Puumalainen muistuttaa, että lähisuhteessa tapahtunut lieväkin pahoinpitely on virallisen syytteen alainen. Esitutkintaa ei siis voi jättää toimittamatta sillä perusteella, että uhri ei vaadi rangaistusta tai peruuttaa vaatimuksensa. Lain mukaan näin on ollut jo vuodesta 2011.

– Tutkinnanjohtajille, tai päätösluonnoksia valmisteleville tutkijoille, ei asiassa pitäisi olla enää mitään epäselvää. Yksittäisiä huolimattomuuksia voi tunnollisellekin virkamiehelle tapahtua, mutta toistuvat virheet yksiselitteisen lainsäädännön soveltamisessa on vaikea ymmärtää, Puumalainen kirjoittaa päätöksessään.

– Erityisen vakavia – ja hämmentäviäkin – ovat tapaukset, joissa sama tutkinnanjohtaja on tehnyt useita lainvastaisia päätöksiä.

Tutkinnanjohtaja oli lainvastaisesti päättänyt lähisuhdeväkivalta-asian tutkinnan 43 tapauksessa asianomistajan rangaistusvaatimuksen puuttumisen vuoksi.

Kahdessa esitutkinnassa asianosaisten suhteen laatua ei ollut selvitetty riittävästi. Rikosilmoitus oli kahdeksassa asiassa luokiteltu virheellisesti lähisuhdeväkivallaksi. Muut tapaukset selittyivät tietojärjestelmän kirjausteknisillä syillä.

Apulaisoikeuskanslerin selvityspyynnön jälkeen poliisilaitokset avasivat esitutkinnat uudelleen 40 asiassa.