Musiikki
16.9.2016 06:48 ・ Päivitetty: 16.9.2016 15:23
Beatlemania palasi Lontooseen – Ron Howard teki dokumentin maailman kuuluisimman yhtyeen keikkavuosista
Sir Paul McCartney, 74, ja Ringo Starr, 76, The Beatles -yhtyeen kaksi elossa olevaa jäsentä, osallistuivat legendaarisesta yhtyeestä kertovan dokumenttielokuvan ensi-iltaan eilen illalla Lontoossa.
Leicester-teatterissa esitettiin Ron Howardin ohjaama yhtyeen kiertuevuosista kertova elokuva The Beatles: Eight Days a Week– The Touring Years.
Se käy läpi Fab Fourin tien Liverpoolin Cavern-klubin kellariloukusta maailman ensimmäiseksi stadionrocktähdeksi aina viimeiseen viralliseen konserttiin, jonka se soitti San Franciscon Candelstick Parkissa 29. elokuuta 1966.
Sen jälkeen he eivät yhdessä livenä soittaneet kuin oman levy-yhtiönsä katolla, epävirallisen ns. Rooftop Concertin Lontoossa 30. tammikuuta 1969.
Lontoon torstai-illassa oli aistittavissa kaikuja 1960-luvulta, suorastaan ripaus Beatlemanian paluuta. Kaikenikäiset fanit reunustivat elokuvateatterin edustaa ja salamavalot välähtelivät.
Fanit lauloivat Beatles-lauluja. Yleisössä näkyi myös kostuvia silmäkulmia, kun hymyilevät Paul ja Ringo tekivät Peace-merkkejä kuvaajille ja yleisölle.
Kutsuvierasensi-iltaan tuli maailmantähtiä Madonnasta ja Eric Claptonista alkaen. Beatlesin aina luotettava rytmiryhmä Paul & Ringo pysyi kuitenkin itseoikeutetusti huomion keskipisteenä.
Tilaisuutta kunnioittivat läsnäolollaan John Lennonin ja George Harrisonin lesket, Yoko Ono ja Olivia Harrison.
Paulin ja Ringon rinnalla nähtiin heidän puolisonsa Nancy Shevell ja Barbara Bach.
Jokaiselle Beatles-fanille Eight Days a Week on must. Tai siis Fab.
Eight Days a Week on kerännyt laajalti positiiviset ennakkokritiikit.
Elokuva keskittyy The Beatlesin kiihkeisiin kiertuevuosiin 1962-1966, jolloin se kirjaimellisesti työskenteli kellon ympäri “kahdeksan päivää viikossa” – ja siinä sivussa teki unohtumatonta musiikkia ja valloitti maailman.
Dokumentissa nähtävät livetallenteet Beatles-konserteista on huolella remasteroitu tähän päivään. Mukana on myös materiaalia, jota ei aiemmin ole julkaistu. Filmiin on haastateltu 1960-luvun Beatles-faneja, esimerkiksi näyttelijä Sigourney Weaveria.
Shea Stadiumin konsertti New Yorkissa elokuussa 1965 huipentaa Ron Howardin rakkaudentyön. Teattereissa se päättää dokkarin 30-minuuttisena ekstaasina huippuluokan äänentoistolla.
Jokaiselle Beatles-fanille Eight Days a Week on must. Tai siis Fab.
Se myös pistää vihdoin lopullisesti pisteen Suomessakin sitkeänä elävälle juputukselle, että 1) The Beatles ei ollut hyvä livebändi 2) Ringo Starr oli/on huono rumpali.
Jos joku dokkarin katsottuaan pitää yhä kiinni asiantuntemattomuudestaan, kehotan tarkastamaan ensi tilassa lääkityksen.
Lopuksi vielä palautetta Hesarille (Näkökulma, HS 7.9.):
1.) The Beatlesin musiikissa ei lehahda menneisyys eikä ala-asteen musiikkitunnit.
2.) Beatlesin laadunvalvonta ei heitellyt pahasti.
Suosittelen sillekin “Beatles-skeptikolle” Ron Howardin dokkaria. Toki tuo pitää katsoa avoimin silmin.
All You Need Is Love.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.