Asiantuntija presidenttipaneelista: ”Tämä on sitä varjokeskustelua, jota toivoisin, ettei käydä seuraavaa kahta kuukautta”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Presidentinvaaliehdokkaat Tuula Haatainen (vas), Pekka Haavisto, Laura Huhtasaari, Merja Kyllönen, Sauli Niinistö ja Nils Torvalds presidentinvaalipaneelissa Helsingissä. Paneeliin osallistuvat kaikki muut ehdokkaat paitsi keskustan Matti Vanhanen, joka joutui sairaalahoitoon sydämen rytmihäiriön takia.

Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Mikko Majander piti Helsingin yliopiston juhlasalissa maanantai-iltana pidettyä presidentinvaalien toista paneelikeskustelua varsin tasapaksuna kokonaiskattauksena.

– Kyllä istuva presidentti erottautui edelleen jotenkin omaan sarjaansa, Majander totesi Demokraatille paneelin juuri päätyttyä.

– Etenkin pontevasti liikkeelle lähteneen keskustelun alussa kysymykset kohdistuivat häneen. Tietynlainen erityisasema hänellä yhä on.

Mikko Majander on Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja ja poliittisen historian dosentti Helsingin yliopistossa.

Kaksi viikkoa sitten järjestetty EVA:n vaalitentti pysyi Majanderin mukaan kompaktimpana sekä napakampana kuin tänään Ilta-Sanomien, Paasikivi-seuran, UKK-seuran ja Suomen YK-liiton järjestämä toinen paneeli.

– Silloin pysyttiin enemmän presidentin ydintehtävissä. Nyt keskustelu lähti aikalailla lapasesta tässä mielessä. Mentiin sosiaalipolitiikkaan, arvojohtavuuteen sekä some-keskusteluun. Tässä mielessä lopputulos oli varsin fokusoimaton, Majander luonnehti.

– Ainakin minun kutsussani luki, että tentissä keskitytään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

Viime paneelissa esitettyihin mielipiteisiin saatiin täsmennystä.

Kiinnostavinta Majanderin mielestä tänäänkin käydyssä paneelissa oli jo viimekerralla käynnistynyt keskustelu presidentti Sauli Niinistön sekä Nils Torvaldsin (rkp) välillä puolustuskoalitioiden syntymisestä.

– Nyt viime paneelissa esitettyihin mielipiteisiin saatiin täsmennystä, kun se viimeksi jäi vielä hieman epäselväksi, Majander totesi.

Kaksi viikkoa sitten järjestetyssä paneelissa Niinistö totesi liittoutumia syntyvän hädän hetkellä ilman jäsenyyshakemuksiakin.

Niinistö selvensi tänään käydyssä keskustelussa tarkoittaneensa lausunnollaan sitä, että mikäli esimerkiksi Euroopassa tapahtuisi jotakin yht’äkkiä, syntyy lähes vääjäämättä kaksi puolta. Tällöin myös maat hakevat väistämättä paikkojaan. Esimerkkinä hän jopa vilautti kolmatta maailmansotaa, jonka syntymisen mahdollisuutta hän toki piti lähes teoreettisena.

Presidentinvaalikampanjoinnissa Majanderin mukaan perustilanteena on nyt se, että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ei ole kovin suuria ehdokkaita jakavia asioita.

– Tänään niitä yritettiin löytää tästä suursotaharjoitus-keskustelusta. Mutta siinäkin ne jotka ovat kriittisiä, ovat kriittisiä prosessista eivätkä itse asiasta.

– Tämä on sitä varjokeskustelua, jota toivoisin, ettei käydä seuraavaa kahta kuukautta.

Majander toivoisikin, että itse asioista keskusteltaisiin suoremmin, eikä huomiota kiinnitettäisi ainoastaan prosesseihin.

Vasemmistoliiton presidenttiehdokkaan Merja Kyllösen osallistumista ensimmäistä kertaa vaalipaneeliin voi Majanderin mukaan kuitenkin pitää virkistävänä.

– Hänellä oli kuitenkin EU:n puolustusulottuvuusroolista jyrkästi toisista poikkeava paalutus.

