Venäjän invaasio Ukrainaan päättyy hyökkääjän tappioon, mutta missä aikataulussa ja mitä kaikkea siitä seuraa, on jo vaikeampi juttu. Ukraina on jo lunastanut paikkansa eurooppalaisessa perheessä, mutta Venäjän kehitys on suuri kysymysmerkki. Moni arvioi, että sekä Venäjän että Valko-Venäjän hallintorakenteet romahtavat Ukrainan epäonnistuneen sotaretken tuloksena. Mitä tulee tilalle, sitä ei nyt taida tietää kukaan.

Ukrainan jälleenrakennus on koronaelvytyksen suuruinen tehtävä Euroopan unionille. Sen rahoitus tulee nielemään voimavaroja, joiden rahoittamisesta on vielä vähän tietoa.

EU:n taloussäännöt ovat 2020 lähtien olleet tauolla. Se on estänyt talouden pelätyn romahduksen. Komission tuore ehdotus uusiksi säännöiksi säilyttää vanhan mallin kolmen prosentin alijäämärajoitteen ja 60 prosentin velkakattotavoitteen. Velkaantumisen vähentämisaikatauluun kaavaillaan joustoa ja jäsenmaiden suurempaa vastuuta.

NIPPU uusia jäsenmaita Balkanilta Ukrainaan odottaa sisäänpääsyä. Ennen uusien jäsenten hyväksymistä pitää EU:n päätöksentekoa yksinkertaistaa, ja mieluiten tehdä se ilman perussopimusten avaamista. Unioni ei kaipaa nyt perussopimusten avaamiseen liittyvää epävarmuutta ja monivuotisia jäsenmaiden välisiä neuvotteluja.

EU:n suhteet Kiinaan ja Yhdysvaltoihin järjestyvät nekin uudelleen. Riippuvuutta Kiinasta on tarve vähentää ja samalla rakentaa EU:n omaa suorituskykyä. Kokemukset jäsenmaiden aiemmasta energiariippuvuudesta Venäjään säteilevät pitkään kaikkien länsimaiden toimintaan lisäten varovaisuutta myös Kiinan suuntaan.

Globalisaatio ottaa nyt taka-askelia kaikkien suurten toimijoiden katsoessa, miten ne kriittisissä tilanteissa pärjäävät omillaan tai vain kaikkein uskotuimpien liittolaisten tuella. Korkea inflaatio ja nousevien korkojen maailma tekevät nekin talouskehityksen arvioinnin sumuiseksi.

SAKSAN sosialidemokraattinen liittokansleri Scholtz vieraili toukokuun alussa EU-parlamentissa. Hän korosti EU:n yhtenäisyyden merkitystä, jotta äänemme maailmalla noteerataan sekä keskittymistä EU:n uudistamisen kiireellisiin tehtäviin. EU:n ulkopolitiikassa on perusteltua siirtyä määräenemmistöpäätöksiin, sillä yksimielisyysvaatimus uhkaa tehdä unionista kuuromykän.

Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikan uudistus on sekin välttämättömyys, sillä uudet pakolais­aallot ovat jo liikkeellä. Samaan aikaan miljoonat ukrainalaiset ovat keskuudessamme odottamassa sodan loppumista.

Taloussäännöt on uudistettava, jotta kaikki tietävät, mihin haluamme kulkea.

Usvan maailmassa voi olla viisasta ottaa uudistuksissa varovaisia ja lyhyitä askelia. Silloin tiedämme, mitä askelistamme seuraa. Tätä Saksan sosialidemokraattinen liittokanslerikin hakee.