Politiikka

Antti Rinne: ”En ole kokenut painostusta, että vaalitulos olisi minun vikani”

Lehtikuva / Vesa Moilanen
Lehtikuva / Vesa Moilanen
Lehtikuva / Vesa Moilanen

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei ruoski itseään, vaikka puolueen presidenttiehdokkaan Tuula Haataisen äänisaalis jäi laihaksi.

– En ole kokenut minkäänlaista painostusta keneltäkään, että tämä tulos olisi jotenkin minun vikani. Ihmiset ovat ymmärtäneet, mistä näissä vaaleissa on kysymys, Rinne sanoo.

Hänen mukaansa Helsingin Sanomien kannatuskysely on tulossa lähipäivinä. Hän uskoo siitä käyvän ilmi, että presidentinvaalilla ei ollut mitään merkitystä eduskuntavaalien kannalta.

Rinteen mielestä SDP:n oli isona ja valtakunnallisena puolueena kuitenkin ehdottoman tärkeää asettaa oma ehdokas.

– Ymmärrämme demokratian sillä tavalla, että kun on vaaleja, pitää olla ehdokkaita. Lähtökohtamme oli, että halusimme keskustelua ilmastonmuutoksesta, globaalista köyhyydestä, naisten ja lasten oikeuksista. Ilman Tuulan panosta nämä asiat eivät olisi nousseet ollenkaan samalla tavalla keskusteluun.

Rinteen mielessä tässä presidentinvaalissa ei ollut kysymys vasemmistosta tai oikeistosta, vaan henkilöistä ja erityisesti yhdestä henkilöstä. Istuvan presidentin Sauli Niinistön suosio oli poikkeuksellisen kova myös SDP:tä äänestävien keskuudessa.

”Presidentinvaaleihin ei ole syytä jäädä piehtaroimaan”

Perinteisten kansanliikepuolueiden äänestäjäpohja murenee suorissa presidentinvaaleissa, arvioi Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja, poliittisen historian dosentti Mikko Majander.

– Suora kansanvaali ei ole puolueuskollisuuden mittari, vaan siihen yhdistyy ajan henki, periaatteellista asennoitumista, ehkä antipatioita.

Majanderin mielestä presidentinvaaleja pitäisikin jäsentää mieluummin erilaisten ryhmien kuin puolueiden kautta.

– Meillä on punavihreä globalistiliberaaliryhmä, kansalliskonservatiivinen populistiryhmä ja maltillinen keskustaoikeistolainen ryhmä. Jokainen näistä saa yleensä yhden kärkiehdokkaan, jonka taakse kannatus pakkautuu – oli se iso tai pieni kannatus.

Majanderin mukaan SDP:n Haatainen ja vasemmistoliiton Merja Kyllönen hävisivät kärkiehdokkuuden vihreiden Pekka Haavistolle jo varhain.

SDP:n kannattaakin hänestä nyt miettiä strategiaansa, yrittääkö se yhä torjua vuotoa perussuomalaisiin vai yrittääkö se voittaa globalistiliberaalin punavihreän äänestäjäkunnan johtajuusaseman.

Näihin presidentinvaaleihin ei ole Majanderin mielestä mitään syytä jäädä piehtaroimaan.

– Nämä olivat niin poikkeukselliset asetelmat. Alkuasetelma herra presidentti ja seitsemän kääpiötä pysyi myös loppuasetelmana. Sauli Niinistö oli vaalien ainoa ilmiö.

SDP rakentaa tulevaisuuttaan

SDP kokoontuu tiistaina ja keskiviikkona Majvikiin Kirkkonummelle työstämään yhteistä näkemystä tulevaisuuden linjauksistaan. Tältä pohjalta syntyvät Rinteen mukaan myös puolueen kärkiteemat ensi vuoden eduskuntavaaleihin ja mahdollisiin maakuntavaaleihin.

– Tavoite on, että vuonna 2020 puoluekokouksessa meillä on olemassa periaatejulistus ja pidemmän ajan poliittinen toimintaohjelma.

SDP:llä ei ole puoluekokousta ennen eduskuntavaaleja, jollei se järjestä ylimääräistä kokousta.

STT–SANNA NIKULA

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat