Asiantuntija presidenttipaneelista: ”Tämä on sitä varjokeskustelua, jota toivoisin, ettei käydä seuraavaa kahta kuukautta”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Presidentinvaaliehdokkaat Tuula Haatainen (vas), Pekka Haavisto, Laura Huhtasaari, Merja Kyllönen, Sauli Niinistö ja Nils Torvalds presidentinvaalipaneelissa Helsingissä. Paneeliin osallistuvat kaikki muut ehdokkaat paitsi keskustan Matti Vanhanen, joka joutui sairaalahoitoon sydämen rytmihäiriön takia.

Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Mikko Majander piti Helsingin yliopiston juhlasalissa maanantai-iltana pidettyä presidentinvaalien toista paneelikeskustelua varsin tasapaksuna kokonaiskattauksena.

– Kyllä istuva presidentti erottautui edelleen jotenkin omaan sarjaansa, Majander totesi Demokraatille paneelin juuri päätyttyä.

– Etenkin pontevasti liikkeelle lähteneen keskustelun alussa kysymykset kohdistuivat häneen. Tietynlainen erityisasema hänellä yhä on.

Mikko Majander on Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja ja poliittisen historian dosentti Helsingin yliopistossa.

Kaksi viikkoa sitten järjestetty EVA:n vaalitentti pysyi Majanderin mukaan kompaktimpana sekä napakampana kuin tänään Ilta-Sanomien, Paasikivi-seuran, UKK-seuran ja Suomen YK-liiton järjestämä toinen paneeli.

– Silloin pysyttiin enemmän presidentin ydintehtävissä. Nyt keskustelu lähti aikalailla lapasesta tässä mielessä. Mentiin sosiaalipolitiikkaan, arvojohtavuuteen sekä some-keskusteluun. Tässä mielessä lopputulos oli varsin fokusoimaton, Majander luonnehti.

– Ainakin minun kutsussani luki, että tentissä keskitytään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

Viime paneelissa esitettyihin mielipiteisiin saatiin täsmennystä.

Kiinnostavinta Majanderin mielestä tänäänkin käydyssä paneelissa oli jo viimekerralla käynnistynyt keskustelu presidentti Sauli Niinistön sekä Nils Torvaldsin (rkp) välillä puolustuskoalitioiden syntymisestä.

– Nyt viime paneelissa esitettyihin mielipiteisiin saatiin täsmennystä, kun se viimeksi jäi vielä hieman epäselväksi, Majander totesi.

Kaksi viikkoa sitten järjestetyssä paneelissa Niinistö totesi liittoutumia syntyvän hädän hetkellä ilman jäsenyyshakemuksiakin.

Niinistö selvensi tänään käydyssä keskustelussa tarkoittaneensa lausunnollaan sitä, että mikäli esimerkiksi Euroopassa tapahtuisi jotakin yht’äkkiä, syntyy lähes vääjäämättä kaksi puolta. Tällöin myös maat hakevat väistämättä paikkojaan. Esimerkkinä hän jopa vilautti kolmatta maailmansotaa, jonka syntymisen mahdollisuutta hän toki piti lähes teoreettisena.

Presidentinvaalikampanjoinnissa Majanderin mukaan perustilanteena on nyt se, että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ei ole kovin suuria ehdokkaita jakavia asioita.

– Tänään niitä yritettiin löytää tästä suursotaharjoitus-keskustelusta. Mutta siinäkin ne jotka ovat kriittisiä, ovat kriittisiä prosessista eivätkä itse asiasta.

– Tämä on sitä varjokeskustelua, jota toivoisin, ettei käydä seuraavaa kahta kuukautta.

Majander toivoisikin, että itse asioista keskusteltaisiin suoremmin, eikä huomiota kiinnitettäisi ainoastaan prosesseihin.

Vasemmistoliiton presidenttiehdokkaan Merja Kyllösen osallistumista ensimmäistä kertaa vaalipaneeliin voi Majanderin mukaan kuitenkin pitää virkistävänä.