Kyllönen totesi paneelissa, että puolustusyhteistyöhanketta ajaessaan EU on ampunut itseään omaan jalkaan. Hänen mukaansa yhteistyöhön käytettävät miljardit tulisi sijoittaa mieluummin esimerkiksi siviilikriisinhallintaan, koulutukseen sekä sivistykseen.

Keskustelu muuttuu väistämättä aika saippuamaiseksi.

Ulko- ja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun keskittyneen alun jälkeen keskustelu puolestaan siirtyi arvokeskusteluun. Tällöin keskustelu muuttuu Majanderin mukaan väistämättä aika saippuamaiseksi.

– Keskustelu menee siihen, että tietysti presidentti vaikuttaa kaikkeen hyvän toteutumiseen kaikkialla maailmassa.

Majander nosti lopuksi esiin, että presidentinvaalien asetelmalle voisi tehdä terää, jos seuraavaksi järjestettäisiin erilaisia tenttejä. Esimerkeiksi hän nostaa kahdenkeskiset keskustelut, jossa paineen kohteeksi joutuu vain yksi ehdokas.

– Ihan samalla formaatilla ei kovin tiiviisti kannata vetää tätä läpi. Jokaisen pitäisi tulla vähän yksilöinä esiin.

– Jos ehdokkaita tulisi esiin joillain teeseillä, niin se toisi myös paneeleihin lisäsävyä. Niitä voisi lukea ja miettiä, että tuohon tarraan kiinni.

”Nyt ehkä jo riittää” – ay-pomon veropuheet suututtivat talousprofessorin ja Feministisen puolueen varapuheenjohtajan: ”Hälytyskellot soimaan”

Kuva: Lehtikuva
Sture Fjäderin veropuheet hämmentävät.

Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestön Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderin kommentointi veroasioissa herättää närää. Fjäder kirjoitti tiistaina Twitter-tilillään, että Suomi tarvitsee verouudistuksen.

”Tiesitkö että 9,1 % veronmaksajista maksaa 75 valtion tuloveroista. Tästä maksetaan esim. työttömyysturvaa ja muita sosiaalisia tulonsiirtoja. Valtion verotuksessa progessiota on lievennetteva ja siirtää painopiste muihin veromuotoihin”, Akavan nokkamies muotoili.

Fjäderin twiittiä on jaettu ahkerasti eteenpäin ja päivityksellä on yli kaksijapuolisataa tykkääjää. Alkuunkaan kaikki eivät kuitenkaan ole mieltyneet Fjäderin ajatuksenjuoksuun.

Tukholmassa vaikuttava taloustieteilijä Markus Jäntti lukeutuu tyytymättömiin. Jäntti kirjoitti omalla Twitter-tilillään keskiviikkona sapekkaan ytimekkään viestin.

”Uskomatonta kyllä kuulun edelleen tähän järjestöön. Nyt ehkä jo riittää.”

Myös Feministisen puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja, ekonomi Tuuli Kamppila ilmaisi pettymyksensä Twitterissä.

”Hälytyskellot soimaan aina kun joku puhuu siitä, miten pieni hyvätuloisten joukko maksaa valtaosan Suomen *tuloveroista*. Tuloverot ovat vain 10 % Suomen koko verokannasta. Silti jopa Akavan puheenjohtaja käyttää sitä johtaakseen keskustelua harhaan.”

Keskustelua aiheesta

”Jokaisella on oikeus tietää, kuka minun isä on” – Äitiyslaki herätti tunteita eduskunnassa

Kansalaisaloitteeseen pohjautuva äitiyslaki herätti odotetusti kiihkeää vastustusta kristillisdemokraateissa sekä osassa perussuomalaisia ja keskustalaisia, kun lakivaliokunnan mietinnön käsittely eduskunnan täysistunnossa alkoi keskiviikkona.

Kansalaisaloitteen toinen käsittely on ensi viikolla, jolloin eduskunta äänestää lakiehdotusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

Kansalaisaloitteella halutaan helpottaa hedelmöityshoidoilla lapsen saavien naisparien asemaa siten, että myös se äiti, joka ei synnytä, olisi lapsen virallinen äiti jo ennen lapsen syntymää. Aloitetta kannattavat kansanedustajat ja lakivaliokunta perustelevat tätä etenkin lapsen oikeusturvalla. Laki turvaa lapselle syntymästä lähtien kaksi juridista vanhempaa ja siten oikeudet muun muassa elatukseen ja perintöön.

