Uudessa muistelmakirjassaan Satonen kertoo nähneensä Suomessa neljänlaisia hallituksia. On niitä, jotka eivät edes yritä uudistaa työmarkkinoita ja niitä, jotka yrittävät mutta eivät saa mitään aikaiseksi. Sitten on hallituksia, jotka yrittävät ja hieman myös onnistuvat.

Neljäs, eli kaikessa onnistuva vaihtoehto on hänen mielestään Suomen nykyinen Petteri Orpon (kok.) hallitus, jossa Satonen itse toimi kesästä 2023 kevääseen 2025 asti työministerinä.

Orpon hallitus runnoi alkukaudellaan läpi keskeiset työmarkkinauudistuksensa Satosen johdolla. Kolmikannan sivuuttaminen oli Satosen mukaan avain työrauhalainsäädännön, paikallisen sopimisen ja sosiaaliturvan kaltaisten uudistusten toteuttamiseen. Hommaan tarvittiin välttämättä oikeistohallitus.

KIRJA on kirjoitettu yhdessä kokeneen toimittajan ja nykyisen ajatuspaja Toivon johtajan Raine Tiessalon kanssa. Siinä käydään käy läpi Satosen vaiheita vuoden 2023 eduskuntavaalien alta kapulanvaihtoon nykyisen työministeri Matias Marttisen (kok.) kanssa.

Orpon hallituksen työmarkkinauudistuksia voisi luonnehtia historiallisen rajuiksi, joten kirjassakin aitaa kaatuu ay-liikkeen lakkoillessa.

Kun työrauhalaki oli kiistojen kiihkeimmässä vaiheessa jo eduskunnassa, paikallinen sopiminen oli lausuntokierroksella ja Satonen itse joutumassa luottamusäänestykseen, SAK elätteli vielä toiveita suuresta pöydästä. Järjestö halusi vientivetoista palkkamallia koskevaan kolmikantaan mukaan myös työmarkkina- ja sosiaaliturvauudistuksia.

Satonen muistelee tapausta kirjassaan kuvaavan lakonisesti.

– Niin sanottua suurta pöytää ei kuitenkaan ollut tuossa vaiheessa enää tarkoitus kattaa. Ei omissa neuvotteluissani eikä Kesärannassakaan. Se aikakausi oli tämän hallituksen myötä Suomessa ohi.

ORPON hallituksen loukku oli lauennut. Hallitus toteutti työelämäuudistukset oman ohjelmansa mukaisesti etsimättä perinteistä työmarkkinajärjestöjen kompromissia. Lakot, niistä aiheutuvat kulut ja julkinen keskustelu oli budjetoitu mukaan.

Satonen laskee Antti Rinteen ja Sanna Marinin demarijohtoiset hallitukset luokittelunsa ryhmään kaksi. Uudistuksia haluttiin mutta ne vesittyivät kolmikannassa.

Rinteen ja Marinin hallituskaudet olivat Satoselle ja kokoomukselle viimeinen niitti. Usko sosialidemokraattisen ajattelun mukaiseen kolmikantaiseen valmisteluun työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan rakenteellisissa uudistuksissa loppui.

Satonen kertoo kirjassaan olevansa Lapin yliopistosta valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteri, joka teki gradunsa thatcherismin vaikutuksesta Esko Ahon (kesk.) lama-ajan hallituksen (1991-1995) politiikkaan.

EDELLINEN kokoomuslainen työministeri ennen Satosta oli Ilkka Kanerva juuri Ahon hallituksessa.

– Paneutuminen thatcherismiin sai minut kiinnostumaan erityisesti työelämää ja sosiaaliturvaa koskevista teemoista. Olen pohtinut paljon yksilön oikeuksia ja vastuuta, Satonen sanoo kirjassaan.

Orpon hallituksessa Satonen pääsi soveltamaan ajatuksiaan yksilön vastuusta muun muassa työllistymiseen ja pärjäämiseen.

Vasemmistolaisesta näkökulmasta samoista asioista on tällä kaudella puhuttu palkansaajaliikkeen, työehtojen ja sosiaaliturvan heikennyksinä.

Muun muassa eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa pitkään toimineen Satosen rooli Orpon hallituksen työmarkkinauudistuksissa alkoi jo ennen eduskuntavaaleja. Kun kokoomus valmistautui hallitusneuvotteluihin, aihe annettiin Satosen ja kansanedustaja Ville Valkosen vastuulle.

Jos suurin asia oli ay-liikkeen nujertaminen, oli yksi osa sitä myös kesällä 2022 nähty hoitoalan sopimus, joka ylitti tasoltaan viennin avauksen eli palkankorotusten yleisen linjan.

Tällaiset sopimukset tuli kokoomuksen mukaan jatkossa estää. Vastassa oli muun muassa kokoomuksen oma mies, hoitajien sopimuksen silloisen kunta-alan työnantajien (KT) puolelta kuitannut toimitusjohtaja Markku Jalonen.

SATONEN kertoo kirjassaan Ville Valkosen puhuneen hallitusneuvotteluja edeltäneessä työryhmässä useasti ”kynän ottamisesta pois Jaloselta”.

Jalonen eläköityi 64-vuotiaana maaliskuussa 2025. Hänen tilalleen KT:n johtoon nousi Henrika Nybondas-Kangas. SAK:ssa epäiltiin kokoomuksen ja Elinkeinoelämän keskusliiton vauhdittaneen vaihdosta. Jalonen kiisti tuolloin tulkinnan.

Viime eduskuntavaaleja edeltäneessä keskustelussa työmarkkina-asiat jäivät verrattain vähäiseen rooliin. Keskustelua ei syntynyt siitäkään, kun Satonen kertoi vaalien alla kokoomuksen tavoitteet Demokraatin haastattelussa.

– Sanoin haastattelussa suoraan, että kokoomuksen isona tavoitteena on muuttaa poliittisia lakkoja, tukilakkoja ja laittomia lakkoja koskevaa lainsäädäntöä.

KOKOOMUKSEN suunnittelemien työelämäreformien läpimenoa helpotti Satosen mukaan hallitusneuvotteluissa se, että SAK oli hyökännyt vaalien alla perussuomalaisten kimppuun.

– Hakaniemessä oli ehkä analysoitu, että miesduunarien vuoto perussuomalaisiin uhkaa viedä demareilta vaalivoiton. Ja oikeassahan he olivat – niin siinä lopulta kävikin. Politiikassa viime hetken paniikki ja hyökkäys on osoitus amatöörimäisyydestä. Hötkyily ei tehoa äänestäjiin, mutta teko jää kyllä hyökkäyksen kohteelle mieleen.

Satosen vastuulle osunut Orpon hallitusohjelman luku “Hyvinvointi syntyy työstä” on toistaiseksi osoittautunut otsikoltaan pahaenteiseksi.

Työstä syntyvä hyvinvointi on antanut ennätyksellisen monien suomalaisten elämässä odottaa itseään.