Näin arvioi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kansainvälisestä kaupasta ja kauppapolitiikasta vastaava johtaja Timo Vuori.

Vuori kommentoi STT:lle Yhdysvaltojen tullien vaikutuksia Euroopan unioniin ja maailmantalouteen tiistaina iltapäivästä.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump kertoi maanantaina siirtävänsä tuontitullien voimaantuloa elokuuhun ja lähetti useille maille kirjeitä korkeammista tuontitulleista.

Vuoren mukaan kymmenen prosentin yleistulli olisi melko odotettavissa oleva taso. Yhdysvaltojen tärkeän kauppakumppanin Britannian kanssa solmimassa kauppasopimuksessa yleistulliksi tuli kymmenen prosenttia. EU:n olisi ollut vaikea päästä tämän tason alle.

YLEISTULLIN lisäksi suuri vaikutus on eri tuotteille määrättävillä toimiala- ja tuotekohtaisilla tulleilla. Nämä tullit voivat koskea esimerkiksi terästä, autoja tai lääkkeitä.

Uutistoimisto Reutersin lähteiden mukaan EU olisi saamassa yleistulliin rajoitettuja myönnytyksiä esimerkiksi lentokoneiden osista.

Tällä hetkellä Yhdysvallat on asettanut 50 prosentin tuontitullin EU:n teräs- ja alumiinituotteille, 25 prosentin tuontitullin autoille ja autojen osille sekä 10 prosentin perustullin useimmille muille tuotteille.

Vuori muistuttaa, että vaikka Suomen ja muiden EU-maiden tuotteet maksavat Yhdysvalloissa enemmän verrattuna paikallisesti tuotettuihin tullien vuoksi, voivat EU-valtiot silti saada kilpailuetua suhteessa muihin maihin.

-  Jos verrokkimaiden tullit ovat korkeammat kuin meillä, vaikka Japanilla 25 prosenttia ja Kiinalla 30 prosenttia, tullit voivat Amerikan markkinalla suosia eurooppalaisia toimijoita. Pitää nähdä kolikon tämäkin puoli kun katsotaan kokonaisvaikutuksia.

Myös dollarin heikentyminen syö tullien negatiivista vaikutusta.

MAANANTAINA Trump lähetti ensimmäiset tullikirjeensä Yhdysvaltojen kauppakumppaneille. Tavoitteena on painostaa maita kauppasopimuksiin.

Esimerkiksi Japanille ja Etelä-Korealle on kirjeiden perusteella tulossa 25 prosentin tuontitullit, jotka tulevat voimaan elokuussa. Mailla on mahdollisuus neuvotella parempia sopimuksia Yhdysvaltojen kanssa, kunhan tämä tapahtuu elokuun alkuun mennessä.

Suurin osa tullikirjeen saaneista maista sijaitsee Aasiassa.

Trumpin tullipäätösten taustalla voi Vuoren mukaan olla sekä poliittisia että kaupallisia syitä. Osa Aasian maista on perinteisesti suhtautunut kriittisesti Yhdysvaltoihin. Moni maista, joille on asetettu korkeita tulleja, toimii osana yhdysvaltalaisten yritysten alihankinta- ja tuotantoketjua. Trump voi myös pyrkiä kytkemään Aasian maita irti Kiinan vaikutuspiiristä, Vuori arvioi.

Tällä hetkellä Aasian osuus maailman talouskasvusta on reippaasti yli puolet. Mikäli Yhdysvallat kovasti kurittaa Aasian nousevia talouksia, se voi Vuoren mukaan pitkällä aikavälillä kääntyä maata itseään vastaan.

Maat voivat myös kääntyä enemmän Kiinan tai jonkin muun maan suuntaan ja tämäkin voi olla pois Yhdysvalloilta.

VAIKKA SOPIMUKSET vähentävätkin markkinoiden epävarmuutta, Vuori toteaa, että Trumpin ja tämän hallinnon kanssa kauppasopimusten solmimisen jälkeenkin ilmaan voi jäädä kysymysmerkkejä.

-  Totta kai lähtökohtaisesti oletamme ja toivomme, että diili kestää, Vuori sanoo.

Hän nostaa esiin presidentin valtaoikeudet asettaa hyvinkin nopeasti lisätulleja kansallisen turvallisuuden nimissä.

-  Sopimus lisää jotain ennakoitavuutta ja poistaa epävarmuutta, mutta kyllä tässä jää vielä iso riski siitä, että suunta ja Trumpin mieli voivat muuttua ja voi tulla uusia yllätyksiä.

Vuoren mukaan mikäli sopimus ei pidä, EU:n vastatoimet ja reaktiot jyrkkenevät. Tällöin ollaan jo lähellä kauppasotaa. Hän toivoo, että sopimuksen myötä EU ja Yhdysvallat siirtyvät mahdollisesta tullisodasta jonkinlaiseen korotettujen tullien uuteen normaaliin.

Vuori uskoo, että EU pysyy yhtenäisenä kauppasopimuksesta neuvoteltaessa ja mahdollisten yllätysten kohdalla.

Trumpin hallinnolla on mahdollisuus asettaa yksittäisille EU-maille korkeampia tulleja kuin muille. Näin voisi käydä, jos Trump esimerkiksi haluaisi asettaa Espanjalle korkeammat tullit, mikäli maa ei sitoudu Naton puolustusmenotavoitteeseen.

-  Varmasti tällaisessa tilanteessa EU yhteisenä rintamana reagoisi ja asettaisi vastatoimia, Vuori toteaa.

Hän korostaa, että Trumpin tyyliin tuntuu kuuluvan kovistelu ja räväkät avaukset, mutta loppupeleissä esimerkiksi päivämääriä on siirretty ja niistä on joustettu.

Suurimman haastajan Kiinan kanssa on saatu aikaan jonkinlainen sopimus. Vuori pitäisi merkillisenä, jos Trump haluaisi kiihdyttää kauppasotaa ja jarruttaa talousyhteistyötä länsimaisten liittolaisten ja kumppanien kanssa.

-  Yhdysvallat tarvitsee länsimaisia liittolaisia, jos meinaa Kiinan kanssa pärjätä taloudessa ja turvallisuudessa.

Teksti: STT / Anna-Elina Perttula