Toisekseen laki helpottaisi byrokratiaa. Lapsen tunnustaminen tapahtuisi isyyden tunnustamista vastaavalla tavalla, eikä naisparin tarvitsisi enää tehdä perheen sisäistä adoptiota, kuten nykyisin.

Laki koskee vain naispareja, joille on annettu hedelmöityshoitoja tuntemattomien luovuttajien siittiöillä – siis sellaisten luovuttajien, jotka ovat kieltäneet mahdollisuuden isyyden vahvistamiseen.

Tämä vastustajilta herkästi puheenvuoroissa unohtui, kun he painottivat ennen kaikkea sitä, että lain myötä syntymättömällä lapsella ei olisi koskaan oikeutta isään.

– Lainsäädäntöön nojaten nyt voivat aikuiset päättää, että tällä syntymättömällä lapsella ei ole koskaan isää. Jokaisella on oikeus tietää, kuka minun isä on, murehti esimerkiksi Tapani Tölli (kesk.).

Täysistunto ei halunnut aloitetta enää perustuslakivaliokuntaan

Aloitteen hylkäämistä lakivaliokunnassa ainoana esittänyt Antero Laukkanen (kd.) esitti nyt sen viemistä perustuslakivaliokunnalle keskustan Markus Lohen kannatuksella. Täysistunto kuitenkin torppasi ehdotuksen äänestyksessä.

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Kari Tolvanen (kok.) painotti valiokunnan käsitelleen aloitetta huolella. Se on kuullut kymmeniä asiantuntijoita, ja lapsivaikutukset on arvioitu laajasti.

Tolvasen mukaan kansalaisaloite on poikkeuksellinen, sillä se pohjautuu sanasta sanaan oikeusministeriön lakiluonnokseen vuodelta 2015.
STT–SANNA NIKULA

”Politiikan Camel-boots-mies” riemastui hallituksen merkkipaalusta – ”Tämä mies on totta”

Kuva: Lehtikuva-AFP

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) riemuitsee blogissaan Juha Sipilän (kesk.) hallituksen 1000-päivää kestäneestä taipaleesta. Soini pitää tuhannen päivän rajaa yhden sortin merkkipaaluna pitkällä poliitikon urallaan.

– Minulle tulee tuhat päivää täyteen ministerinä. Tänään Tokiossa. Työn merkeissä, hän kirjoittaa.

Soini kiittää kotipaikkansa Espoon Iivisniemen äänestäjiä, jotka auttoivat häntä ponnistamaan ensin kaupunginvaltuustoon, sitten eduskuntaan. Hän vakuuttaa puhtaan omatunnon olevan paras päänalunen.

”Kun työt on tehty ja nähty Tokio, niin Timo tulee kotio.”

– Kokemus auttaa kaikessa. Se ei vapauta kaikesta. Olen politiikan Camelboots- mies. Omat polut, omat lelut. Toiset tykkää, toiset ei. Hätkähdyttävä hetki on katsoa peiliin ja havaita, että tämä mies on totta.

– Tämänpuoleinen gospel on rajallista. Tämä on hyvä päivä olla hengissä. Vaikka sitten ministerinä Juha Sipilän hallituksessa. Kun työt on tehty ja nähty Tokio, niin Timo tulee kotio. Iivisniemeen, Soini päättää.

Keskustelua aiheesta

”Täytyy perehtyä materiaaliin” – Ugandan tapahtumat eivät murentaneet ministerin luottamusta Patrian johtoon

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Mika Lintilä (kesk.).

Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Mika Lintilä (kesk.) ei katso, että Patrian toimitusjohtaja Olli Isotalon luottamus olisi Uganda-jupakan seurauksena heikentynyt. Lintilä totesi, ettei ole vielä ehtinyt yksityiskohtaisesti perehtyä Patrian julkistamiin selvityksiin asiasta. Hän oletti, että aineisto on pitkälti sama kuin se, jonka hän kävi läpi Isotalon kanssa.