– Hänellä oli kuitenkin EU:n puolustusulottuvuusroolista jyrkästi toisista poikkeava paalutus.

Kyllönen totesi paneelissa, että puolustusyhteistyöhanketta ajaessaan EU on ampunut itseään omaan jalkaan. Hänen mukaansa yhteistyöhön käytettävät miljardit tulisi sijoittaa mieluummin esimerkiksi siviilikriisinhallintaan, koulutukseen sekä sivistykseen.

Keskustelu muuttuu väistämättä aika saippuamaiseksi.

Ulko- ja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun keskittyneen alun jälkeen keskustelu puolestaan siirtyi arvokeskusteluun. Tällöin keskustelu muuttuu Majanderin mukaan väistämättä aika saippuamaiseksi.

– Keskustelu menee siihen, että tietysti presidentti vaikuttaa kaikkeen hyvän toteutumiseen kaikkialla maailmassa.

Majander nosti lopuksi esiin, että presidentinvaalien asetelmalle voisi tehdä terää, jos seuraavaksi järjestettäisiin erilaisia tenttejä. Esimerkeiksi hän nostaa kahdenkeskiset keskustelut, jossa paineen kohteeksi joutuu vain yksi ehdokas.

– Ihan samalla formaatilla ei kovin tiiviisti kannata vetää tätä läpi. Jokaisen pitäisi tulla vähän yksilöinä esiin.

– Jos ehdokkaita tulisi esiin joillain teeseillä, niin se toisi myös paneeleihin lisäsävyä. Niitä voisi lukea ja miettiä, että tuohon tarraan kiinni.

Demareiden Sistonen ja Guzenina tyytyväisiä Espoon budjettineuvotteluiden tuloksiin

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Kansanedustaja Maria Guzenina.

Espoon demarit lukeva budjettineuvottelujen vahvoiksi onnistumisikseen iltapäivähoitotakuun kaikille ykkös- ja kakkosluokkalaisille, palvelumaksujen korotusten torppaamisen, toisen asteen opiskelijoiden hyvinvoinnin vahvistamisen ja opiskelun keskeytysten vähentämisen sekä vähävaraisten lasten harrastusten tukemisen.

Espoon kolmipäiväiset budjettineuvottelut on saatu päätökseen.

– Demareiden neuvottelutavoitteisiin kuuluivat opiskelijaterveydenhuollon, lasten terapiapalveluiden ja nuorten mielenterveyspalveluiden vahvistaminen. Nykytilanne vaatii näiden palveluiden vahvistamista. Tämä tavoitteemme näkyy hienosti saavutetuissa neuvottelutuloksessa, demareiden valtuustoryhmän puheenjohtaja ja budjettineuvottelija Markku Sistonen toteaa tiedotteessa.

– Budjettitulos sisältää todella ilahduttavasti panostuksia lapsiin ja nuoriin. Erityisopetukseen ja avustajaresursseihin saadut lisäsatsaukset tulivat suureen tarpeeseen. Opettajien työympäristö on muuttunut paikoin hyvinkin haastavaksi, demareiden toinen budjettineuvottelija, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Maria Guzenina jatkaa.

Myös muun muassa vähävaraisten perheiden lasten harrastusten tukemiseen saatiin lisää rahaa.

Demareille oli neuvotteluissa kynnyskysymyksenä se, että asiakasmaksuihin ei tule korotuksia.

– Maan hallituksen toimet ovat jo itsessään heikentäneet kansalaisten ostovoimaa ja selviytymistä arjessa, Guzenina ja Sistonen toteavat.

Demarit eivät olleet myöskään valmiita vähentämään lasten iltapäivätoiminnasta tai korottamaan iltapäivätoiminnan maksuja.

