Tytöt esimerkiksi pääsevät peruskoulusta paremmilla keskiarvoilla. Lukuvuonna 2023-2024 peruskoulunsa päättäneiden tyttöjen päättötodistuksen keskiarvo oli keskimäärin 8,25, kun pojilla vastaava luku oli 7,69.

Ainekohtaisia eroja kuitenkin on. Esimerkiksi englannin ja pitkän matematiikan ylioppilaskokeissa miehet pärjäävät tyypillisesti paremmin.

Vuoden 2022 Pisa-tutkimuksen mukaan taas tytöt pärjäävät peruskoulussa matematiikassa aavistuksen paremmin. Suomi oli tutkimuksessa ainoa OECD-maa, jossa tytöt suoriutuivat matematiikassa poikia paremmin.

VAIKKA TYTÖT päihittävätkin pojat keskimääräisessä koulumenestyksessä, on poikien suhtautuminen omaan suoriutumiseensa positiivisempaa.

Yläkouluikäiset tytöt kokevat useammin vaikeuksia esimerkiksi kirjoittamisessa, lukemisessa, laskemisessa ja oppimistaidoissa, selviää vuoden 2023 kouluterveyskyselystä. Samaan aikaan pojat tarvitsevat ja saavat oppimiseen enemmän erityistä tukea, kertoo johtaja Kurt Torsell Opetushallituksesta STT:lle.

Esimerkiksi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) keväällä 2024 toteuttaman tutkimuksen mukaan kuudesluokkalaiset pojat ja tytöt pärjäävät matematiikassa yhtä hyvin, mutta pojat luottavat omiin taitoihinsa enemmän kuin tytöt.

-  Pojilla on sellainen mielikuva, että vaikka heillä on monessa aineessa heikommat tulokset kuin tytöillä, niin itsetunto on kuitenkin kohdillaan, että minä osaan, minä pärjään, Torsell sanoo.

Yliarvioivatko pojat siis kykynsä vai vähättelevätkö tytöt itseään?

-  Se on varmaan yhdistelmä näitä molempia, Torsell arvelee.

KOULUN TERVEYSKYSELYN mukaan tytöt kokevat terveydentilansa heikoksi tai huonoksi poikia useammin. Vuoden 2022 WHO-koululaistutkimuksen mukaan tytöt kokevat useammin yksinäisyyttä ja alakuloisuutta, kun taas pojat ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin tytöt.

Saman tutkimuksen mukaan tytöt kuormittuvat koulutyöstä useammin sekä kokevat harvemmin, että kouluympäristö on turvallinen.

Lisäksi kouluterveyskyselyyn vastanneet yläkouluikäiset pojat kokivat useammin, että luokassa tai ryhmässä on hyvä työrauha. Pojat kokevat myös omat vaikuttamismahdollisuutensa koulun asioihin parempana kuin tytöt.

-  Sanoisin, että monilla mittareilla näkee, että tyttöjen ja poikien kokemukset kouluarjesta ovat erilaisia, Torsell sanoo.

Poikien positiivinen suhtautuminen osaamiseensa ei toki ole paha asia.

-  Sehän on hirveän hyvä, että on hyvä itsekuva, mutta mieluummin myös soisi, että tytöilläkin olisi, sanoo Torsell.

-  Ja täytyy muistaa, että suurin osa meidän nuorista pärjää hyvin, suoriutuu koulutuksesta ja pääsee töihin.

TYTTÖIHIN KOHDISTUU enemmän painetta suoriutua hyvin, kertoo Itä-Suomen yliopiston sosiologian professori Sirpa Lappalainen STT:lle.

Poikien rimanalituksia kohtaan kulttuuri on sallivampi.

-  Tytöt pärjäävät, koska heidän on pakko.

Tyttöihin kohdistuvat paineet eivät ole peräisin pelkästään koulusta tai kotoa, koska kumpikaan ei toimi tyhjiössä vaan heijastelee koko yhteiskuntaa.

-  Se on tällainen kimppu erilaisia sosio-kulttuurisia tekijöitä, Lappalainen kertoo.

Kyse on siis syvälle yhteiskuntaan ja kulttuuriin juurtuneista sukupuolittuneista suhtautumistavoista.

Myöskään vastuuta suhtautumiseron tasaamisesta ei voi osoittaa millekään yhdelle tietylle toimijalle.

-  Koulu ei ole kaikkivoipa, niin kuin ei ole kotikaan, Lappalainen sanoo.

Samalla Lappalainen kuitenkin muistuttaa, että sukupuoli ei ole ainut oppimistuloksia muovaava tekijä. Hänen mukaansa esimerkiksi perheen koulutustausta ja sosioekonominen asema voivat vaikuttaa oppimistuloksiin jopa enemmän.

POJAT myös luottavat tulevaisuuteensa tyttöjä enemmän. He uskovat useammin, että he löytävät työelämästä itselleen sopivan paikan ja että heillä on sellaiset tiedot ja taidot, joilla menestyä työelämässä, selviää Nuorten tulevaisuusraportista 2025.

Raportin mukaan tytöt puolestaan kokevat enemmän paineita tulevaisuudesta: useampi tyttö pelkää työelämän olevan liian raskasta.

Pojat siis uskovat pärjäävänsä työelämässä tyttöjä useammin, vaikka he opiskelevat vähemmän: yli puolet korkeakouluopiskelijoista on naisia ja naiset ovat Suomessa miehiä koulutetumpia.

Lappalainen arvioi, että eron taustalla on esimerkiksi työmarkkinoiden vahva sukupuolittuminen.

Suomessa naisia työskentelee enemmän esimerkiksi terveys- ja sosiaalialalla sekä koulutuksessa, kun taas miehet ovat enemmistönä muun muassa teollisuuden ja rakentamisen aloilla.

Lappalaisen mukaan miesvaltaiset alat ovat tyypillisesti sellaisia, joissa vähemmällä koulutuksella pääsee parempipalkkaisiin töihin.

-  Tavallaan pojilla on mahdollisuus saavuttaa parempi työmarkkina-asema vähemmällä koulutuksella ja vähemmällä vaivannäöllä.

Teksti: STT / Eevi Grönlund