Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Antti Häkkänen veti mutkat suoriksi siekailemattomassa puheessaan – sosialismin nujertaminen ja vapaussota mainittu

Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Antti Häkkänen on kokoomuksen varapuheenjohtaja ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja.

Satakunnan Kokoomus järjesti Kokoomuksen Nuorten Liiton kanssa Kokoomuksen aate nyt ja tulevaisuudessa -verkkoseminaarin viime tiistaina.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Seminaarin ensimmäisen puheenvuoron käytti kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen. Puhe on nyt katsottavissa Facebookista (linkki alla).

Puheisiin, joissa on mahdollisuus linjata puolueen suuntaa, kohdistuu siksikin ylimääräistä mielenkiintoa, että Häkkäsen nimi on pyörinyt vahvasti esillä, kun on pohdittu kokoomuksen seuraavaa puheenjohtajaa. Tosin Häkkänen ei ole antanut ymmärtää, että olisi haastamassa nyky-pj:tä Petteri Orpoa kokoomuksen puoluekokouksessa muutaman kuukauden päästä.

Puheesta käy joka tapaiuksessa ilmi, millaista historiakäsitystä ja aatteellista linjaa kokoomuksen vahva nimi Häkkänen edustaa. Puhe oli toki suunnattu ensi sijassa omalle väelle ja oli siinä mielessä hyvin poliittinen – paikoin historian mutkia hyvin vahvasti omalta laidalta värittävä.

Varapuheenjohtaja puhui laveassa viime vuosisadan poliittisen historian yleiskatsauksessaan niin sosialismin nujertamisesta kuin käytti sujuvasti termiä vapaussota. Esimerkiksi kommunismin ja sosialismin välille hän ei tehnyt eroa, mikä sinänsä voi olla tyypillistä kokoomuslaista poliittista retoriikkaa.

Nykyaikaa käsitellessään Häkkänen totesi muun muassa, että Euroopassa ja Suomessa on eri suunnasta puolueita, jotka katsovat voivansa rikkoa lakia.

Mitä tulee sosialismiin, tosiasiassa esimerkiksi SDP:n sisällä sosialismista ja sen paikasta periaateohjelmassa käydään yhä vilkasta keskustelua ja sanalla on kovin toisenlainen kaikupohja kuin nurkassa, johon Häkkänen sen maalaa.

”Sosialismin syvin sisältö on tasa-arvo. Se on järjestelmä, jossa toimintatapana on kansanvalta, demokratia”, esimerkiksi Paavo Lipponen luonnehti aikoinaan.

”Sosialismi nujerrettiin.”

Häkkänen maalasi puheensa aluksi, miten 1900-luvun kehityskulku, joka toi markkinatalouden, demokratian, oikeusvaltion sekä perus- ja ihmisoikeudet ei ole enää tänä päivänä itsestäänselvyys.

– Eli kaikki ne perustavanlaatuiset elementit, joiden puolesta suomalaiset ovat työtä tehneet. On käyty sotia jopa sen puolesta, että saadaan elää vapaasti, rakentaa itse vapaasti omaa tulevaisuutta, sellaiset elementit ovat maailmassa nyt itse asiassa hieman vastatuulessa.

– 1900-luvun suuri aatteellinen kamppailu, jossa sosialismi ja nykyisen kaltainen elämänmuoto, demokratia ja markkinatalous, oikeusvaltio kamppailivat keskenään, päätyi viime kädessä siihen, että sosialismi nujerrettiin, Häkkänen summaili.

Kokoomuslainen aate oli Häkkäsen sanoin 1900-luvun vastavoima. Tässä yhteydessä hän puhui yllättäen samassa virkkeessä jopa sosialismista ja kansallissosialismista, joka on fasismin muoto. Tosin puheen perusteella ei voi päätellä, että Häkkäsen tarkoitus olisi ollut nimenomaan vetää näiden välille yhtäläisyysmerkkejä.