– Halusimme myös vahvistaa iäkkäiden yhteisöllisyyttä ja liikuntamahdollisuuksia. Espoolainen Seela-malli, jossa iäkkäille järjestetään ohjattua liikuntaa koulujen liikuntatiloissa mahdollistaa heille myös ruokailun koulun yhteydessä. Seelaa on pilotoitu hyvin tuloksin. Yksi Seelan ilahduttavista sivuvaikutuksista on ollut yksinäisyyden väheneminen. Lisämääräraha mahdollistaa Seela-toiminnan laajentamisen ja +68 ryhmien lisäämisen, Guzenina toteaa.

Neuvottelujen tuloksena kaupunginjohtajan tekemään budjetin pohjaesityksen lisättiin 4,69 miljoonaa euroa.

Keskustelua aiheesta

Kansanedustaja näpäyttää Juhana Vartiaista: ”Ongelma vain pahenee, jos työmarkkinoillemme tulee suuri määrä heikosti koulutettuja, jopa luku- ja kirjoitustaidottomia ihmisiä”

Kuva: Lehtikuva
Juhana Vartiainen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio kritisoi voimakkaasti kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiaisen lauantaina Helsingin Sanomissa esittämää näkemystä, jonka mukaan suomalaisista työttömistä vain noin 40 000 voisi työllistyä. Samassa haastattelussa Vartiainen totesi Suomen kärsivän työvoimapulasta.

– Vaikka työllisyys on lähtenyt laskuun vasta äskettäin, jo useat kymmenet tuhannet työttömät ovat työllistyneet lyhyen ajan sisällä. Vartiaisen hihastaan ravistama luku ja hänen harjoittamansa työttömien syyllistäminen eivät perustu tilastoihin, vaan ainoastaan palvelevat kokoomuksen taustapiirien poliittista agendaa, toteaa Savio.

Vartiaisen mukaan työllistymisvaikeuksien syitä ovat muun muassa työttömien osaamisen puute ja kannustinongelmat. Mahdollisena ratkaisuna esittämäänsä ongelmaan Vartiainen tarjoaa työvoiman saatavuusharkinnan poistamista EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta henkilöiltä.

– Tohtori Vartiaisen tarjoama lääke on täysin väärä. Jo nyt muun muassa johtotehtävissä työskentelevät, tutkijat ja erityisasiantuntijat on vapautettu saatavuusharkinnan piiristä. Jos suomalaisten työttömien osaamistaso on puutteellinen, on heille tarjottava lisäkoulutusta aloille, joille työpaikkoja syntyy, vastaa Savio Vartiaisen väitteisiin tiedotteessaan.

Vartiaisen tutun teesin mukaan työvoiman tarjonnan lisääminen kasvattaisi työpaikkojen määrää.

– Vartiaisen analyysi voisi sinänsä olla perusteltavissa, jos uusien työntekijöiden osaamistaso olisi erityisen korkea tai jos he suostuisivat työskentelemään työehtosopimusta alemmalla palkalla. Päinvastoin kuin kokoomus, perussuomalaiset eivät kuitenkaan halua Suomeen halpatyömarkkinoita, linjaa Savio.

– Lisäksi suomalaisten koulutustaso on maailman mittakaavassa varsin korkea, eivätkä läheskään kaikki kansalaisemme työllisty tästä huolimatta. Ongelma vain pahenee, jos työmarkkinoillemme tulee suuri määrä heikosti koulutettuja, jopa luku- ja kirjoitustaidottomia ihmisiä. Suomalaiset veronmaksajat joutuisivat jälleen kerran maksamaan lyhytnäköisen kokoomuspolitiikan loppulaskun, toteaa Savio.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kansanedustajan mitta täysi: 697€ summasta veroa 20 % – vaatii verotuksen ”tuntuvaa alentamista”

Kuva: Roope Permanto

Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski on jättänyt toimenpidealoitteen työmarkkinatuen ja peruspäivärahan verotuksen alentamiseksi. Aloitteen tarkoituksena on korjata perusturvan riittämätöntä tasoa ja vähentää toimeentulotuen tarvetta, mikä myös yksinkertaistaisi sosiaaliturvajärjestelmää.

Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan määrä on kuukaudessa keskimäärin 697 euroa, mistä vähennetään yleensä 20 prosentin ennakonpidätys. Myllykosken mukaan työttömyysetuuksien ankara verotus on vahvistanut työttömien riippuvuutta viimesijaiseksi toimeentuloturvaksi tarkoitetusta toimeentulotuesta.

– Työttömyysetuuksien korkea verotus on koettu epäoikeudenmukaiseksi. Epäoikeudenmukaisuuden tunnetta syventää perusturvan riittämättömyys ja lisäksi se, etteivät työmarkkinatuki ja peruspäiväraha kerrytä eläkettä kuten ansiosidonnainen päiväraha, Myllykoski sanoo.

Työttömyysetuuksien verotus on tällä hetkellä huomattavasti palkkatulojen verotusta kireämpää, koska työttömät eivät ole oikeutettuja vastaaviin vähennyksiin. Työttömyysetuuksien ja palkkojen verotuksen välinen ero on kasvanut, kun työnteon kannustavuutta on pyritty lisäämään kasvattamalla työtulovähennystä.

Aloitteessaan Myllykoski muistuttaa myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean huomauttaneen Suomea liian matalasta perusturvan tasosta. Nykyisen hallituksen tekemät indeksijäädytykset ovat heikentäneet tilannetta entisestään.

– Työnteon kannustavuus on tärkeää, mutta verojärjestelmä ei saisi vaarantaa välttämätöntä toimeentuloa perusoikeutena. Toivonkin hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin työmarkkinatuen ja peruspäivärahan verotuksen tuntuvaksi alentamiseksi nykyisestä, Myllykoski toteaa.

Keskustelua aiheesta

”Tämä on itse asiassa hyvä uutinen” – Jussi Halla-aho pahoittelee levittämäänsä väärää tietoa ja viittaa muistioon vuodelta 2013

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho pahoittelee levittämäänsä virheellistä informaatiota.

Iltalehden mukaan Halla-aho totesi perjantaina perussuomalaisten tiedotustilaisuudessa hallituskriisiin ja mahdollisiin ennenaikaisiin vaaleihin liittyen seuraavasti:

– Meillähän vaalilainsäädäntö on sellainen, että vaikka ennenaikaisiin vaaleihin mentäisiin, niin seuraavat sääntömääräiset eduskuntavaalit pidetään joka tapauksessa 2019 keväällä, ja kyllähän kaikille puolueille olisi melkoinen jumppa lähteä kampanjoimaan kaksi kertaa peräkkäin

Halla-aho kirjoittaa Facebook-seinällään maanantaina.

”Pahoittelut virheestä, joka johtui saamastani erheellisestä briiffauksesta. Erehdys perustuu puoluesihteerien vuonna 2013 laatimaan muistioon. Siinä esitettiin, että jos eduskunta hajotetaan kesken kauden, valittu uusi eduskunta istuu ainoastaan hajotetun eduskunnan toimikauden loppuun, ei neljää vuotta. Tarkoitus oli luoda säännöllinen vaalisykli, jossa eduskunta- ja kunnallisvaalit vuorottelisivat kahden vuoden välein. Esitys ei kuitenkaan päätynyt lakiin.”

Halla-aho painottaa nyt, että jos nykyinen eduskunta hajotetaan esimerkiksi ensi keväänä, se istuu neljä vuotta.

”Tämä on itse asiassa hyvä uutinen. Eduskuntavaalit ovat kallis operaatio veronmaksajalle, ja kynnys järjestää niitä vuoden välein olisi korkea. Rammalla hallituksella on nyt entistäkin vähemmän syitä kitkutella kevääseen 2019 saakka, etenkään, jos ja kun soteuudistukseksi kutsuttu julkisen rahan puhallusoperaatio ajaa perustuslailliseen karikkoon.”

”Jos ei sydäntä riitä, jos edes itsesuojeluvaistoa olisi” – Tuula Haatainen muistuttaa Afrikan tukemisen tärkeydestä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen kaipaa muutosta ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun painopisteisiin. Tällä hetkellä Suomessa puhtaan paljon voimapolitiikasta kuten vaikkapa armeijan vahvuudesta.

