Työttömyys kohdistuu eniten matalapalkkaisten alojen työntekijöihin, joilla palkka ennen työttömyyttä on 2000-2500 euroa kuukaudessa. Ansiopäiväraha näillä tuloilla on noin 1300-1500 euroa kuukaudessa.

Käytännössä hallitus on romuttamassa koko ansiosidonnaisen työttömyysturvan, SAK:sta on katsottu.

Demokraatti kysyi työministeri Arto Satoselta (kok.), onko hän yhtä mieltä SAK:n laskelman kanssa.

Ansiopäivärahaa suunnitellaan leikattavan kahden työttömyyskuukauden jälkeen 20 prosentilla ja noin kahdeksan kuukauden jälkeen viidellä prosentilla lisää.

Satonen vetoaa siihen, että porrastusmalli on käytössä esimerkiksi Ruotsissa.

ANSIOSIDONNAINEN alkaisi SAK:n laskelmaan viitaten lähestyä jo työmarkkinatuesta saatavaa summaa.

– On se vähän sen yli vielä se 900 euroa (ansiosidonnaista).

Mikä ansiosidonnainen on sellainen, joka menee työmarkkinatuen tasolle?

– Ei se nyt ihan sille tasolle sentään mene.

Satonen sanoo, että tarvittaessa henkilö saa muita tukimuotoja rinnalle.

– Yksilökohtainen vaikutus riippuu monesta muustakin asiasta. Saako esimerkiksi asumistukea, saako jossain tilanteessa toimeentulotukea.

Hallitus kaavailee kiristyksiä kuitenkin myös asumistukeen ja toimeentulotukeen.

Satonen toteaa, ettei asumistuki ole hänen vastuualueellaan.

– Siellähän sitten nähdään, mikä on esimerkiksi leikkauksen mahdollinen vaikutus vaikkapa vuokratasoon. Sehän selviää sitten.

HALLITUKSEN kaavailemat toimet ovat saaneet ay-liikkeen reagoimaan. Toimintavalmiutta kohotetaan. Esimerkiksi Teollisuusliitto on ilmoittanut järjestöllisten toimenpiteiden valmistelusta hallitusta vastaan.

Ylelle Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ei sulkenut pois edes yleislakkoa mahdollisten toimenpiteiden listalta.

– Kuulostaa tietysti aika hurjalta, Arto Satonen kommentoi.

Terveisinä ay-liikkeelle Satonen sanoo, että vuoropuhelua jatketaan. Hän kehottaa myös ay-liikettä vaikuttamaan työryhmissä ja etsimään yhteisiä ratkaisuja.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti heinäkuussa kaksi työryhmää, joista toinen käsittelee työrauhaan liittyviä kysymyksiä ja toinen paikallista sopimista.

Ay-liikkeessä on ollut skeptisyyttä työryhmien suhteen sen vuoksi, että siellä nähdään hallituksen seisovan jo valmiiksi työnantajien toiveiden takana.

Kritiikkiä työntekijäpuolelta on tullut myös sieltä, että hallitus sanoo tekevänsä työmarkkinauudistukset Pohjoismaisen mallin mukaisesti: Pohjoismaista haettaisiin kuitenkin vain työnantajia hyödyttäviä uudistuksia ja jätettäisiin tekemättä työntekijöitä hyödyttävät asiat.

– No, kyllä tässä tehdään sinnekin puolelle asioita, Satonen sanoo ja mainitsee esimerkkinä sen, että työperäisen maahanmuuton väärinkäytöksiin ollaan puuttumassa.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta julkaisi tänään avoimen kirjeen pääministeri Petteri Orpolle.

– Teidän piti nujertaa talouden alijäämä, mutta päädyittekin nujertamaan suomalaista työntekijää, Eloranta kirjoitti.

– Minun mielestäni asia on juuri päinvastoin. Me olemme nimenomaan pelastamassa pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja suomalaisen työn kilpailukykyä. Nyt kun maailmanmarkkinat saattavat tiukentua, on tosi tärkeää, että suomalaiset yritykset pärjäävät ja me olemme investointiympäristö. Sen takia meidän täytyy katsoa Ruotsiin, joka on meidän keskeinen kilpailukumppani, Arto Satonen vastaa.