Tähän mennessä asiassa ei Lintilän mukaan ole tullut julki mitään sellaista, joka olisi muuttanut Isotalon asemaa.

– Täytyy nyt analysoida ja perehtyä materiaaliin, Lintilä sanoi STT:lle.

Lintilän mukaan henkilöstöratkaisut eivät ole nyt tärkein asia, vaan olennaista on saada yhtiön asiat kuntoon. Jatkossa pitää pystyä estämään vastaavat tilanteet.

– Olen ilmoittanut ihan alussa toimitusjohtajalle ja hallitukseen puheenjohtajalle, että toimivan johdon tehtävä on palauttaa Patrian luottamus ja uskottavuus. He valitsevat keinot. Minä arvioin myöhemmin, ovatko ne olleet riittäviä.

Lintilän mukaan nyt vaaditaan koulutusta, ennakointia, mutta myös parempaa valvontaa yhtiön sisällä. Jokaisen patrialaisen pitää mieltää missä rajat kulkevat, varsinkin myyntipuolella.

– Tällaisia ei vain saa tulla, Lintilä painotti.

Ex-ministereiltä edellytetään arvostelukykyä

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) peräsi eilen hallitukseen pelisääntökeskustelua siitä, miten entiset ministerit voivat toimia maailmalla ja hyödyntää asemaansa. Lintilä ei suuresti lämmennyt ajatukselle.

Pelisääntökeskustelu voidaan toki käydä, mutta se ei ratkaise asiaa, hän arveli.

– Jokaisella pitää olla henkilökohtainen arvostelukyky sillä tavalla, että pystyy vastuullisesti ja kunniallisesti sitä nimikettä myös käyttämään, Lintilä sanoi.

Lintilä huomautti, että entisiä ministereitä alkaa olla jo suuri joukko. Kaikkiaan ministereitä on ollut jo liki 600, hän totesi.

Ministeri toivoi, että koko Uganda-jupakka alkaisi jo vähitellen laantua.

– Minua harmittaa, että tässä myllytyksessä unohtuu se, että on menehtynyt yksityishenkilö, jolta on jäänyt omaisia. Onhan tämä hirvittävä tragedia. Tämä meinaa monilta unohtua.

Jäänmurtajien työkiistan sovittelu alkaa

Kuva: Lehtikuva

Valtakunnansovittelija Minna Helle on kutsunut jäänmurtajien ja monitoimimurtajien työkiistan osapuolet sovitteluun huomenna iltapäivällä. Työntekijäpuolta edustava Suomen Laivanpäällystöliitto ilmoitti eilen työnseisauksesta, joka alkaa 7. maaliskuuta, ellei sopuun päästä sitä ennen.

Murtajia operoiva Arctia on työntekijäpuolen mukaan esittänyt laajoja heikennyksiä alusten kansipäällystön työehtoihin. Heikennysten kokonaisvaikutus olisi liiton mukaan kymmeniä prosentteja.

– Liitto ei hyväksy työehtojen kokonaisvaltaista heikennystä ja tämän johdosta ilmoitus työnseisauksesta on annettu Arctia Oy:n konventionaalisille jäänmurtajille ja monitoimimurtajille, ilmoittaa Laivanpäällystöliitto tiedotteessaan.

Arctia kummasteli lakkovaroitusta, joka sen mukaan annettiin ennen kuin sopimusneuvottelut olivat päässeet kunnolla alkamaan. Yhtiön mukaan murtajien kansipäällystön palkat ja työehdot ovat huomattavasti paremmat kuin muualla suomalaisella merenkulkualalla.

Kansipäällystön keskimääräinen palkkataso on Arctian mukaan jopa puolitoistakertainen merenkulkualan yleiseen tasoon verrattuna.

Arctia muistuttaa, että jääolosuhteet Suomen merialueilla ovat nyt haastavimmillaan. Yhtiön jäänmurtajat avustavat parhaillaan meriliikennettä Perämerellä ja itäisellä Suomenlahdella.

Keskustelua aiheesta