, Saarikko kirjoittaa kannanotossaan.

Esimerkiksi turvetta käyttävät pienet kunnalliset lämpölaitokset eivät ole ehtineet varautua muutokseen, johon tarvitaan kalliita investointeja. Tämä voisi Saarikon mukaan nostaa lämmityslaskuja.

Tukitoimia turpeen työllistämille

Saarikko vaatii, että turvetyöryhmän viimekuiset esitykset otetaan vakavasti. Niihin kuuluu muun muassa kertaluonteinen luopumispaketti turvealan yrityksille ja valtion maksama osakorvaus myymättömistä energiaturvevarastoista.

Hän perustelee tätä sillä, että ihmisten pitää kokea ilmaston eteen tehtävät toimet hyväksyttävinä ja edes jollakin tapaa reiluina.

–  Poliitikon velvollisuus on perustella päätöksiä, mutta myös myöntää virheensä. Turpeessa muutos on nyt liian raju. Se ei ole hyvä alan toimijoiden kannalta, ei huoltovarmuuden kannalta, ei kotien lämmityksen tai turpeen muiden käyttötarpeiden kannalta.

Turvealaa edustavan Bioenergian mukaan vuonna 2018 turvetuotannon suora työllistävä vaikutus oli noin 2  300 henkilötyövuotta. Sitran viime vuonna julkaistussa turveselvityksessä turpeen noston työllisyysvaikutukset olivat vuonna 2015 noin 2  500 henkilötyövuotta.