Haatainen muistuttaa, että turvallisuuskysymykset eivät rajaudu vain omiin rajoihimme. Ongelmat ja uhkat ovat yli rajojen meneviä ja siinä esimerkiksi ilmastonmuutos on keskeinen.

Haatainen ja kansanedustaja, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) keskustelevat maailman muuttuneista turvallisuusuhista maanantai-iltana Helsingissä. Yleisötilaisuuden juonsi Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi.

Haatainen muistutti yleisöä maantieteestä. Afrikka on Euroopan lähialue, vain Välimeri on välissä. Seuraavan 30 vuoden aikana Afrikan väestö kaksinkertaistuu 2,5 miljardiin, joista puolet on alle 25-vuotiaita.

Mikäli ilmastonmuutos jatkuu, väestönpaine Eurooppaan vain kovenee.

– Tämä johtaa myös Afrikan sisäiseen pakolaisuuteen ja pahentaa siellä eriarvoistumiskehitystä. Siellä kasvaa jälleen pohjaa kriiseille ja ääriliikkeille.

Haatainen totesi, että jos ei sydäntä riitä, jos edes itsesuojeluvaistoa olisi Euroopassa, jotta toimisimme tilanteen ratkaisemiseksi.

Hän painotti YK-yhteistyön ja ylipäänsä monenkeskisen merkitystä, jotta Afrikkaan saataisiin koulutusta ja työtä. Haatainen toisti jo eduskunnassa esittämänsä ajatuksen siitä, että EU:n ja Euroopan valtioiden kehitysyhteistyöresursseja yhdistettäisiin koulutuksen tukemiseen ja työpaikkojen aikaansaamiseen Afrikassa. Haatainen muistutti, että etenkin naisten ja tyttöjen asemaa pitäisi parantaa.

– Meillä Suomessa on paljon osaamista, jota voisimme suunnata Afrikkaan. Afrikka on myös kasvava talousalue. Sinne pitäisi saada kestävää yritystoimintaa.

”Suurimmat turvallisuusuhat liittyvät eriarvoistumiskehitykseen.”

Se, että turvalisuutta ajatellaan Suomessa pitkälti voimapolitiikkana, jättää Haataisen mukaan alleen myös sen, että suurimmat turvallisuusuhat liittyvät eriarvoistumiskehitykseen.

Haatainen vertasi, miten Suomessakin on tällä hetkellä yhtä paljon syrjäytymisuhassa olevia nuoria kuin Hämeenlinnassa on asukkaita. Syrjäytyminen synnyttää myös kasvualustaa populistisille ääriliikkeille. Niinpä nuorten pääseminen peruskouluun ja työhön on parasta työtä turvallisuuden puolesta.

Haatainen painotti myös EU:n sosiaalisen ulottuvuuden keskeistä merkitystä. Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja inhimillisyys ovat välineitä, joilla varmistetaan vakaiden olojen säilyminen.

Vaikka paneelissa keskusteltiin vakavista asioista, hymyäkin irtosi. Kuvassa Erkki Tuomioja, Tuula Haatainen ja keskustelun vetänyt Mikkel Näkkäläjärvi.

Tuomioja painotti maailman kasvanutta keskinäisriippuvuutta niin hyvissä kuin pahoissakin asioissa. Siitä ei pääse irti pieni kääpiövaltio eikä myöskään ydinasein varustautunut suurvalta.

Kun ennen maailmanlopun skenaarioita on kuultu uskonnollisista piireistä, Tuomioja totesi, että tämän päivän maailmassa voi esittää uskottavia tieteesen pohjautuvia maailmanlopun skenaarioita. Tällainen eksistentiaalinen uhka ovat ydinaseet.

Tuomioja ja Haatainen pahoittelivat sitä, että Suomi jäi hiljattain YK:ssa hyväksytyn ydinkieltosopimuksen ulkopuolelle.

