Antti Rinne: ”En ole kokenut painostusta, että vaalitulos olisi minun vikani”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei ruoski itseään, vaikka puolueen presidenttiehdokkaan Tuula Haataisen äänisaalis jäi laihaksi.

– En ole kokenut minkäänlaista painostusta keneltäkään, että tämä tulos olisi jotenkin minun vikani. Ihmiset ovat ymmärtäneet, mistä näissä vaaleissa on kysymys, Rinne sanoo.

Hänen mukaansa Helsingin Sanomien kannatuskysely on tulossa lähipäivinä. Hän uskoo siitä käyvän ilmi, että presidentinvaalilla ei ollut mitään merkitystä eduskuntavaalien kannalta.

Rinteen mielestä SDP:n oli isona ja valtakunnallisena puolueena kuitenkin ehdottoman tärkeää asettaa oma ehdokas.

– Ymmärrämme demokratian sillä tavalla, että kun on vaaleja, pitää olla ehdokkaita. Lähtökohtamme oli, että halusimme keskustelua ilmastonmuutoksesta, globaalista köyhyydestä, naisten ja lasten oikeuksista. Ilman Tuulan panosta nämä asiat eivät olisi nousseet ollenkaan samalla tavalla keskusteluun.

Rinteen mielessä tässä presidentinvaalissa ei ollut kysymys vasemmistosta tai oikeistosta, vaan henkilöistä ja erityisesti yhdestä henkilöstä. Istuvan presidentin Sauli Niinistön suosio oli poikkeuksellisen kova myös SDP:tä äänestävien keskuudessa.

”Presidentinvaaleihin ei ole syytä jäädä piehtaroimaan”

Perinteisten kansanliikepuolueiden äänestäjäpohja murenee suorissa presidentinvaaleissa, arvioi Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja, poliittisen historian dosentti Mikko Majander.

– Suora kansanvaali ei ole puolueuskollisuuden mittari, vaan siihen yhdistyy ajan henki, periaatteellista asennoitumista, ehkä antipatioita.

Majanderin mielestä presidentinvaaleja pitäisikin jäsentää mieluummin erilaisten ryhmien kuin puolueiden kautta.

– Meillä on punavihreä globalistiliberaaliryhmä, kansalliskonservatiivinen populistiryhmä ja maltillinen keskustaoikeistolainen ryhmä. Jokainen näistä saa yleensä yhden kärkiehdokkaan, jonka taakse kannatus pakkautuu – oli se iso tai pieni kannatus.

Majanderin mukaan SDP:n Haatainen ja vasemmistoliiton Merja Kyllönen hävisivät kärkiehdokkuuden vihreiden Pekka Haavistolle jo varhain.

SDP:n kannattaakin hänestä nyt miettiä strategiaansa, yrittääkö se yhä torjua vuotoa perussuomalaisiin vai yrittääkö se voittaa globalistiliberaalin punavihreän äänestäjäkunnan johtajuusaseman.

Näihin presidentinvaaleihin ei ole Majanderin mielestä mitään syytä jäädä piehtaroimaan.

– Nämä olivat niin poikkeukselliset asetelmat. Alkuasetelma herra presidentti ja seitsemän kääpiötä pysyi myös loppuasetelmana. Sauli Niinistö oli vaalien ainoa ilmiö.

SDP rakentaa tulevaisuuttaan

SDP kokoontuu tiistaina ja keskiviikkona Majvikiin Kirkkonummelle työstämään yhteistä näkemystä tulevaisuuden linjauksistaan. Tältä pohjalta syntyvät Rinteen mukaan myös puolueen kärkiteemat ensi vuoden eduskuntavaaleihin ja mahdollisiin maakuntavaaleihin.

– Tavoite on, että vuonna 2020 puoluekokouksessa meillä on olemassa periaatejulistus ja pidemmän ajan poliittinen toimintaohjelma.

SDP:llä ei ole puoluekokousta ennen eduskuntavaaleja, jollei se järjestä ylimääräistä kokousta.

