Osapuolten näkemykset olivat vielä kaukana toisistaan. Kokouksen kiistanaiheisiin kuuluu muun muassa päästövähennystoimiin, sopeutumiseen, rahoitukseen ja kansainväliseen kauppaan liittyviä kysymyksiä.

Multalan mukaan kokouksen puheenjohtajamaa Brasilia pyrkii loppuviikon aikana saamaan poliittisia ratkaisuja aikaan. Ensimmäinen pohjapaperi niin sanotusta Belemin paketista eli kiistanalaisten kysymysten ratkaisuista julkaistiin tiistaina.

Varsinainen neuvotteluagenda on tänä vuonna kevyt eikä sisällä mitään hyvin vaikeita poliittisia kysymyksiä, Multala kertoi. EU:n ja Suomen tavoitteena kuitenkin on, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen ja maiden toimien välinen kuilu tunnistettaisiin ja päätöslauselmassa sovittaisiin askelista, joilla kuilu kurotaan umpeen.

-  Kyllä he kuuntelevat Euroopan unionia. He tietävät, että olemme maanosana ainoa, joka on selkeästi jo nyt toimeenpanemassa Pariisin ilmastosopimusta ja olemme tehneet jo merkittäviä päästövähennyksiä. Heillä on tietysti intressi myös kuunnella meitä, koska tietävät meidän olevan johtajia ilmastotyössä ja haluamme olla sitä jatkossakin.

MONI kehittyvä maa on toivonut kokoukselta muutoksia viime vuonna Bakun ilmastokokouksessa sovittuun ilmastorahoitustavoitteeseen.

-  Se on meille haastava kysymys. EU:na haluaisimme enemmän keskittyä päätöksen toimeenpanoon, Multala kommentoi STT:lle.

Suomalaisia kehitysjärjestöjä edustavan Fingon mukaan Bakussa loppumetreillä sorvattu rahoituspäätös oli karvas tappio kehittyvien maiden neuvottelijoille.

Bakussa sovittiin kehittyvien maiden tuen kolminkertaistamisesta 300 miljardiin dollariin vuoteen 2035 mennessä. Fingon mukaan tämä ei kuitenkaan tarkoita merkittävää julkisen rahoituksen lisäystä, kun huomioidaan muun muassa inflaation vaikutus.

-  Sopeutuminen, joka tähän asti on esitellyt ”pehmeän” ilmastopolitiikan roolia, on noussut Belemissä kovan politiikan ytimeen. Eriävät näkemykset ilmastokriisin rahoitusvastuista syövät osapuolten välistä luottamusta, Fingon kansainvälisen ilmastopolitiikan asiantuntija Emilia Runeberg kertoo tiedotteessa.

Fingon mukaan merkittävää on myös Belemissä nähty poliittinen liikehdintä fossiilisten polttoaineiden alasajon edistämiseksi. Taustalla on pyrkimys konkretisoida toissa vuonna Dubain ilmastokokouksessa epäselväksi jätetty kirjaus fossiilisista polttoaineista irtautumisesta.

Suomi on yli 80 maan joukossa peräänkuuluttamassa tiekarttaa fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Vielä on kuitenkin epäselvää, missä muodossa aloite mahdollisesti päätyy kokouksen lopputulemiin.

LÄHES kaksiviikkoisen Belemin ilmastokokouksen on määrä päättyä perjantaina paikallista aikaa. Ilmastokokouksilla on ollut tapana venyä lähes poikkeuksetta yliajalle, mutta puheenjohtajamaa Brasilian tavoitteena on ollut saada sopu aikaan hyvissä ajoin.

Ministeri Multala ei osannut tiistaina vielä arvioida, meneekö kokous yliajalle. Yleispäätöksen aikaansaamista Brasilia tavoitteli hänen mukaansa jo keskiviikolle.

-  Katsotaan nyt, onko se mahdollista. Heidän ajatuksensa oli, että perjantaille jäisivät niin sanotut teknisemmät asiat. Totuus on se, että tekniset asiat ovat usein niitä, joissa on hyvin tärkeitä ja vaikeita asioita ratkottavana. Voi olla vaikea erottaa näitä prosesseja toisistaan, Multala kertoi.

Uutista muokattu klo 14.49: lisätty neljänneksi viimeiseen kappaleeseen lisätty tieto Suomen mukanaolosta.