– 1900-luvulla monet yhteiskunnalliset tapahtumakehitykset johtivat siihen, että sosialismi eri muodoissaan alkoi villiintymään Euroopassa ja erityisesti kansallissosialismi, joka tietysti saatiin nujerrettua sodan kautta. Mutta sen jälkeen 1900-lukua hallitsi aatteellisesti se, että miten tämä kansainvälinen sosialismi kykenee etenemään. Kokoomus toimi sille selkeänä vastavoimana koko 1900-luvun ja esitti omana näkemyksenään, että demokratia, ihmisoikeudet, markkinatalous, oikeusvaltio ja laillinen yhteiskuntajärjestys on viime kädessä se suunta, johon Suomen pitää mennä.

Euroopassa kokoomuksen arvot.

Häkkänen julistaa, että kokoomuslainen aatteellinen pitkän linjan traditio on voittanut suomalaisessa yhteiskunnassa. Esimerkiksi SDP:n ja keskustan yhteistyötä hyvinvointivaltion rakentamisessa ja kokoomuksen muutaman vuosikymmenen takaista pitkää oppositiokautta Häkkänen ei käy läpi. Toki tarkastelussa on nimenomaan kokoomuslainen aate.

– Tällä hetkellä vasemmistoliitto, sosialidemokraatit, muutkin puoltavat niitä aatteita ja arvoja vapaasta yrittäjyydestä kenties, joita kokoomus oli lähestulkoon ainoana tietyssä historian vaiheessa esittämässä. Sosialismin ovat siis hylänneet lähestulkoon kaikki puolueet Suomessa. Tämä tekee tietysti tästä ajasta aatteellisesti hankalan.

Häkkänen muistutti, että on niitä, jotka jopa katsovat aatteiden hävinneen puoluekentässä.

– Tosiasiassa yhteiskunnassa, Euroopassa ja Suomessa on aika voimakkaasti ne kokoomuksen pitkän linjan arvot ja aatteet, joita koko 1900-luku ajettiin.

Häkkänen meni tähän päivään, jossa ei hänen mukaansa voida enää sanoa, onko kansanvalta itsestäänselvä enää tulevina vuosina ”maailmanlaajuisena voittavana ideologiana”.

– Onko laillinen yhteiskuntajärjestys, riippumaton tuomioistuin, oikeusvaltion perusperiaatteet, perusoikeudet ja ihmisoikeudet voittava aate? Häkkänen huolehti.

Hän nosti esiin muun muassa sen, miten Kiina vahvistaa omaa arvo- ja aatemaailman vyöryään. Myös Intian, Turkin ja Venäjän tilanteen hän toi huolenaiheina esiin.

– Markkinatalouskaan ei välttämättä ole itsestäänselvä tässä ajassa. Maailmalla jyllää yhä enemmän valtioiden pyörittämä talous.

Häkkänen tähdensi, että erityisesti tiettyjen autoritaaristen maiden toimesta valtioiden rooli taloudessa on vahvistumassa.

”Kokoomus oli se, joka halusi kansallista yhtenäisyyttä.”

Häkkänen kertasi vielä 1900-luvun alun tapahtumia todeten kokoomuksen perustamisen liittyneen vaikeisiin vaiheisiin.

Vaikka sisällissodan vaikeita kysymyksiä on Suomessa eri tavoin käyty vuosikymmeniä läpi, Häkkänen tuli tästä ulos suoraviivaisesti alleviivaten oman puoleensa roolia ja käyttäen sisällissota-termin rinnalla myös valkoisen puolen omaksumaa vapaussota-termiä:

– Siihen, että onko Suomi yhtenäinen itsenäistymisen polun alkutaipaleella. Erittäin vaikea sisällissota, vapaussota, jossa kansankunta piti saada yhtenäiseksi. Kokoomus oli se kokoava joukko, joka katsoi, että ensinnäkin koko Suomi pitää olla mukana.