STT–SANNA NIKULA

”Hallituspuolueet eivät olleet valmiita hakemaan kompromissia” – SDP: Puhemiesneuvostossa syntyi vakava repeytymä

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
SDP:n kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ennen eduskuntaryhmän kokousta eduskunnassa.

Eduskunnan puhemiesneuvostossa syntyi tänään vakava repeytymä tiedustelulakien valmisteluun, kun puhemiesneuvoston enemmistö torjui kaikki sosialidemokraattien muutosehdotukset, SDP kertoo tiedotteessaan.

– Hallituspuolueet eivät olleet valmiita hakemaan kompromissia tiedusteluasioiden valmistelussa eduskunnan työjärjestyksen muutoksiin, puolue katsoo.

Sosialidemokraatit esittivät työjärjestykseen kolmea muutosta, jotka olisivat tarkentaneet ja täsmentäneet tiedusteluun sekä salassapitoon liittyviä säädöksiä.

Puolueen esittämät muutokset ovat seuraavat:

”1. Sosialidemokraatit halusivat täsmentää ja tarkentaa kansallisen turvallisuuden vaarantamisen käsitettä, lisäämällä työjärjestykseen tarkentavan määreen vakava vaarantaminen. Tällä kirjauksella turvattaisiin se, että eduskuntatyön salassapitovelvollisuus ei kohtuuttomasti rajoittaisi suuren yleisön tiedonsaantioikeutta. Monet asiantuntijat esittivät lausuntokierroksella kansallisen turvallisuuden tarkempaa määrittelyä.”

”2. Jotta tiedusteluvalvontavaliokunta pystyisi tehokkaimmin täyttämään tehtävänsä tiedustelutoiminnan valvojana, sillä tulee olla pääsy kaikkiin tiedustelutoimintaa koskeviin tietoihin ja mahdollisuus valvoa tiedustelutoimintaa suorittavia viranomaisia. Nyt tiedusteluvalvontavaliokunnan tehtävät on ehdotettu kirjattavaksi uuteen työjärjestyksen pykälään 31 b. Tehtävät on määritelty pykälässä tiedustelutoiminnan kautta. Huomioiden tiedusteluviranomaisille esitetyt laajat uudet toimivaltuudet, tätä toimintaan kohdistuvasta valvonnasta lähtevä kirjoitustapaa ei kuitenkaan ole pidettävä riittävänä.”

”Suojelupoliisiin ei esitetyn työjärjestyksen jälkeenkään kohdistuisi sellaista parlamentaarista kokonaisvalvontaa, joka olisi perusteltua sen uudet valtuudet huomioiden ja sen varmistamiseksi, ettei tiedusteluviranomaisen valta pääse muodostumaan epäterveen vahvaksi. Tämän johdosta SDP esitti, että työjärjestykseen olisi valiokunnan tehtäväkohtaan kirjattu uusi selkeä kirjaus: ”valvoa suojelupoliisin toiminnan asianmukaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.”

”3. SDP piti myös kaikkien valiokuntien jäsenten ja virkamiesten vaitiolovelvollisuutta ja hyväksikäyttökieltoa koskevan uuden pykälämuutoksen valmistelua riittämättömänä sen tultua ehdotukseen vasta lausuntokierroksen jälkeen. On myös esitetty perusteltuja eriäviä tulkintoja siitä, voidaanko perustuslain 50 §:n 3 momentin tarkoittamasta vaiteliaisuutta koskevasta vaatimuksesta johtaa suoraan rikoslain 38 luvun 1 ja 2 §:ssä tarkoitettu salassapitovelvoite rikoslainsäädännön täsmällisyysvaatimuksen täyttävällä tavalla.”