Tuomioja huomautti, ettei ydinaseriisunnassa ole tapahtunut viime vuosina yhtään mitään. Päinvastoin ydinasevallat modernisoivat aseitaan. Ydinaseiden kiellon ajaminen olisi nyt tärkeää.

”Näitä asioita ei kukaan voi ratkoa yksin.”

Toisena eksistentiaalisena uhkana ydinaseiden ohella Tuomioja puhui kestämättömästä kehityksestä niin ekologisesssa, sosiaalisessa kuin taloudellisesssa mielessä. Emme saavuta ekologista kestävyyttä ilman kahta jälkimmäistä.

Tuomiojan mukaan parhaimmassakin tapauksessa on vain muutama vuosikymmenen aikaa siirtyä ekologisesti sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen.Esimerkiksi kukaan ei tiedä, mitä eri eliölajien nopeasta ja jatkuvasta sukupuuttoon kuolemisesta seuraa. Luonnon monimuotoisuuden häviämisellä voi olla kauaskantoisia seurauksia.

Tuomioja muistutti myös, että vaikka kaikki sodat lopetettaisin taikasauvalla, pakolaisia olisi lisääntyvä määrä, koska ilmastonmuutos panee ihmisiä liikkeelle.

– Näitä asioita ei kukaan voi ratkoa yksin. Ajatus siitä, että rajat kiinni panemalla voisi ratkaista yhtään mitään on vaarallinen. Asioita voidaan ratkaista vain mahdollisimman laajalla monenkeskisellä yhteistyöllä, Tuomioja painotti.

Nykytilanteessa voimapolitiikalla mikään valtio ei voi Tuomiojan mukaan saavuttaa enää minkäänlaisia kestäviä etuja. Huono puoli on se, että kaikki valtiot eivät ole tätä havainneet.

Tuomioja: Suomen ajettava arktisille alueille öljy- ja kaasuesiintymien käytön täyskieltoa.

Erkki Tuomiojan mukaan maailmasta puuttuu tällä hetkellä selvää johtajuutta kestävään kehityksen aikaansaamiseksi ja kestämättömän kehityksen torjumiseksi. Silloin, kun EU toimii tehokkaasti, se pystyy vaikuttamaan. Esimerkiksi Brexit, jos se toteutuu, lisää kuitenkin EU:n heikkoutta. Juuri nyt myös Saksan tilanne on epävakaa.

– Jos siellä ajaudutaan uusiin vaaleihin, on vaara, että oikeistonationalistiset populistit AfD saavat jopa 20 prosenttia äänistä, Tuomioja sanoi.

Tuula Haatainen painotti ilmastokysymysten ratkaisussa myös kaupunkien ja metropolien roolia. Hän siteerasi erään konferenssin esitelmän pitäjää, joka oli kehitellyt ajatusta kaupunkien YK:sta.

Haatainen ja Tuomioja sivusivat keskustelussaan myös arktista yhteistyötä. Tuomiojan mielestä Suomen pitäisi heti ryhtyä ajamaan arktisten alueiden öljy – ja kaasuesiintymien käytön täyskieltoa. Hän totesi, ettei ole mitään järkeä, että uusia fossiilisia polttoaineita yritetään hankkia maailman vaikeimmista ympäristöolosuhteista.

Suomen käynnissä olevan Arktisen neuvoston puheenjohtajakaudella pitäisi Haataisen mukaan katsoa pitemmälle kuin vain käynnissä olevaa puheenjohtajakautta. Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön suurimmat kysymykset ovat ympäristökysymyksiä.

Tuomioja totesi hyväksi asiaksi sen, että huolimatta jännitteistä ennen kaikkea Ukrainan kriisin ympärillä, kukaan Arktisessa neuvostossa ei ole halunnut tuoda jännitteitä sinne.

– On kyetty jatkaamaan noramalia toimintaa, vaikka ympäristön kannalta normaali toiminta ei riitä.