Historiaa sen koommin edes nyansoimatta Häkkänen nosti kokoomuksen keskiöön myös siinä yhteydessä, kun hän puhui tiettyjen sosiaalisten asioiden ratkaisemisesta:

– Kokoomus oli myös se porukka, joka katsoi omasta arvoperinnöstään, että kaikki suomalaiset pitää olla mukana. Siihen aikaan torpparikysymys (oli) valtavan suuri asia, siihen aikaan luokkajaot oli valtavan suuria kysymyksiä. Kokoomus oli se, joka halusi kansallista yhtenäisyyttä.

Lakia rikkovat puolueet.

Nykyinen eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, entinen oikeusministeri Häkkänen käsitteli esitelmässään myös laillisuuden ja lakien noudattamisen tärkeyttä.

– Tässä ajassa me näemme taas sellaista heiluntaa. On puolueita vähän eri suunnasta, jotka luulevat – Euroopassa ja myös meillä Suomessa – että heidän poliittinen näkemyksensä on niin merkityksellinen ja painava, että he voivat jopa rikkoa lakia. Että kun he haluavat muuttaa jonkin lakipykälän, he voivat sitä rikkoa. Ja tällaisessa ajattelussa on kautta historian piillyt aina katastrofin siemen, Häkkänen sanoi kuitenkaan puolueita sen koommin nimeämättä.

Yleensä ääriliikkeet syntyvät Häkkäsen mukaan siitä, että jokin niistä keksii, että kansalaistottelemattomuus tai jonkin sortin laittomuus on hyväksyttävää.

– Minä uskon ja luotan ja toivon siihen, että Suomessa viime kädessä valtaosa suomalaisista tukee sellaista poliittista ryhmittymää, joka sanoo, että kaikkien ihmisten arjen turvallisuuden, vakaan yhteiskuntakehityksen ja oman elämän turvallisen etenemisen kannalta on tärkeää se, että jokaisen pitää viime kädessä noudattaa lakeja, Häkkänen jatkoi.

Puheen jälkeen Häkkästä haastateltiin sananvapausasioista. Tässä yhteydessä hän kuitenkin kuvasi Suomen olevan ”loppujen lopuksi aika lailla yhtenäinen perustavanlaatuisissa asioissa” ja että kansakunta melko laajasti näkee, että politiikka toimii.

Hän sai pohdittavakseen myös Suomen Nato-jäsenyyden.

Eurooppalaisten maiden puolustusyhteistyökeskusteluun Häkkänen toivoo konkretiaa. Niinistöläisen ajatuksen ”eurooppalaisemmasta Natosta” hän näkee järkevänä.

– Nato-jäsenyys on selkein ratkaisu, mutta tällä hetkellä Suomen kansallinen henki ja kannatus sille on heikkoa.

Kokoomuksen aate nyt ja tulevaisuudessa -seminaari

Satakunnan Kokoomus järjesti Snellmanin päivänä, 12. toukokuuta 2020 yhteistyössä Kokoomuksen Nuorten Liiton kanssa Kokoomuksen aate nyt ja tulevaisuudessa" -verkkoseminaarin!.Seminaarin puheenvuorot:Kokoomusaate nyt ja tulevaisuudessaAntti HäkkänenKansallisen Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustajaSivistys, suomalaisuus ja kokoomusMartti HäikiöprofessoriVapauden voittoElina Lepomäkikansanedustaja10 teesiä modernille oikeistolleMatias Marttinenkansanedustaja.Seminaarin alkusanat lausuu Satakunnan Kokoomuksen puheenjohtaja Samu Vahteristo.Kysymyksiä puhujille esittävät Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtaja Matias Pajula, Satakunnan Kokoomuksen puheenjohtaja Samu Vahteristo sekä Satakunnan Kokoomuksen toiminnanjohtaja Antti Ahonen..

Julkaissut Satakunnan Kokoomus Torstaina 14. toukokuuta 2020

 

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Rane Aunimo

Pääkirjoitukset
28.5.2020
Kainosteluunkaan ei ole syytä: SDP on nyt monella mittarilla Suomen selvästi suosituin puolue
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE