Mediatietojen mukaan Puolan infrastruktuuriin voitaisiin kohdistaa ohjus- tai droonihyökkäyksiä, tai Venäjä voisi lähettää maahan sotilaitaan.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä kuitenkin painottaa, ettei Puolalle annettuja tiedustelutietoon perustuvia varoituksia ole vahvistettu Yhdysvaltojen puolelta.

- Emme voi vielä vetää tästä sellaista johtopäätöstä, että Puolaan oltaisiin suurella todennäköisyydellä hyökkäämässä, Särkkä sanoo.

- Venäjä voi yrittää käyttää erilaisia keinoja testatakseen, miten Puola ja Nato-liittolaiset reagoivat epäselvään, harmaan alueen tilanteeseen, jossa ei yksiselitteisesti voida sanoa, että Venäjä olisi hyökännyt Puolaan tai Nato-maata kohtaan.

- Se olisi niin yksiselitteisesti toisen maan alueellinen loukkaus, ettei se jättäisi enää yhtään tulkinnanvaraa. Silloin tavoitteena pitäisi olla jonkun alueen tai kohteen haltuunotto, hän arvioi.

ULKOPOLIITTISEN instituutin tutkijatohtori Eoin Micheal McNamara sanoo myös, että todennäköisyys jonkinlaiselle rajatulle iskulle on alhainen. Hänen mukaansa nyt julkisuuteen lausutut tiedot ovat vähäisiä ja hajanaisia.

McNamaran mukaan nyt onkin tärkeää kysyä, miksi asia nousee esille nyt tai mitä Venäjä tällaisella operaatiolla tavoittelisi.

- Emme tiedä, mihin (Venäjän presidentti) Vladimir Putinin riskinotto päättyy. Ennen vuotta 2022 luulimme, että hän on rajallisen sodankäynnin mies, mutta näinä päivinä emme tiedä, miten pitkälle hän on valmis menemään.

Yksi teoria on se, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin virkakauden aikana sotilasliitossa on ollut paljon jännittyneisyyttä, mikä on Venäjän näkökulmasta luonut mahdollisuuden liiton testaamiselle.

- Se saattaa nostaa tulkintoja, että aikaikkuna Naton testaamiselle rajoitetulla iskulla on nyt. Jos isku on rajoitettu ja Nato ei vastaa mitenkään, liitto näyttää heikolta. Jos Yhdysvallat ei vastaa tai se vastaa kaoottisella tavalla, Nato näyttää heikolta, McNamara sanoo.

TUTKIJOIDEN mukaan taistelutilanne ei ole Venäjälle yhtä suotuisa, kuin se on ollut aiemmin. Ukraina on kyennyt viime aikoina iskemään Venäjälle.

- Ukraina on myös todella kehittänyt itsenäistä puolustuskapasiteettiaan strategian, taistelukenttätaktiikan ja droonien osalta. Heidän puolustusteollisuutensa tuottaa paljon materiaalia. He tarvitsevat eurooppalaista rahaa, mutta he eivät tarvitse eurooppalaista tukea sodan avainasemissa, kuten drooneissa, McNamara sanoo.

Myös Puolan pääministeri Donald Tusk totesi sodan luonteen muuttuneen ja sanoi, että lähikuukaudet saattavat olla ”ratkaisevia”. Hän sanoi maan varautuvan erilaisiin skenaarioihin.

- Tämä kertoo tilanneherkkyydestä ja siitä, että Venäjä on joutunut kokemaan yllätyksiä ja tappioita. Tilanne on enemmän päällä, arvioi puolestaan Särkkä.

Myös Baltian maissa on puhuttu viime aikoina Venäjän aikeista. Latviassa kerrottiin kesäkuussa tiedustelutiedoista, joiden mukaan Venäjä suunnittelisi provokaatioita Baltian maissa tai Puolassa.

NATON HUIPPUKOKOUS on käynnistynyt Turkin Ankarassa. Yhtenä kokouksen keskeisenä aiheena on liittolaisten tuki Ukrainalle.

- Mielestäni tätä voidaan tulkita strategisena viestinä, jota Venäjä pyrkii lähettämään Nato-maille. Mutta uskoni siihen, että Nato-maat pysyvät lujana ja yhtenäisenä Ukrainan tukemisessa, on varsin korkea, Särkkä sanoo.

Hänen mukaansa Yhdysvaltoja on saatu sitoutumaan liittoon, vaikka tuki Ukrainalle on presidentti Trumpin toisella kaudella ollut ehdollista. Särkkä viittaa Naton PURL-mekanismiin, jolla rahoitetaan yhdysvaltalaista puolustustarvikeapua Ukrainalle.

Särkkä ei usko, että Venäjän uhkaukset vähentävät Yhdysvaltain tukea Ukrainalle.

STT/ Minja Viitanen