tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Bäckman-juttu kärjistyy: Ylen työntekijää epäillään avunannosta Jessikka Aron vainoamisessa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Dosentti Johan Bäckman on väittänyt toimittaja Jessica Aroa muun muassa Yhdysvaltain salaisen poliisin ja Naton avustajaksi.

Ylen työntekijää epäillään avunannosta Ylen toimittajan vainoamiseen, kertoo tutkinnanjohtaja Harri Saaristola Helsingin poliisista. Jutun pääepäiltynä on Johan Bäckman, jota poliisi epäilee Ylen toimittajan Jessikka Aron vainoamisesta ja törkeästä kunnianloukkauksesta.

Saaristola kertoo, että Ylen työntekijän epäillään käyttäneen työpaikalla saamiaan tietoja hyväksi poliisin epäilemässä suomalaistoimittajan vainoamisjutussa muun muassa luovuttamalla toimittajaa koskevia tietoja rikoskumppanilleen. Luovutetut tiedot ovat koskeneet esimerkiksi toimittajan olinpaikkaa ja työtehtävien hoitoa.

Bäckman on kansainvälisillä verkkosivuilla väittänyt Aroa muun muassa Yhdysvaltojen salaisen poliisin, Viron turvallisuuspoliisin ja Naton avustajaksi.

Aro ei halua kommentoida asiaa. Myöskään Ylen uutisten vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen ei halunnut kommentoida esitutkintaa tai siihen johtaneita tapahtumia.

Saaristola kertoo, että juttu siirtyy syyteharkintaan lähipäivinä.

Bäckman on esiintynyt julkisuudessa muun muassa Venäjän ja Suomen välisten lapsiasiakiistojen yhteydessä, ja häntä siteerataan usein venäläisviestimissä. Vuonna 2014 Bäckman haki lapsiasiainvaltuutetuksi.

Vuonna 2013 Bäckmanin nimi tuli esiin muun muassa Venäjän uudet arvot -konferenssin yhteydessä. Nykyinen kansanedustaja Olli-Poika Parviainen (vihr.) kielsi Tampereen apulaispormestarina konferenssin järjestämisen kaupungin tiloissa, koska tilaisuudella oli hänen mukaansa sen ohjelman perusteella homofobinen luonne. Bäckman olisi ollut yksi kirjastoon kaavaillun tilaisuuden puhujista.

Blogissaan Bäckman kutsuu ihmisiä taistelemaan niin sanotun Donetskin kansantasavallan vapaustaisteluun. Itä-Ukrainan Donetskin alueen kaakkoisosia hallitsee Venäjän tukema separatistiorganisaatio.

– Täällä Donetskin kansantasavalta, Uus-Venäjä. Tulkaa tänne, me odotamme teitä. Vapaustaistelu on vielä kesken, Bäckman kirjoittaa muun muassa Donetskin aluetta käsittelevässä blogissaan.

Bäckman toimii Venäjän strategisen tutkimuksen instituutissa RISIssä, jonka on katsottu kytkeytyvän Venäjän tiedustelupalveluun.

Noin 100 ihmistä on mukana tutkimassa Turun puukotuksia – uhreista kaksi on edelleen tehohoidossa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Noin sata ihmistä on mukana tutkimassa Turun perjantaisia puukotuksia, kertoo sisäministeri Paula Risikko (kok.). Tutkinnassa edetään useita erilaisia linjoja. Risikko sanoi, että johtopäätökset voidaan kokonaisuutena tehdä vasta myöhemmin.

Risikon mukaan terrorismin torjunnan toimenpidesuunnitelmaa kammataan läpi Turun tapahtumien jälkeen. Risikko sanoo, että niin on toimittu myös muualla Euroopassa tapahtuneiden iskujen jälkeen.

Suunnitelmaa laativat sisäministeriön kanssa yhteistyössä suojelupoliisi, keskusrikospoliisi ja poliisihallitus.

He tarvitsevat tukea hengitykseen.

Puukotusten uhreista kaksi on edelleen tehohoidossa Turun yliopistollisessa sairaalassa (Tyks).

– Heillä on puukotusvammoja kaulan alueella, ja he tarvitsevat tukea hengitykseen, Tyksin sairaalajohtaja Petri Virolainen kertoi STT:lle.

