Omien kotikontujensa paikallissäätä päätöksentekijän näkökulmasta katsoen arvioivat Karoliina Helander Savonlinnasta, Katja Paldan Miehikkälästä, Outi Kasurinen Kouvolasta ja Timo Paajanen Rautjärveltä.

AURINKOISTA
Mikä asia paikkakunnallasi on hyvin?

Karoliina Helander, Savonlinna
”Savonlinna on turvallinen ja helppo paikka asua ja elää. Liikkuminen paikasta toiseen on helppoa niin autolla, julkisilla, jalan, pyörällä tai muilla välineillä ainakin kantakaupungin alueella. Savonlinna on rennon elämän kaupunki. Olen asunut kymmenen vuotta Savonlinnassa. Tuntuu, että savonlinnalaiset välillä vähättelevät kaupunkia, mutta minusta tämä on ihan huippupaikka. Esimerkiksi yrittäjät, joilla on liiketoimintaa tai jotka pyörittävät verkkokauppaa, ovat löytäneet Saimaan rannoille juuri rentouden takia.

Katja Paldan, Miehikkälä
”Miehikkälä on asuinpaikkana aivan mahtava. Olen itse kotoisin Kotkasta ja olen asunut täällä nyt 20 vuotta. Olen ollut todella tyytyväinen, että omat lapset ovat saaneet kasvaa täällä pienissä ympyröissä. Miehikkälä on maaseutua, mutta kuitenkin aika keskeisellä paikalla Lappeenrannan, Kouvolan ja Kotkan keskellä. Vaalimaa on lähellä ja juuri tehty moottoritie Helsinkiin – kulkuyhteydet ovat hyvät.

Kymsote on sellainen ehkä vähän puolipilvinen asia. Ajattelen, että vuodenvaihteessa aloittaneesta Kymsotesta voi hyvinkin olla hyötyä, mutta samalla se on kysymysmerkki. Kymenlaaksossa on ollut hyvätasoiset lääkäri- ja sosiaalipalvelut, mutta jää nähtäväksi, miten ja minkätasoiset palvelut nyt saadaan järjestettyä.”

Outi Kasurinen, Kouvola
”Mieltäni hoitoalan ammattilaisena lämmittää, että keskustelu vanhusten hoidosta ja henkilöstömitoituksesta aloitettiin. Minusta on valtavan hyvä asia, että se on otettu valtakunnan tasolla keskusteluun. Toki meilläkin on Attendon ja Mehiläisen palvelutaloissa tätä samaa problematiikkaa, mutta minusta Kouvolan kaupungin puolella on panostettu tähän asiaan.

Meillä on panostettu myös Kymsoteen – Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymään. Se aloitti toimintansa vuoden alussa ja odotukseni ovat suuret. Kun sen toiminta asettuu uomiinsa, nähdään, miten se pystyy vastaamaan kaikkiin tarpeisiin niiltä osin kuin palveluista on laissa säädetty. ”

Timo Paajanen, Rautjärvi
”On positiivista, että meillä on vireillä hyviä projekteja. Esimerkiksi matkailuhanke, jossa projektityöntekijä kokoaa Rautjärven ja Ruokolahden yrittäjiä verkostoitumaan keskenään ja kehittämään matkailua. Meillä on esimerkiksi Kollaa- ja Simo Häyhä -museo täällä. Tuntuu, että sinne on alkanut pysähtyä aika paljon matkailijoita. Sen ympärille pitäisi panostaa lisää.

Aurinkoista on sekin, että viime vuoden puolella Parikkalan kunnanhallituksen kanssa hyväksyttiin päätös, että yhdistämme kansalaisopiston. Kansalaisopistoon saadaan päätoiminen rehtori, kun sitä ei aiemmin ollut. Voimme laajentaa kurssitarjotinta. Ajatuksena on, että saisimme sinne enemmän potkua niin, että saisimme niin rautjärveläisiä että parikkalalaisia kuntalaisia aktivoitua opiskeluryhmiin.

Meillä on myös erittäin hyvät peruspalvelut, mutta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote on tietynlainen uhka. Eksotella on alijäämää ja pian kuntien kanssa neuvotellaan, miten se hoidetaan. Emme tiedä, loppuuko meiltä jotakin toimintoja.”