”Sosialidemokraattien mielestä ei pitäisi tehdä mitään sellaisia kirjauksia, joiden voidaan tulkita rajaavan lisää koko eduskunnan, toimittajien tai suuren yleisön tiedonsaantia ohi sen, mitä tiedusteluvalvontavaliokunnan perustaminen vaatii. Sosialidemokraatit esittivät, että työjärjestyksen ei oteta mitään uutta sääntelyä tai viittauksia rikoslakiin. Sen sijaan tästä asiasta tulisi tehdä uusi perusteellinen valmistelu eduskuntaryhmiä kuullen.”

Lindtman valittelee tilannetta.

SDP:n ryhmänpuheenjohtaja Antti Lindtman valittelee nyt syntynyttä tilannetta

–  Valiokuntatyöskentely tulee osoittamaan, voidaanko lakimuutoksista saavuttaa laajempaa yhteisymmärrystä vai päätyykö eduskunta asiassa huomattaviin erimielisyyksiin. SDP on aiemmin ilmoittanut ottavansa kantaa perustuslain kiireellisyyteen sen jälkeen, kun kokonaisuudistuspaketin sisältö on valiokuntakäsittelyn jälkeen tiedossa, Lindtman toteaa.

– Puhemiesneuvoston enemmistön linjaukset johtavat salailun lisääntymiseen ja ovat omiaan estämään toimittajien ja suuren yleisön tiedonsaantia.

Hän toteaa, että rangaistuspykälien ottamisella työjärjestykseen pelotellaan kansanedustajia ja ulotetaan kansanedustajia koskevat rangaistusuhat myös vaiteliaisuusmääräyksiä koskeviin asioihin.

– Suojelupoliisille ehdotetaan nyt huomattavia tiedusteluoikeuksia ilman, että eduskunta pääsee valvomaan Supon kokonaistoimintaa ja sitä, mitä uusilla tiedonhankintamenetelmillä saatavilla tiedoilla tehdään.

– Hallituksen lupaukset kuunnella myös oppositiota ja pyrkiä yhteiseen esitykseen ovat nyt osoittautumassa tyhjäksi puheeksi.

Kommentti: Ajautuuko hallitus samaan miinaan kuin viime vuonna? Joku saattaa jo kuulla rapinaa veronmaksajien kukkaroilla

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Juha Sipilän hallitus on sitä mieltä, että soten valinnanvapauslaille ei tarvitse tehdä Euroopan komission ennakkotarkistusta, niin sanottua notifiointia. Syy on varmasti kaikille jo tässä vaiheessa selvä, hallituksella on kiire toteuttaa uudistus.

Tavallaan perustelu on totta, onhan uutta sotea puuhattu jo vuosikausia.

Toisaalta, kelloja ei tarvitse kääntää kuin kevääseen 2017 ja sama sanoma löytyi hallituksen yhteisestä mantrasta. Tällöin kiireellä perusteltiin valinnanvapauslain läpipuskemista eduskunnassa.

Keskeneräinen laki kuitenkin törmäsi kesäkuussa eduskunnan omaan rajavalvontaan, perustuslakivaliokuntaan. Valinnanvapaussäädökset joutuivat rumien saatesanojen saattelemana uuteen valmisteluun.

Kiirehtiminen ei ainakaan tuolloin nopeuttanut sote-uudistuksen valmistumista.

Katsotaanko liikelaitokset taloudellisiksi vai ei-taloudellisiksi toimijoiksi.

Tällä kertaa kysymys on siitä, katsotaanko valinnanvapauslaissa palveluita tuottavat maakuntien liikelaitokset taloudellisiksi vai ei-taloudellisiksi toimijoiksi. Jos EU katsoo liikelaitokset luonteeltaan taloudellisiksi toimijoiksi, voivat Suomen ja unionin määräykset ajautua ristiriitaan.

Esimerkiksi Suomen korkein hallinto-oikeus (KHO) katsoi joulukuussa pitävänsä oikeusvarmuuden kannalta ainoana oikeudellisesti kestävänä menettelytapana sitä, että hallitus tekee EU-notifioinnin valinnanvapauslaista saadakseen komission kannan asiassa selville.

