– Kriisin yllättäessä kansalaisille voitaisiin esimerkiksi maksaa könttäsumma kriisirahaa, jonka jokainen olisi vapaa käyttämään juuri tarvitsemiinsa asioihin, energiajärjestelmiin erikoistunut Janne M. Korhonen sanoo.

Korhonen korostaa, että lyhyet hintapiikit eivät anna aihetta erityisten tukien käyttöönottoon, mutta siirtymäaikana kohti energiajärjestömän kaiken sähköistämistä on kuitenkin syytä varautua sekä kansalaisten että yritysten tukemiseen tilanteissa, joissa sähkön hintapiikki kestää pidempään ja johtaa kohtuuttomiin seurauksiin.

Korhonen työskentelee oikeudenmukaisen kestävän siirtymän asiantuntijana Kalevi Sorsa -säätiössä.

Korhosen mukaan myös muunlaisia mekanismeja voidaan kehittää.

– Esimerkiksi sähkötuki voisi toimia niin, että tietty kulutustaso määritellään jokaisen kansalaisen ”peruskulutusoikeudeksi,” ja tähän rajaan saakka kulutusta tuetaan jollain tavalla. Tukimekanismit eivät kuitenkaan saisi synnyttää kieroja kannustimia tai toimia muutoksen jarruina. Siksi niitä ei pidä sitoa jäykästi esimerkiksi kulutetun energian määrään niin, että tuki käytännössä korvaa vaikkapa sähkön hinnan nousun vaikutuksen ja poistaa kannustimen säästää sähköä.

KUVA: ANNA KUOKKANEN

HINTAPIIKIT tapaavat nostaa keskusteluun myös ajatukset koko sähkömarkkinan mylläämisestä. Janne M. Korhonen suhtautuu siihen varauksella.

– Markkinoiden toimintaan puuttumista on kuitenkin harkittava tarkasti, sillä riski odottamattomista haittavaikutuksista on todellinen. Nykyinen malli, jossa kunkin tunnin kallein hyväksytty tarjous määrää sähkön hinnan koko tunnille, on valittu hyvästä syystä: vaihtoehdoissa kannustimet sekä tuottaa että säästää sähköä juuri silloin, kun tuotannosta on eniten pulaa, ovat väistämättä heikompia.

Esimerkiksi sähkön hintakattoa hän pitää huonona ideana.

– Hieman samanlaisia riskejä piilee myös ehdotuksissa verottaa energiayhtiöiden ylisuuria voittoja erillisillä windfall-veroilla. Windfall-verot on silti syytä pitää verotuksen keinovalikoimassa etenkin ennakoimattomien kriisien vuoksi.

Korhonen sanoo, että sähkön markkinamekanismi tuottaa hintapiikeistä huolimatta keskimäärin edullista sähköä.

– Pörssisähkön kuluttajat todennäköisesti selviävät tästäkin vuodesta kiinteähintaisen sopimuksen tehneitä pienemmällä sähkölaskulla. Sähkön hinnan heilahteluilta voi suojautua helposti esimerkiksi kiinteähintaisilla tai vain tietyissä rajoissa vaihtelevilla sähkösopimuksilla. Niissä hintariskin kantaa sähkön myyjä.