Hallitusohjelman kirjauksessa on kyse vientiteollisuuden päänavaajan roolin betonoimisesta lainsäädäntöön. Muutos estäisi käytännössä esimerkiksi viime kesän työmarkkinaneuvotteluissa nähdyn tilanteen, jossa julkinen sektori ylitti palkankorotuksissaan kierroksen avanneen vientiteollisuuden tason.

LAKIMUUTOS velvoittaisi valtakunnansovittelijaa ja sovittelulautakuntaa. Palkansaajat ja työnantajat saisivat edelleen sopia mahdollisesta ylityksestä keskenään, mikäli ylittäminen sattuisi työnantajapuolelle sopimaan.

Helle ei näe vientivetoisuuden vahvistamista dramaattisena muutoksena.

Lisäksi hän nostaa esille yleisen edun, viennin kilpailukyvyn merkityksen kansantaloudelle ja työllisyydelle sekä hyvinvoinnin rahoitukselle. Myös pian aloittava hallitus perustelee kirjaustaan Suomen pitkän tähtäimen kilpailukyvyn vahvistamisella.

Helteen mukaan vientiteollisuudessa on katsottu jo pidempään mallia Ruotsin suunnalta.

– Ruotsissa vienti on määrittänyt työmarkkinoiden kustannusraamin jo kauan. Sovittelusta vastaavan Medlingsinstitutetin sovittelijat on sidottu lain tasoisen säännöksen pohjalta siihen, ettei viennin päänavausta saa ylittää. Tämä on ollut varsin menestyksellistä ja tuottanut tosi hyviä tuloksia sekä työnantajien että työntekijöiden kannalta, kun katsotaan palkkojen reaalikehitystä.

TALOUDEN, työllisyyden ja kilpailukyvyn ohella Helle mainitsee myös työrauhan.

– Jos päänavaajaa ja yleistä linjaa ei suojeltaisi, sovittelijan toimistolla olisi jatkuva jono, kun eri toimialat tulisivat vuoron perään hakemaan korkeampia korotuksia kuin mitä jo sopimuksen tehneet alat ovat saaneet. Joka toimialalla jätettäisiin työtaisteluvaroituksia, että päästäisiin ylittämään päänavaajan taso.

– Tämähän on vanha periaate, että päänavaajaan suojellaan. Jos sellaista periaatetta ei olisi, niin se lisäisi rauhattomuutta ja päänavaajaa olisi vaikea löytää.

Palkansaajajohtajat ovat arvostelleet kirjausta luottamusta rapauttavaksi. Lakiin niitatun vientivetoisuuden nähdään uhkaavan puolueetonta sovittelutoimintaa ja rajoittavan yrityskohtaista sopimista. Muutos voisi olla ongelma myös palkkatasa-arvon ja pienipalkkaisten julkisten alojen kannalta.

Helle muistuttaa, että vientivetoinen linja on yleisen tason raami.

– Korotuksia voidaan kohdistaa viennin raamin sisällä tietyille henkilöstöryhmille. Myös paikallisia elementtejä pystytään hyödyntämään ja huomioimaan eri toimialojen sisällä olevia erilaisia tarpeita.

ORPON hallitusohjelma sisältää Helteen mukaan paljon hyviä työllisyystoimia. Mukana on myös kattava työlainsäädäntöohjelma.

– Pidämme näitä toimia erittäin perusteltuina. Työlainsäädäntöohjelmasta on varmasti erilaisia mielipiteitä, mutta näemme, että työmarkkinajärjestelmää on tarpeen uudistaa.

Hän nostaa esimerkiksi niin ikään palkansaajaliikettä kuohuttaneet kirjaukset lakko-oikeuden rajoittamisesta, jolla puututtaisiin muun muassa poliittisiin lakkoihin.

– Lainsäädäntöhän on jo 1940-luvulta. On perusteltua, että järjestelmää uudistetaan nykyaikaiseen pohjoismaiseen suuntaan. Työlainsäädäntöön liittyvät asiat valmistellaan kolmikannassa ja prosesseissa otetaan huomioon työnantajien ja palkansaajien näkemykset, joten mahdollisuudet käydä keskustelua ovat olemassa.

Onko työmarkkinoilla edessä turbulentit ajat?

– Hallitusohjelma on vasta tullut ja varmasti sitä eri puolilla analysoidaan. En lähde ennakoimaan, että seuraako siitä työmarkkinoille turbulenssia. Katsomme nyt ihan rauhassa miten nämä asiat tästä etenevät.