Kirjallisuus
3.9.2025 16:00 ・ Päivitetty: 3.9.2025 10:50
Arvio: Jani Kaaron kirjassa kuvataan, millaista on massahysteria – laumasielu elää niin jalkapallohuliganismissa kuin poliittisissa liikkeissä
Massahysteria on tärkeä aihe, koska juuri massahysterian luominen on keino, jolla taitavat populistit saavat ihmiset puolelleen.
Tuoreessa muistissa on esimerkiksi Donald Trumpin provokaatio, että maahanmuuttajat syövät kissoja, mikä sai ihmiset menemään tolaltaan.
Palkittu tiedetoimittaja Jani Kaaro tutkii ja esittelee massahysteriaa keskiajalta tähän päivään. Teoreettinen puoli on yksinkertainen: evoluution aikana ihmiset ovat oppineet, että laumana pärjää.
Omille teilleen eksynyt on nopeasti kohdannut loppunsa vaikkapa pedon hampaissa. Lauma menestyy ja on sitä vahvempi mitä yhtenäisempi se on. Lauma syntyy, kun ihmiset jäljittelevät menestyneimpiä yksilöitä.
Vaikka meidän aikaamme pidetään yksilöiden aikana, laumasielu elää kaikissa ja astuu esiin esimerkiksi muotivillityksissä, jalkapallohuliganismissa, poliittisissa liikkeissä sekä tietysti sosiaalisessa mediassa.
Jani Kaaro:
Massahysteria
Into 2025
KAARO esittelee aluksi massapsykologia, jonka mukaan ihmiset taantuvat massaliikkeissä arkaaiselle tasolle, jolloin heitä on helppo manipuloida.
Massahysteria taas syntyy uhan alla. Se lähtee liikkeelle yhdestä ihmisestä ja leviää dominoiden tavoin.
Petolliseksi sen tekee tosiasia, että esimerkiksi jonkin sairauden pelosta hysterian valtaan joutuneet kokevat todella fyysistä kipua ja muuta oireilua. Voisi täydentää, että jo Freud huomasi että hysteria synnyttää aivan fyysisiä jälkiä, kuten halvauksia, pahoinvointia ja jopa haavoja.
Ensimmäiseksi Kaaro esittelee 1500-luvulla esiintyneen tanssitaudin. Se alkoi kun yksi nainen alkoi tanssia ilman syytä. Pian tanssi levisi muihin ja lopulta viikkojen kuluttua tanssijoita oli satoja, ja monet jopa menehtyivät.
Tanssitaudin takana ei kuitenkaan ollut paholainen, vaan kurjat olot köyhyyden ja tautien keskellä. Monet esimerkit ovat kouluista.
Syynä ankara kuri, joka laukaisi massahysteerisiä kohtauksia. Niiden saajat olivat melkein aina tyttöjä. Taustalla se, että tytöt ovat empaattisempia; empatia on kyky samastua toisen tilaan.

MEIDÄN aikamme paras esimerkki oireilun sosiaalisesta tarttumisesta on koronapandemian aikana Tiktokin laukaisema tic-epidemia.
Tähän havahduttiin kun amerikkaisina sairaalaan alkoi ilmestyä omituisia Touretten oireita muistuttavia pakkoliikeitä, ticcejä tekeviä nuoria. Omituista oli se, että näin tapahtui muuallakin maailmalla.
Syyksi paljastui se, että nämä nuoret olivat katselleet Tiktokista videoita, joilla Tourettea sairastavat nuoret kertoivat oireistaan.
Tiktok-tic-epidemia on tietyssä mielessä hyvin klassinen massahysteria. Epidemia syntyi koronapandemian aikana, jolloin nuorten vapautta oli rajoitettu monin tavoin ja he olivat keskimääräistä ahdistuneempia, Kaaro tiivistää.
KIRJAA voi kritisoida siitä, että monet esimerkit muistuttavat liikaa toisiaan, etenkin kouluja koskevat.
Kirja ei myöskään yhdistä massahysteriaa yhteiskuntakritiikkiin kuin ohuesti, kuten edellisessä tiivistyksessä. Mutta jos ja kun populistit tarttuvat tähän kirjaan tai johonkin muuhun aihetta käsittelevään opukseen, he varmasti huudahtavat mielessään, että tässäpä mainio keino hallita kansalaisia.
Kun osaa oikealla hetkellä laittaa liikkeelle juorun, se leviää kuin rutto ihmisestä ihmiseen ja vastustaja on hävinnyt pelin.
Tuo tositelevisiossa taitonsa hionut retoriikan mestari Trump on jo keinoa menestyksekkäästi käyttänyt, kuten arvion alussa totesinkin.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.