Virolaisen mukaan potilaiden tila on vakaa. Heidän tilaansa ja jatkohoitoa arvioidaan uudelleen keskiviikkona.

Virolaisen mukaan epäilty puukottaja on yhä osastohoidossa.

– Nyt kun vangitsemismääräys on tehty, selvitämme, saadaanko hänet hoitoon vankisairaalaan. Hänen tilansa on vakaa, eikä hän tarvitse yliopistosairaalan tasoista hoitoa, Virolainen sanoo.

Muut puukotuksissa haavoittuneet kuusi ihmistä on jo kotiutettu.

Sairaalan turvatoimia on tehostettu muun muassa lisäämällä vartijoiden määrää. Maanantaina Virolainen kertoi, että sairaalaan on tullut epämääräisiä uhkauksia puhelimitse.

Turun puukkoiskun pääepäilty käytti Saksassa useita henkilöllisyyksiä – epäiltiin myös pahoinpitelystä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Turun puukkoiskun pääepäiltyä kuultiin oikeudessa videon välityksellä.

Turun puukkoiskun pääepäilty marokkolainen Abderrahman Mechkah oleskeli Saksassa eri paikkakunnilla kuukausia ennen Suomeen tuloaan.

– Myös kaksi muuta Suomessa syytteessä olevaa olivat Saksassa, kertoo politiikan toimittaja Jörg Blank uutistoimisto DPA:sta.

Mechkah tuli Blankin mukaan saksalaisviranomaisten tietoon marraskuussa 2015 Ala-Saksin osavaltiossa, ja tuolloin mieheltä otettiin sormenjäljet. Mikään ei yhdistänyt miestä terroristiryhmään.

Ala-Saksista Mechkah siirtyi Dortmundiin Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa. Huhtikuussa 2016 viranomaiset totesivat, että miehen osoite oli tuntematon.

Saksassa ollessaan mies käytti eri henkilöllisyyksiä. Neussin kaupungissa lähellä Düsseldorfia Mechkahia epäiltiin ruumiinvamman tuottamisesta. Oikeuteen asti asia ei edennyt, koska Blankin mukaan kyse ei ollut niin suuresta rikoksesta. Helsingin Sanomat puolestaan uutisoi, että Mechkah joutui saksassa alkuvuodesta 2016 kahdesti riitaan vastaanottokeskuksissa. Molemmissa tapauksissa poliisi on puhuttanut Mechkahia epäiltynä pahoinpitelystä.

Turvapaikkahakemusta Mechkah ei Saksassa jättänyt.

Sitä ei tiedetä, mitä reittiä mies matkusti Suomeen.

Blankin mukaan tiedossa ei ole, mitä kautta Mechkah alun alkaen tuli Saksaan. Myöskään sitä ei tiedetä, mitä reittiä mies matkusti Suomeen.

Myös kaksi muuta Suomessa syytteessä olevaa miestä joutui Saksassa tekemisiin poliisin kanssa. Viittä eri identiteettiä käyttänyt mies jäi kiinni varkauksista ja laittomasta maassa oleskelusta. Hän oli oleskellut

Hampurissa ja Göttingenissä. Toinen mies otettiin kiinni Osnabrückissa. Häntä epäiltiin varkauksista Hampurissa.

Supo: Turvapaikanhakijoista annettujen vihjeiden määrä kasvanut Turun puukotusten jälkeen – ”Kansalaiset herkistävät aistejaan”

Kuva: LEHTIKUVA / ELLA PUGIN

Radikalisoituneista turvapaikanhakijoista annettujen vihjeiden määrä näyttää Suojelupoliisin tietojen mukaan kasvaneen viime perjantaisen puukkoiskun jälkeen. Supon viestintäpäällikön Jyri Rantalan mukaansa yleinen huomio poliisin työssä on, että kun jotakin tapahtuu, vihjeiden määrä lisääntyy.

– Kansalaiset herkistävät aistejaan.

Suojelupoliisi tiedotti eilen saaneensa alkuvuodesta vihjeen Turun puukotuksien pääepäillyn radikalisoitumisesta Lounais-Suomen poliisin kautta. Vihjeen mukaan teosta epäilty vaikutti radikalisoituneelta ja oli kiinnostunut ääriajattelusta.

