SAK:n hallitus kritisoi hiljattain pääministeri Orpon hallitusohjelmaa, joka sen mukaan näyttää olevan rakennettu suoraan työnantajajärjestöjen tavoitteista.

SAK:n mukaan aito ja huolellinen kolmikantainen valmistelu on annetuissa aikataulu- ja lopputulosraameissa käytännössä mahdotonta.

– Hallitus sanelee lopputuloksen työnantajien suosiollisella siunauksella. Lopputuloksena vastakkainasettelu lisääntyy, jännitteet työmarkkinoilla kasvavat ja luottamus osapuolten välillä heikkenee. Vaikea nähdä, että tämä olisi koko suomalaisen yhteiskunnan etu, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on jyrissyt.

– Emme todellakaan katso sivussa tumput suorina, jos hallitus alkaa murentaa työntekijöiden perusoikeuksia, sanoi puolestaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine tänään.

TYÖMINISTERI Arto Satonen (kok.) kiistää ilmaisun, että hallitus olisi runttaamassa lakitietä pitkin tahtomiaan työmarkkinauudistuksia.

– Runttaaminen on ehkä väärä sana siinä mielessä, että kyllä siellä istuvat ne kolmikantaiset työryhmät. Perusajatus on nimenomaan se, että siinä hyödynnetään näiden osapuolten osaamista. Kaikissa (ryhmissä) on aika paljon yksityiskohtia auki, jotka merkittävästi vaikuttavat lainsäädäntöön.

Toisaalta Satonen sanoo, että jos aiemmin on ollut käytäntöä, jossa joku työmarkkinapöydän osapuoli on halunnut estää lakiuudistuksen tekemisen, sellaista veto-oikeutta ei ole nyt millään osapuolella.

– Mutta kyllä niiden kolmikantaisten työryhmien rooli on tärkeä, jos ajatellaan esimerkiksi työrauhatyöryhmää.

Esimerkiksi lakkojen rajoittamisen osalta on Satosen mukaan määrä käydä läpi myös kansainvälistä tilannetta ja säännöksiä.

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ asetti heinäkuun alussa kaksi työryhmää, joista toinen käsittelee työrauhaan liittyviä kysymyksiä ja toinen paikallista sopimista. Työrauhakysymyksiä selvittävä työryhmä työskentelee tämän vuoden lokakuun puoliväliin asti ja paikallisen sopimisen työryhmä tammikuun loppuun 2024 asti. Työryhmien tehtävänä on laatia mietintö hallituksen esityksen muodossa.

Satonen sanoo, että paikallisesta sopimisesta päättämiselle on annettu enemmän aikaa, koska asia on lakiteknisesti hankala.

Satonen painottaa, että hallitusohjelmaan on kirjattu, että kaikki työelämäreformit on tarkoitus tehdä ensimmäisen kahden vuoden aikana. Tämä koskee siis uudistuksista annettavien esitysten aikataulua.

Hän sanoo, että todennäköisesti seuraavaksi käynnistettävässä kolmikantaisessa ryhmässä puututaan ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön.

– Hallitusohjelmassa on siihen hyvä kirjaukset, jotka itse asiassa perustuvat aika paljon Rakennusliiton ja rakennusalan työnantajien yhteisiin näkemyksiin.

TOIMINTAVALMIUTTAAN nostavalle ay-liikkeelle Satonen sanoo viestinään, että vuoropuhelua kannattaa jatkaa.

– Jos työryhmissä yhteistä näkemystä löytyy, herkällä korvalla sitä kuulemme. Sitä työtä kannattaa tehdä vakavasti.

Satosen mukaan hallitus pyrkii kestävään lainsäädäntöön. Hän viittaa tässä yhteydessä Ruotsiin.

Ay-liikkeen reaktio ei Satosen mukaan pelota.

– Kaikki meidän keskeiset esityksemme ovat Ruotsissa voimassaolevaa lainsäädäntöä. Siellä ne ovat olleet pitkään voimassa hallituksen väristä riippumatta, hän jatkaa.

Satonen sanoo hallituksen kaavailemien uudistusten parantavan kilpailukykyä ja työllisyyttä. Hän väittää, vaikutuksia on palkanmaksuvaraankin, jos työn tuottavuus paranee.

– En pidä toimia järisyttävinä, vaan sellaisina, että Suomi ottaa nyt sen askeleen, jonka muut Pohjoismaat ovat tehneet aikaisemmin.

Ay-liikkeessä Satosen näkemyksiä ei niellä. Syksyllä saatetaankin nähdä työntekijäpuolelta toimia. Kun ministeriltä kysyy, onko hän valmis menemään torille kertomaan ihmisille, mitä hallitus tekee, hän sanoo olevansa valmis vuoropuheluun.

– Minä nyt toivon, että nämä asiat saadaan neuvottelemalla siellä työryhmätyössä hoidettua.