Sipilän hallitus on kuitenkin todennut, ettei se aio notifiointia tehdä. Näin toimitaan, vaikka sote- ja maakuntauudistuksen projektijohtaja Päivi Nerg myönsi jo tammikuussa esimerkiksi Kuntalehdelle, että EU-notifiointi olisi ainoa keino täyden oikeusvarmuuden saamiseksi.

Linjauksen myötä myös Sipilän hallituksen perustelut alkavat horjua.

Vielä helmikuun alussa tilanne oli kuitenkin ratkaisevasti toinen. Hallitus näet pystyi nojaamaan asiassa Slovakian sairausvakuutusjärjestelmään uudistukseen, olihan sekin mennyt EU:ssa läpi. Tammikuussa julkaistussa lakiluonnoksessa Suomen valinnanvapausesitystä perusteltiinkin kolmen sivun verran Slovakian sairausvakuutusjärjestelmään nojaten.

Sittemmin EU-tuomioistuin on kuitenkin antanut päätöksen, joka kumoaa komission aiemman lausunnon Slovakian terveydenhuoltojärjestelmästä. Linjauksen myötä myös Sipilän hallituksen perustelut alkavat horjua.

Nerg kuitenkin kiirehti kommentoimaan jo heti keskiviikkona asian noustua julkiseen keskusteluun, että hallitus ei aio muuttaa kantaansa notifioinnin suhteen.

– Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, mitä vaikutusta Suomen tulevaan valinnanvapauslakiin on EU-tuomioistuimen tuoreella ratkaisulla koskien Slovakian terveydenhuoltojärjestelmää. Vastaus on, että EU-tuomioistuimen päätös ei muuta aiempaa arviota Suomessa. Hallitus luonnollisesti ottaa huomioon Slovakiasta nyt tehdyn ratkaisun osana valinnanvapauslain perusteluita, hän kirjoitti sosiaali- ja terveysministeriön blogissa ministeriön ylijohtaja Kirsi Varhilan kanssa.

– EU-tasolla Slovakian asian käsittely voi vielä jatkua, eikä ratkaisu välttämättä jää pysyväksi. Komission on mahdollista hakea muutosta tuomioistuimen päätökseen.

Aikaisemmin Nerg on perustellut notifioinnin jättämistä toteamalla, että siinä saattaa kestää vuosia.

Viime keväänä hallituksen valinnanvapaudessa toteuttama katsotaan ja kadutaan -taktiikka johti uudistuksen lykkääntymiseen.

Jos EU katsoo Suomen rikkoneen EU:n valtiontukisääntöjä, voi komissio nostaa asiassa rikkomuskanteen ja EU-tuomioistuin voi todeta rikkomuksen tapahtuneen.

Tällöin rikkomuksesta vahinkoa kärsineet tahot voivat vaatia valtiolta vahingonkorvausta kärsimästään vahingosta siltä ajalta, jonka EU-oikeuden vastainen olotila on ollut voimassa, Helsingin yliopiston Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio totesi eilen Iltalehdessä.

EU-tuomioistuimen päätös Slovakian suhteen saattaa toimia asiassa ennakkotapauksena.

Viime keväänä hallituksen valinnanvapaudessa toteuttama katsotaan ja kadutaan -taktiikka johti uudistuksen lykkääntymiseen. Nähtäväksi jää, koituuko hallituksen päätöksestä jättää laki notifioimatta myöhemmin lisäkuluja valtioille.

Toivottavasti hallitus tietää mitä tekee, eikä vain aja uudistusta kuin käärmettä piippuun sen sisäisten diilien pysymisen toivossa. Joku saattaa kuitenkin jo kuulla rapinaa veronmaksajien kukkaroilla.

Yksityiselle terveyspalvelualalle neuvottelusopimus: voimassa maaliskuuhun 2020

Kuva: Thinkstock

Yksityiselle terveyspalvelualalle on saatu neuvottelutulos, kertoo Tehy. Ylityö- ja vuoronvaihtokielto päättyy sopimusalalla välittömästi.

Sen sijaan yksityisellä sosiaalipalvelualalla ylityö- ja vuoronvaihtokielto jatkuu.

