Nyt eduskunnan tarkastusvaliokunta katsoo tuoreessa mietinnössään, että suomalainen käytäntö pitäisi saada vastaamaan monien muiden maiden käytäntöä.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta toteaa pitävänsä perusteltuna, että valiokuntien tietojensaantia koskevia valtuuksia vahvistetaan. Näin valiokuntaan voitaisiin velvoittaa tulemaan kuultavaksi ja yhtä lailla voitaisiin velvoittaa pysymään totuudessa.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalta, kansanedustaja Eero Heinäluomalta kysyttiin valiokunnan tiedotustilaisuudessa, onko koskaan ollut tapausta, jossa jokin asiantuntija ei olisi pyynnöstä huolimatta valiokuntaan.

Heinäluoma ei kuitenkaan kertonut, kenestä on kyse.

– En halua nostaa ketään tässä nyt tikunnokkaan, mutta se on tämän vaalikauden tapaus, hän tyytyi toteamaan.

Demokraatin tietojen mukaan kyseinen henkilö on pankkiiri, konsernijohtaja Björn Wahlroos, joka kieltäytyi tulemasta Panama-papereihin liittyvään valiokuntakuulemiseen.

Eero Heinäluoma pohdiskeli, että valiokuntiin voitaisiin velvoittaa pelkällä kirjauksella, ilman sanktioita. Tulematta jättäminen olisi julkinen asia ja näin ollen joka tapauksessa ison huomion arvoinen asia. Myös sakkomenettely voisi olla mahdollinen.

Heinäluoma ei kuitenkaan halunnut lähteä asiaa ratkomaan.

– Se on parempi, että hallitus käynnistää tämän selvistystyön, eduskunta on mukana ja tämä pohdiskelu tehdään ottamatta kantaa lopputulokseen. Tehtään tämä avoimin mielin ilman että on etukäteen lukittu, mihin selvitys johtaa, hän sanoi.

Velvoittaminen valiokuntaan tulemiseen liittyy yhtenä ehdotuksena eduskunnan tarkastusvaliokunnan selvitykseen eduskunnan budjetti- ja valvontavallan toteutumisesta.

Tarkastusvaliokunnan toimesta Helsingin yliopisto toteutti eduskunnan budjetti- ja valvontavallasta tutkimuksen, joka julkaistiin syksyllä 2016.

Nyt valiokunta on saanut valmiiksi asiasta myös mietinnön eduskunnan täysistunnolle. Mietinnösssä valiokunta kiinnittää eri tavoin huomiota eduskunnan valvontavallan välineiden riittävyyteen.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Eero Heinäluoman (sd.) mukaan eduskunnan budjettivaltaa ovat kaventaneet erilaisten toimintojen yhtiöittäminen, vallan siirtyminen EU:hun ja yhteinen raha sekä se, että budjetissa menoja kootaan suuremmille momenteille.

Kun budjettivalta kaventuu, valvonnan merkitys korostuu. Sen kautta voidaan varmistaa eduskunnan asettamat tavoitteet. Toisaalta Heinäluoma muistutti, että kansainvälisesti ajatellen Suomessa eduskunnalla on yhä merkittävästi budjettivaltaa.

Heinäluoman mukaan kyse valvonnassa on pitkälti myös eduskunnan omasta aktiivisuudesta. Esimerkiksi kaikilla valiokunnilla on mahdollisuus ottaa asioihin kantaa ja pyytää ministereitä kuultaviksi.

Heinäluoma nosti tarkastusvaliokunnan mietinnöstä esiin keskeisimpiä kehittämisehdotuksia eduskunnan työhön. Asiantuntijoiden valiokuntaan velvoittamisen ohella muita parannusehdotuksia on muun muassa se, että ministerit tulisivat välittömästi esittelemään hallitusohjelman oman alansa valiokuntaan.

EU-asioista tarkastusvaliokunta puolestaan esittää lausumaa, jossa hallitus velvoitetaan tuomaan ajoissa EU-asiat eduskunnan käsittelyyn.

– Useampi valiokunta on valittanut sitä, että että osa asioista tulee myöhään ja niihin ei ehdi paneutua, Eero Heinäluoma totesi.

Valiokunta haluaa myös mahdollisuuden palauttaa EU:n tukipakettien hyväksyntä koko eduskunnan käsiteltäväksi täysistuntoon. Nyt niitä käsitellään suuressa valiokunnassa. Rahat ovat isoja ja voivat aiheuttaa riskiä valtiontalouteen.

EVM-rahoitustukiohjelmista päättämisen pitäisi myös kuulua eduskunnalle, mikäli EVM eli Euroopan vakausmekanismi säilyyy nykymuotoisena eikä kehity eurooppalaiseksi valuuttarahastoksi.

Tarkastusvaliokunta tahtoo niin ikään, että hallitus esittäisi talousarvioesityksessä perustelut, mikäli eduskunnan edelliseen talousarvioon esittämiä pysyviksi tarkoitettuja määrärahalisäyksiä ei ole sisällytetty seuraavan vuoden talousarvioesitykseen. Esimerkkinä mainittiin päihdeäitien palveluihin käytettävä raha, joka tuppaa putoamaan budjettiesityksestä.

Tarkastusvaliokunnan jäsen Johanna Karimäki (vihr.) painotti niin ikään EU-asioiden käsittelyn parantamista. Hän totesi, että on saattanut käydä niin, että suuri valiokunta saa tietoonsa hallituksen kantoja EU-asioihin liian myöhään.

Valiokunnan keskustalainen varapuheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä nosti esiin muun muassa sen, että tätä nykyä Euroopan tilaintarkastustuomioistuimella on mahdollisuus kohdentaa tarkastuksia Euroopan keskuspankin hallintoon ja riskienhallintaan. EKP:lta saadut tiedot eivät ole kuitenkaan olleet riittäviä.

EKP:lla on ollut merkittävä rooli finanssikriisin ja euroalueen velkakriisin jälkeisen laman voittamisessa, mikä on myös kasvattanut EKP-järjestelmän riskejä.

Valiokunta pitää perusteltuna, että EKP:n julkisen ulkoisen tarkastuksen kattavuus otettaisiin jatkoselvityksen kohteeksi.