PILVISTÄ
Mikä on huonosti – vaatii korjausta tai haastaa muulla tavoin?

Karoliina Helander, Savonlinna
”Muuttotappio ja väestörakenne haastavat, mutta erityisesti Savonlinnaan on vaikuttanut kielteisesti Opettajakoulutuslaitoksen (OKL) lähtö. Samalla lähti huomattava määrä työpaikkoja, opiskelijoita ja yhden kampuksen kokonainen opettajakunta. Urheiluseurat menettivät ohjaajia ja yritykset työntekijöitä – opiskelijoita työskenteli paljon esimerkiksi kaupan alalla. Yökerhot ja baarit menettivät asiakaskuntaa niin, että muun muassa legendaarinen Happytime joutui laittamaan lapun luukulle. Näki, että ostovoima hävisi välittömästi OKL:n lähdettyä.

Tietysti meiltä lähti myös Savonlinnan normaalikoulu ja meidän piti pystyttää uusi alakoulu keskustaan. Tilat ovat OKL:n vanhat, mutta tarvittiin mittavat remontit ja rekrytoinnit. Lisäksi koulutusvalikoima toisen asteen opintojen jälkeen on Savonlinnassa hyvin suppea. Nuorten näkymä on karrikoiden se, että jos et halua sairaanhoitajan, fysioterapeutin tai muutaman suppean alan ammattikorkeakoulututkintoa, on lähdettävä muualle korkeakouluun.”

Katja Paldan, Miehikkälä
”Kymsote ja soteuudistus tietysti haastavat, kun lopputuloksesta ei tiedä. Maaseudulla ydinhaaste on myös asukasmäärä ja sekin liittyy palveluihin. Tätä pyörää voi pyörittää kahteen suuntaan: jos ei ole asukkaita, kannattaako olla palveluja, mutta toisaalta jos palveluja ei ole, niin haluaako kukaan sellaiselle paikkakunnalle muuttaa.

Itse ajattelen, että palvelujen pitäisi olla kattavia ja ne pitäisi – tavalla tai toisella – pystyä turvaamaan kaikille asuinpaikasta riippumatta. Mielestäni palveluissa ei ole itseisarvo, että se on lähipalvelua. Tarkoitan, että jos sen laadusta ei voida olla varmoja lähipalveluna. Mutta jos lähipalvelua ei ole, täytyy silloin löytyä kulkemiseen ratkaisu. Palvelut pitää saada myös sellaisille ihmisille, joille pitkät matkat ovat haaste.”

Outi Kasurinen, Kouvola
”Kaupungin taloudellinen tilanne on pilvinen. Tilinpäätös vuodelta 2018 näyttää erittäin huonolta. Verotulot ovat jääneet alle arvion ja toimintamenot terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa – ja periaatteessa kautta linjan – ovat ylittyneet. Toiminta on tullut huomattavasti kalliimmaksi kuin mihin talousarviossa on varauduttu.

Tämä tuntuu olevan valtakunnan tasolla kaikkien kuntien haaste. Jatkossa täytyy vain paremmin tehdä organisaation tarkastelua ja sopeuttaa ylipäätään kunnan menoja suhteessa tuloihin.”

Timo Paajanen, Rautjärvi
”Se on hyvä, että meillä talouskuri pitää – ylityksiä ei tule, mutta pilvistä on, että meidän pitää saada tänä vuonna aikaan isot säästöt. Eksote vie reilun 22 miljoonan euron budjetista 16 miljoonaa. Kuudesta miljoonasta pitää hoitaa pakolliset kuviot, eikä sen jälkeen jää kuin kaksi miljoonaa. Siitä pitäisi vielä yrittää saada lähes miljoonasäästöt. Uskon kuitenkin, että se onnistuu.

Perusongelma on, että meillä väki vähenee koko ajan. Nuoret lähtevät lukion jälkeen täältä yliopistoihin ja korkeakouluihin – tai peruskoulun jälkeen ammattikouluihin – eivätkä välttämättä palaa. Työikäisten nuorten porukasta kiinni pitämisen haaste on, että meillä ei ole oikein muuta kuin peruspalvelut – täällä ei ole teattereita tai ravintoloita, jotka houkuttaisivat.”

Paikallissää on osa Demokraatin piirikierros-sarjaa, jossa vieraillaan kaikissa Suomen vaalipiireissä.