Uusi työehtosopimus on voimassa maaliskuuhun 2020.

Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimuksia sovelletaan muun muassa lääkäriasemilla, työterveyshuollossa, vanhustenhuollossa ja varhaiskasvatuksessa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kiinassa visioidaan Uutta silkkitietä – tutkija: Ongelmia riittää, mutta jos niistä selvitään, Suomi sijaitsee otollisessa paikassa

Kiinan presidentti Xi Jinping asetti vuonna 2013 tulevaisuuden visioksi Uuden silkkitien rakentamisen. Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkijana työskennellyt Markus Holmgren analysoi kirjoittamassaan Impulsseja-julkaisussa Kiinan suurhanketta ja tarjoaa laajan suomenkielisen katsauksen aihepiiriin.

”Uusi silkkitie tulisi ymmärtää laajana Kiinan politiikan suuntaa kuvaavana käsitteenä, ei niinkään yksittäisenä hankkeena. Uuden silkkitien kautta on pyritty edistämään Kiinan ja Keski-Aasian välistä kauppaa ja rakentamaan laiva-, tie- ja raideyhteyksiä Kiinasta Eurooppaan”, kirjoittaa Holmgren.

Holmgren analysoi Kiinan taloudellisia, alueellisia ja globaalipoliittisia intressejä hankkeen taustalla.

”Kiinan tavoitteena on, että uusi infrastruktuuri ja uudet kauppayhteydet länteen auttaisivat Kiinan sisäosia saavuttamaan rannikkoalueiden vaurauden. Toisaalta hanke palvelee Kiinan pehmeää valtaa globaalipolitiikassa, minkä vuoksi Silkkitietä on verrattu Yhdysvaltojen Marshall-apuun kylmän sodan aikana.”

Silkkitietä koskevassa keskustelussa on nostettu esiin säätiön tiedotteen mukaan se, että infrastruktuurihankkeissa kiinalaisella lainarahalla työllistetään kiinalaisia, vaikka työttömyys on korkealla tasolla monissa Keski-Aasian maissa.

Holmgrenin mukaan Keski-Aasian valtiot hyötynevät kuitenkin kiinalaistoimijoiden tarjoamasta laadukkaasta infrastruktuurista. Taloudelliset riskit liittyvät korruptioon, sillä on vaara, että hankkeen resursseja ei jaeta taloudellisen tarkoituksenmukaisuuden vaan suhteiden perusteella, arvioi Holmgren.

Holmgrenin mukaan Uusi silkkitie -hanke on toistaiseksi pysähtynyt EU:n rajoille, sillä kiinalaisten yritysten suosimiseen perustuva malli on osoittautunut sopimattomaksi suhteessa EU:n vapaan kilpailun sääntöihin. EU:n jättäytyminen pois hankkeen piiristä vahingoittaisi hanketta vakavasti, sillä EU on merkittävä kauppakumppani useimmille Uuden silkkitien valtioille.

Jos Uusi silkkitie selviää taloudellisista ja poliittista ongelmistaan, niin Suomi on Holmgrenin mukaan ”otollisessa paikassa, sillä sijaitsemme suunnitellun arktisen radan ja Itämeren laivareittien risteyskohdassa. Suomen kannattaisikin yrittää varmistaa, että Uuden silkkitien Itämeri-kytkökset kulkisivat mahdollisimman laajalti Suomen kautta.”

Keskustelua aiheesta

Jyrki Kataiselle uusi oikea käsi

EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) on valinnut kabinettipäällikökseen kokoomuksen valtiosihteerin Risto Artjoen (kok.). Artjoki toimii tällä hetkellä kokoomuksen ministeriryhmän valtiosihteerinä.

Nykyinen kabinettipäällikkö Juho Romakkaniemi (kok.) palaa maaliskuussa Suomeen Keskuskauppakamarin toimitusjohtajaksi.

Nykyisen komission kausi on päättymässä ensi vuonna.

Keskustelua aiheesta