Kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet nousevat elokuun alusta.

SDP:stä on tehty vastaavasta asiasta kirjallinen kysymys (Kimmo Kiljunen). Siinä esitetään työeläkeindeksin korottamista 1. elokuuta alkaen.

Andersson vetosi työmarkkinaosapuoliin, että ne ottaisivat kantaa työeläkeindeksin aikaistettuun tarkistamiseen.

Palola itse suhtautuu myönteisesti asian pohtimiseen.

– Anderssonin esitys on varmaan ihan mielenkiintoinen ja tutkimisen arvoinen.

Palola kuitenkin epäilee muun muassa sitä, ehdittäisiinkö asiaa toteuttaa teknisesti nopeassa aikataulussa.

Palola muistuttaakin, että työeläkkeiden indeksitarkistus toteutetaan joka tapauksessa vuodenvaihteessa. Koska kyseessä on taitettu indeksi, eläkkeisiin vaikuttaa 80-prosenttisesti hintojen nousu ja palkat vain 20%. Näin ollen noususta on tulossa indeksin laskuperusteisiin nähden kohtuullisen hyvä.

Työeläkemaksuihin Palola ei usko indeksikorotuksen vaikuttavan.

Palkansaajapuolella toivotaan myös, että kiky-sopimuksen yhteydessä työntekijän kontolle siirrettyjä sosiaalivakuutusmaksuja voitaisiin siirtää takaisin työnantajalle. Palola toteaa, ettei tästäkään ole ollut puhetta työmarkkinajärjestöjen kesken. Myös maamme hallituksen piiristä on nostettu esiin sosiaalivakuutusmaksujen siirtoa yhtenä mahdollisena reaktiona kansalaisten ostovoiman heikentymiseen.

Palola toteaa, että viime vuoden lopussa ja alkuvuodesta tehdyt palkkaratkaisut olivat maltillisia. Jo tuolloin STTK:ssa arvioitiin, että noin kahden prosentin palkankorotuslinjan olisi pitänyt olla prosenttiyksikköä korkeampi. Inflaatiota entisestään kiihdyttänyt Ukrainan sota ei ollut tuolloin vielä käynnistynyt.

Kun ostovoima on heikentynyt kaikilla sopimusaloilla noin 2 prosentin linjan seurauksena, teollisuus haluaa korkeampia palkankorotuksia, kun neuvottelut vuoden 2023 palkkaratkaisusta käynnistyvät.

Ostovoimaan voidaan Palolan mukaan vaikuttaa kolmella eri elementillä. Yksi on palkankorotukset, toinen veroratkaisut ja kolmas olisi kiky-sopimuksen myötä siirrettyjen sosiaalivakuutusmaksujen palauttaminen työnantajan harteille. Jälkimmäinen edellyttäisi työmarkkinajärjestöjen neuvotteluja.

– Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että olisi harkinnanarvoinen asia, voitaisiinko niitä siirtää takaisin. Sehän tarkoittaisi sitä, että palkankorotustaso saattaisi olla maltillisempi.

– Julkisuudessa on nähty, että työnantajapuoli vastustaa tätä jyrkästi. En tiedä, kuinka realistinen tällainen mahdollisuus on, mutta se on yksi mahdollinen osa kokonaisuudessa, Palola sanoo.

Sitä Palola ei pitäisi hyvänä saati järkevänä, että valtio omin päin lähtisi puuttumaan sosiaalivakuutusmaksuihin.

– Sosiaalivakuutusmaksuista on perinteisesti sovittu työmarkkinaosapuolten välillä.

Työnantajapuolella sosiaalivakuutusmaksuihin ei siis haluta kajota. Niiden siirtoa kikyssä pidetään pysyvänä. Palola allekirjoittaa tulkinnan, jonka mukaan esimerkiksi EK:ssa saatettaisiin mieluummin niellä korkeat palkankorotukset.

Työntekijän työeläkemaksu nousi asteittain 1,2 prosenttiyksikköä 2017-2020 työnantajan työeläkemaksun alennuttua vastaavalla määrällä. Vastaava siirtymä työttömyysvakuutusmaksussa 2017-2018 oli 0,85 prosenttiyksikköä.

Työmarkkinakentällä on eletty turbulenttia aikaa. Viime viikkoina puhetta on herättänyt erityisesti kunta-alan tilanne. Vientiliitoissa ei ole katsottu hyvällä alan palkkaohjelmaa, koska palkat nousisivat yli niin kutsutun yleisen linjan.

Palola käy läpi isoa kuvaa ja toteaa muutaman vuoden takaisen EK:n päätöksen luopua keskitetyistä palkkaratkaisuista romuttaneen vallinneen neuvottelu- ja sopimusjärjestyksen ja hajauttaneen neuvottelut mahdollisimman paikalliselle tasolla. Tämä tarkoittaa käytännössä puhtaita liittokierroksia. Palola pitää selvänä, että hajautettu järjestelmä ei vastaa parhaalla tavalla ajan haasteisiin.

Hän toteaakin, että jos EK:ssa nyt närästää kunta-alan ratkaisut, heillä olisi itsellään peiliin katsomisen paikka.

– Tästä varoitettiin, tätä te halusitte ja te ette uskoneet.

Palola ei usko, että ainakaan nopeasti sopimusjärjestelmän kehittämiseksi olisi löydettävissä ratkaisuja.

– Meidän pitäisi näiden neuvottelujen jälkeen miettiä tosissaan, mitä me haluamme jatkossa. Haluammeko me, että tämä on tällaista jatkuvaa tappelemista ja riitelemistä ja kukin liitto asettaa tavoitteensa ja pyrkii niihin ottamatta huomioon välttämättä talouden kokonaistilannetta.

– On selvää, että tulevina vuosina meidän pitäisi löytää jonkinlainen yhteinen näkemys, tilannekuva ja tahtotila työmarkkinaneuvottelujärjestelmän kehittämiseksi. Eihän tällä tavalla ole järkevä jatkaa.

Mihinkään kiky-sopimuksen kaltaisiin ratkaisuihin Palola ei enää halua. Hän toteaa, että kyseessä oli vedätys, jossa palkansaajat jäivät maksumiehiksi.

Teknologiateollisuuden työnantajat löi tänään pöytään radikaalin ehdotuksen, jonka mukaan palkankorotuksista ei enää sovittaisi työehtosopimuksissa.

“Vaihtoehtona olisi sopia palkkaratkaisuista, joissa palkat sovitaan paikallisesti ilman työehtosopimusten ns. perälautaa. Tämä on niin sanottu numeroton tes. Tällaisia numerottomia palkkaratkaisuja on tehty Ruotsissa jo pitkään eri toimialoilla, eivätkä palkansaajat ole joutuneet mieron tielle”, Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi esitti blogikirjoituksessaan.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto tyrmäsi Ruohoniemen avauksen Helsingin Sanomissa.

– Käytännössä työnantaja tarjoaa tässä meille nollaratkaisua. He ajattelevat niin, että työnantajat sitten hyväntahtoisesti maksaisivat palkankorotuksia osaavalle työvoimalle, Aalto hämmästeli lehdelle.

Antti Palola toteaa Teknologiateollisuuden ajatuksen olevan “kovin vieras” eikä se sovi suomalaiseen työmarkkinajärjestelmään.

– Työ- ja virkaehtosopimuksilla sovitaan kunkin alan palvelussuhteiden vähimmäistaso – mukaan lukien palkankorotukset. Tämä on hyvä järjestelmä enkä haluaisi luopua siitä. Siirtyminen numerottomiin sopimuksiin tarkoittaisi, että aivan liian moni jäisi ilman palkankorotuksia. Olen keskustellut vuosien varrella ruotsalaisten kollegoiden kanssa ja olen ymmärtänyt, että Ruotsissakaan ei olla numerottomiin sopimuksiin kovin laajasti tyytyväisiä, Antti Palola sanoo Demokraatille.