Tviitti herätti vilkasta keskustelua ja myös kritiikkiä. Muun muassa kokoomuksen kansanedustaja Matias Marttinen ja rahoituksen professori Vesa Puttonen ovat katsoneet pääministerin painostavan poliittisesti itsenäisiä keskuspankkeja.

– Hyvähän se on, että keskustelua syntyy. Keskuspankin itsenäisyyden ei tule tarkoittaa, etteikö rahapolitiikasta saisi tällaisina murrosaikoina keskustella, Antti Ronkainen kommentoi Demokraatille.

Hän muistuttaa, että kaikista EU:n keskeisistä taloussäännöksistä on viime vuosina poikettu. Euromaiden finanssipolitiikkaa on säädelty vakaus- ja kasvusopimuksella, joka on asettanut rajat budjettien alijäämälle ja julkiselle velalle. Lisäksi euromaiden tulisi olla vastuussa vain omista veloista (ns. no bailout -sääntö, artikla 125), EKP ei saisi rahoittaa euromaita (artikla 123), eikä unioni velkaantua (artikla 310).

– Rahapolitiikka on osa talouspolitiikan kokonaisuutta, joten toivottavasti keskustelu rahapolitiikasta jatkuu aktiivisena.

RAHAPOLITIIKKA KUULUU euroalueella Euroopan keskuspankille (EKP), joka on viime aikojen koronnostoillaan pyrkinyt hillitsemään muun muassa korona- ja energiakriisien kiihdyttämää inflaatiota.

Ronkainen kantaa kolumnissaan huolta keskuspankkien ylireagoinnista. Hän näkee riskin keskuspankkien keskinäisen yhteistyön ja toisaalta keskuspankkien ja hallitusten välisen koordinaation puutteesta.

– Jo nyt kotitalouksilla jää vähemmän rahaa kulutukseen ja yrityksillä investointeihin, kun energian hinnat nousevat. Rahapolitiikan kiristyksen seurauksena kysyntä laskee entisestään, kun korot nousevat.

– Inflaation taustalla ei ole kuitenkaan liiallinen kysyntä tai talouden ylikuumeneminen, vaan pääasiassa koronapandemiasta, Ukrainan sodasta ja sanktioista aiheutuvat tarjontashokit, jotka näkyvät erityisesti energian hinnoissa. Rahapolitiikka ei vaikuta suoraan tarjontatekijöihin, joten pahimmassa tapauksessa liiallinen koronnosto syventää taantumaa.

EKP:N RAHAPOLITIIKAN ytimessä on hintavakauden sääntely ja osana sitä keskipitkän aikavälin kahden prosentin inflaatiotavoite. Parhaillaan inflaatio laukkaa EU-alueella 10 prosentin ennätyslukemissa.

– Kritisoin kirjoituksessani sitä, että hintavakausmandaattiensa vuoksi keskuspankit joutuvat suojelemaan “uskottavuuttaan” kiristämällä rahapolitiikkaa, joka todennäköisesti jouduttaa taantumaa.

– Taantuma toki hillitsee inflaatiota, mutta ei ole järkevää rahapolitiikkaa hillitä inflaatiota taantumalla. Tämä oli myös se sitaatti, minkä Marin oli nostanut esille. Pahimmassa tapauksessa keskuspankit aiheuttavat taantuman ilman että inflaatio-ongelman juurisyyt ratkeavat.

Koska EU:ssa ei ole yhteistä valtiovarainministeriötä, rahapolitiikkaa ja finanssipolitiikkaa on pyritty ohjaamaan toisistaan erillään erilaisilla säännöillä. Säännöt on luotu 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa.

Ronkaisen mukaan on ajateltu, että kun valtiot seuraavat kasvu- ja vakaussopimuksen sääntöjä ja EKP omia sääntöjään, se johtaa parhaaseen lopputulokseen.

– Näin ei ole käynyt. Sääntöjen noudattaminen on ollut taloudellisesti ja poliittisesti mahdotonta. Sääntöperusteisesta taloushallinnasta ollaan jouduttu kulkemaan jatkuvien kriisien vuoksi kohti poliittisempaa unionia.

TÄLLÄ HETKELLÄ käydään neuvotteluja EU:n budjettisääntöjen uudistamiseksi. Komission on määrä jättää ensi kuussa esitys sääntöuudistuksesta. Vaikka finanssipoliittista kehikkoa ollaan uudistamassa, EKP:n mandaattiin ei olla vielä puuttumassa.

– Kun taloussääntöjä ollaan uudistamassa, olisi syytä myös arvioida EKP:n mandaatin tarkoituksenmukaisuutta.

EKP on Ronkaisen mukaan ollut itse aloitteellinen myös finanssipolitiikan suuntaan ja vaatinut siitä lähtien parempaa koordinaatiota finanssi- ja rahapolitiikan välille, kun se on joutunut aloittamaan poikkeukselliset tukitoimet.

– EKP on itse asiassa ainoa EU-instituutio, joka on esittänyt, että finanssipolitiikka ja rahapolitiikka kytkettäisiin toisiinsa. On merkittävää, että keskuspankki itse ehdottaa erillisyydestä luopumista. EU:n taloussääntöjä uudistettaessa tulisi varmistaa, että finanssi- ja rahapolitiikka tukevat toisiaan, eivätkä vedä jatkuvasti eri suuntiin.

”Vallitsevissa rahapolitiikan ideoissa on jotain pahasti vialla, kun keskuspankit suojelevat uskottavuuttaan ajamalla taloudet taantumaan.” https://t.co/QHRVqvXXnc

— Sanna Marin (@MarinSanna) October 2, 2022