Riita juontaa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikoihin hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun. Eduskunnassa oli syntynyt käsitys, että valtiovarainministeriö ei toimittanut kaikkia tietoja, joita eduskunta tarvitsi ja sosiaali- ja terveysvaliokunta oli pyytänyt.

Kiistaa selvitteli oikeuskanslerinvirasto.

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen kuitenkin totesi, että valtiovarainministeriön virkamiehet eivät ole jättäneet kertomatta uudistuksesta merkityksellisiä ja olennaisia tietoja eduskunnalle. Puumalaisen mukaan he eivät rikkoneet velvollisuuksiaan jättäessään eduskunnan kanslian käsityksen mukaan viime hallituskauden lopussa toimittamatta eduskunnalle tietoja yhteensä 210 miljoonan euron puutteista laskelmissa.

– Valtioneuvoston oikeuskansleri tai apulaiskansleri ei voi perustuslain mukaan määrittää sitä, millaista tietoa eduskunta pitää tarpeellisena. Oikeuskanslerinviraston valvonta ei yksinkertaisesti ulotu eduskunnan perustuslain mukaiseen tehtävään lainsäätäjänä, perustuslakivaliokunnan valiokuntaneuvos Matti Marttunen jyrisi Helsingin Sanomille apulaisoikeuskanslerin päätöksen jälkeen.

Kritiikki ei jäänyt vain tähän. Esimerkiksi Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen katsoo Helsingin Sanomien mukaan, ettei Puumalaisen ratkaisu ole oikeudellisesti kestävä.

Nyt keskusteluun ottaa osaa myös eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.). Vanhanen kuvaa hänkin koko tapausta “suuren luokan kysymykseksi”.

– Ei vain periaatteessa vaan myös käytännössä on suuren luokan kysymys, että valiokunnalla pitää olla oikeus saada kaikki katsomansa tieto käyttöön. Jos viranomaisilla on tarve tai perusteet pitää sitä salaisena, se on salaisuuden piirissä olevaa, mutta se ei estä, että eduskunnan valiokunnalla on oikeus saada tieto käyttöönsä. Tästä periaatteesta olen varma, että eduskunta pitää tiukasti kiinni, Vanhanen jyrähtää.

Vanhanen painottaa, että lähtökohta on se, että eduskunnalla on oikeus saada ne tiedot, joita se tarvitsee lainsäädäntötyössään.

– Tämä ristiriita on tässä hämmentävä. Tämä täytyy jollain tapaa nollata.

Miten tilanne sitten voitaisiin “nollata”?

Koska apulaisoikeuskanslerin päätöksestä ei voi valittaa perustuslakivaliokunta voisi puuttua asiaan silloin, kun oikeuskansleri esittelee vuosittaisen kertomuksensa.

Periaatteessa perustuslakivaliokunta voi myös käynnistää tutkinnan apulaisoikeuskanslerin toimien lainmukaisuudesta. Helsingin Sanomien mukaan se voitaisiin aloittaa oikeuskanslerin tai eduskunnan oikeusasiamiehen ilmoituksella, vähintään kymmenen kansanedustajan allekirjoittamalla muistutuksella, eduskunnan muun valiokunnan valiokunnan perustuslakivaliokunnalle esittämällä tutkintapyynnöllä tai perustuslakivaliokunnan omasta aloitteesta.

– Ehkä se luonteva tapa siihen on, että viimeistään oikeuskanslerin kertomusta käsiteltäessä perustuslakivaliokunta tarkastelee tätä kysymystä ja ottaa tähän lopullisen kannan. Se on minusta se luontevin tapa, Vanhanen pohtii.

– Silloin on mahdollista nollata tämä tilanne, jos perustuslakivaliokunta niin haluaa.

Vaikka tilanne on vakava, Vanhanen ei itse koe, että luottamus apulaisoikeuskansleriin olisi nyt koetuksella.

– Ei ainakaan minun osaltani. Tässä on selkeä ristiriita olemassa, mutta siihen on luonteva tapa ristiriita ratkaista. Se on se, minkä totesin.