Hallitus on hyväksynyt suden kannanhoidollisen metsästyksen ensi vuoden alusta, ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) on ajanut lakia voimakkaasti.

Lainsäädännön arviointineuvosto – jota ei poikkeuksellisesti kuultu ennen kuin esitys annettiin eduskunnalle marraskuun 20. päivä – käytännössä lyttäsi lakiesityksen kelvottomasti valmisteltuna, ennen kaikkea vaikutusarvioinnin puutteiden takia.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalainen puheenjohtaja Ritva Elomaa sanoo, että vaikka lakiperusteiset kuulemiset on valmistelussa hoidettu, arviointineuvoston kritiikki on aiheellista.

TUNTEITA herättävän lainvalmistelun yksi ongelma on se, ettei edes susikannan koosta olla yksimielisiä. Tutkijoilla, ministeriöllä ja metsästys- ja luonnonsuojelujärjestöillä on kaikilla omat lukunsa.

– Tässäkin asiassa pitää edetä mahdollisimman tiedepohjaisesti, ei mutulla. Kannanhoidollinen metsästys tulee toteuttaa vastuullisesti eikä niin, että rynnätään summamutikassa ammuskelemaan. Susi kuuluu Suomen luontoon eikä sitä saa kohdella hävitettävänä vihollisena, vaikka laki muuttuukin.

Susi on liikkuva laumaeläin, ja eniten havaintoja on Elomaan vaalipiiriin kuuluvassa Lounais-Suomessa. Hän sanoo silti, että vaikka lammas- ja koiravahingot ovat todellisia, niissäkin ”kaikki voisivat katsoa peiliin”.

– Susien liikkeet on hyvin dokumentoitu. Silloin voisi miettiä, koska ja miten on järkevää toimia esimerkiksi metsästyskoirien kanssa, hän muotoilee.

Perussuomalaisille susilaki on poliittisesti ja ideologisesti tärkeä, ja siihen on halua ympätä myös ilveksen ja karhun metsästyksen laajentaminen. ”Kike” Elomaa tunnetaan eläin- ja luonnonsuojeluihmisenä.

Onko asian ajaminen ja paikoin hyvinkin verenhimoinen keskustelu sen ympärillä ollut henkilökohtaisesti vaikeaa?

– No onhan se välillä, mutta tämä on luottamustehtävä, joka pitää hoitaa asiallisesti. Toivon, että kannanhoidolliset metsästysluvat hillitsisivät suden tolkutonta jahtaamista ja salametsästystä, joka on sekä laitonta että täysin tuomittavaa. Sen soisi loppuvan kokonaan.

HELENA Marttila on SDP:n edustaja maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Hän yhtyy näkemykseen, jonka mukaan arviointikritiikki on syytä ottaa vakavasti ja toivoo, että valmistelussa otettaisiin pidempi aikalisä.

Demarit äänestivät täysistunnossa hävinneen Krista Mikkosen (vihr.) ehdotuksen puolesta, jolla esitys olisi mennyt myös ympäristö- ja perustuslakivaliokuntaan muun muassa tarkempien suojelu- ja muiden vaikutusten arvioimiseksi.

– Kiire tuntuu olevan, mutta se ei ole virkamieskunnan syy. Hallitushan tätä väkisin eteenpäin ajaa, Marttila muistutti.

Marttila korostaa Elomaan tavoin tiede- ja faktapohjaa päätöksenteossa ja sitä, että sekä susien suojelun että metsästyksen tulisi olla myös sosiaalisesti hyväksyttävällä tasolla.

– En usko, että kukaan valiokunnassakaan haluaa sellaista tilannetta, että susikanta romahtaa metsästyksen sallimisen vuoksi, kuten vuosina 2015-2016 tapahtui.

Tuolloin metsästys kohdistui yksittäisiin susiin, ja saaliiksi päätyi paljon lisääntymisikäisiä yksilöitä. Nyt kannanhoidollista metsästystä on esitetty kohdistettavaksi susilaumoihin ja lupia kiintiöitäväksi alueittain kotieläinvahinko- ja turvallisuusperusteilla.

Juttua ja otsikkoa muokattu klo 16.47: korjattu verbi.