Eduskuntavaalikeskustelun pohjalta Orpon hallitusohjelman keskeiseksi talouspoliittiseksi tavoitteeksi asetettiin julkisen velkaantumisen lopettaminen.

Tavoitetta ei ole saavutettu. Päinvastoin talouskasvu on ollut vaisua ja työttömyys noussut yli yhdeksään prosenttiin.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä oli 4,4 prosenttia ja julkinen velka 82,1 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024.

UTAKin julkaisemassa selvityksessä simuloitiin Orpon hallituksen sopeutustoimien vaikutuksia talouskasvuun ja julkiseen velkasuhteeseen Euroopan komission käyttämällä Debt Sustainability Analysis (DSA) -mallilla, jonka avulla komissio arvioi EU-jäsenmaiden velkakestävyyttä. Mallin oletuksia muutettiin tutkimuskirjallisuuden pohjalta realistisemmiksi.

Finanssipolitiikan kerroin ilmaisee finanssipolitiikan vaikutusta bruttokansantuotteeseen. Euroopan komissio on käyttänyt kerrointa 0,75, mutta UTAKin selvityksessä kertoimeksi valittiin 1,4.

Jälkimmäinen kerroin on tuoreessa Suomea tarkastelleessa tutkimuksessa havaitun vaihteluvälin keskiarvo, jota on käytetty myös aiemmassa komission DSA-mallia koskevassa tutkimuksessa.

Lisäksi finanssipolitiikan vaikutusjakso pidennettiin kolmesta vuodesta viiteen ja kymmeneen vuoteen kahdessa eri simulaatioskenaariossa, sillä ei ole realistista olettaa, että talous palautuisi vain kolmessa vuodessa potentiaaliselle kasvu-uralleen. Laskelmissa huomioitiin myös sopeutuksen kansainväliset heijastusvaikutukset.

Simulaatioiden tulos oli selkeä. Koska finanssipolitiikan sopeutus heikentää erittäin merkittävästi talouskasvua, sopeutus johtaa julkisen sektorin velkasuhteen kasvuun. Julkisen velkaantumisen hillinnän näkökulmasta hallituksen olisi kannattanut pitäytyä finanssipolitiikan sopeutuksesta.

Selvitys teki näkyväksi sen, että finanssipolitiikan vaikutus julkiseen talouteen on riippuvainen oletetusta finanssipolitiikan kertoimesta sekä finanssipolitiikan vaikutusjakson kestosta.

Sopeutustoimien vaikutuksista kokonaiskysyntään ja julkiseen talouteen on kuitenkin käyty Suomessa hämmästyttävän vähän syvällistä analyyttistä keskustelua.

UTAKin selvityksen tulos on hätkähdyttävä, mutta se ei ole poikkeuksellinen tutkimuskirjallisuuden valossa. Kansainvälisen valuuttarahaston laaja tutkimus vuodelta 2023 havaitsi, että sopeutus ei ole keskimäärin vähentänyt julkista taloutta sopeuttaneiden maiden julkista velkasuhdetta.

Julkista taloutta vahvistava sopeutus edellyttää suotuisat makrotaloudelliset olosuhteet, kuten yksityisen investointibuumin tai nettoviennin vahvan kasvun. Suomessa vienti ei ole kuitenkaan lähtenyt toivottuun nousuun ja viimeaikainen korkea korkotaso on tehnyt monista yritysten suunnittelemista investoinneista kannattamattomia.

Selvityksessä korostetaan, että finanssipolitiikan sääntökehikkoa ja sen teknisiä yksityiskohtia tulisi uudistaa vahvemman ja suhdanteita tasaavan investointipolitiikan mahdollistamiseksi niin Suomessa kuin EU:ssakin.

Käytännössä käyttöön tulisi ottaa investointien kultainen sääntö, jonka mukaan julkiset investoinnit olisivat budjettirajoitteiden ulkopuolella eli niitä voisi rahoittaa velalla.

Jotta Suomen talouden tuotantokuilu saataisiin suljettua ja työttömyys painettua vuonna 2022 vallinneeseen kuuteen prosenttiin, Kyyrönen, Holappa ja Lainà esittävät neljän miljardin euron julkista investointiohjelmaa. Tämä elvyttäisi talouskasvua ja olisi siten realistisempi keino laskea Suomen julkista velkasuhdetta.

Ohjelmassa ohjattaisiin rahaa väylien kunnossapitoon, asuntorakentamiseen ja koulutukseen. Lisäksi ohjelmassa tuettaisiin yrityssektorin investointitoimintaa julkisen pääomasijoittamisen ja vihreän teollisuuspolitiikan kautta.

Kirjoittaja on asiantuntija Uuden talousajattelun keskus UTAKissa.