Viestintäpäällikö Rantala toteaa Demokraatille, ettei Supo voi määritellä vihjeen antajan yksityisyydensuojan vuoksi tarkemmin vihjeen vastaanottamisen ajankohtaa tai toimitustapaa. Vihje tuli kuitenkin viranomaislähteiden ulkopuolelta, joten toisin sanoen se voidaan tulkita tulleen yksityishenkilöltä. Vihje ei kuitenkaan johtanut epäillyn tarkempaan seurantaan.

– Vihjeitä käsiteltäessä priorisoimme niissä esiintyvää väkivallan uhkaa. Päivittäiseen työhömme kuuluu kiireellisimmiksi arvioimiemme vihjeiden valikoiminen, Rantala kertoo.

Hän huomauttaa, että poliisin tietoon saatetut vihjeet eivät ole ainoa väylä saada tietoa. Supon toiminnassa keskeistä onkin sen oma tiedonhankinta sekä ulkomailta saadut raportit.

Supo seuraa tarkemmin noin 350 henkilöä.

Tällä hetkellä Supo seuraa tarkemmin noin 350 henkilöä. Tarkemman seurauksen kohdehenkilölistalla olevilla henkilöillä on vahvoja kytköksiä terroristisiin järjestöihin tai terroristiseen toimintaan. Rantala ei kiistä, etteikö seurattavien henkilöiden määrä nousisi korkeammaksi, mikäli Supolla olisi enemmän resursseja käytettävänään.

– Luku on elävä. Mitä enemmän teemme työtä, sitä enemmän seurattavia henkilöitä löytyy.

Vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen turvapaikanhakijoiden määrä on pysynyt aikaisempaa korkeampana. Myös suojelupoliisin vastaanottaman tiedon määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Käytettävissä olevien resurssien määrä ei ole pysynytkään Rantalan mukaan täysin perässä.

– Työmäärä on ollut niin valtava, että lisäresursointi ei ole kulkenut käsikädessä. Tämä johtaa siihen, että mitä enemmän meillä on tietoa, sitä enemmän joudumme priorisoimaan.

 

 

Neljäskin Turun puukkoiskun epäilty vangittiin – viidettä ei epäillä rikoksesta

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Tuomari Katriina Heiskanen epäiltyjen kuulemisessa.

Neljäskin Turun puukkoiskusta epäilty on vangittu. 28-vuotias marokkolaismies vangittiin syytä epäillä -perusteella epäiltynä kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta yrityksestä. Myös toinen, 18-vuotias mies vangittiin aiemmin iltapäivällä samaisella lievemmällä syytä epäillä -perusteella epäiltynä samoista nimikkeistä. Molemmat ovat kiistäneet epäilyt.

Heille määrättiin viikon päähän uusi oikeuskäsittely, jossa poliisin täytyy esittää lisänäyttöä. Tuolloin heidän vangitsemisiaan arvioidaan uudelleen.

Jo aiemmin tänään vangittiin pääepäilty ja toinen 18-vuotias epäilty. Heidät vangittiin todennäköisin syin epäiltynä kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta yrityksestä.

Pääepäilty myönsi puukotukset, mutta toinen samoin perustein vangittu kiisti asianajajansa mukaan epäilyt.

Viidennen miehen vangitsemisoikeudenkäynti peruttiin, eikä häntä enää epäillä rikoksista.

Myös kolmas Turun puukkoiskun epäilty 18-vuotias mies vangittiin

Kolmas Turun puukkoiskun epäilty 18-vuotias mies vangittiin epäiltynä kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta yrityksestä. Hänet vangittiin syytä epäillä -perusteella. Poliisilta pyydetään lisäselvitystä asiasta viikon kuluessa.

Pääepäilty ja toinen epäilty 18-vuotias vangittiin aiemmin todennäköisin syin epäiltynä kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta yrityksestä. Pääepäilty myönsi puukotukset, mutta toinen epäilty kiisti osallisuutensa tekoihin.

Käräjäoikeus käsittelee vielä yhden epäillyn vangitsemisen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta