-  Biden vaikutti taas huomattavasti työkykyisemmältä kuin esimerkiksi väittelyssä Trumpin kanssa, mutta tämä oli tietysti vain ääneen luettu puhe, Saikku arvioi.

-  Ja kyllähän hän suhteellisen hauraalta vaikutti, mutta kuitenkin toimintakykyiseltä.

Puhe sinänsä tuskin ruokkii Saikun mukaan epäilyjä siitä, etteikö Biden kykenisi hoitamaan tehtäväänsä presidenttikautensa loppuun. Selväksi tuli kuitenkin se, että 81-vuotias Biden on jo vanha mies ja varsin hauras.

BIDENIN hieman yli kymmenen minuuttia kestänyt puhe keskiviikkoiltana paikallista aikaa oli presidentin ensimmäinen pidempi esiintyminen sen jälkeen, kun hän kertoi sunnuntaina jättäytyvänsä presidenttikisasta.

Saikun mukaan muutos on aikamoinen kolmen viikon takaiseen tilanteeseen, kun Biden sanoi, että vain kaikkivaltias Jumala voi saada hänet ulos kisasta.

-  Ihan täydellinen käännöshän tämä oli siihen aikaisempaan retoriikkaan nähden, eli nyt hän käytännössä myönsi, ettei hänellä ole mahdollisuuksia voittaa Trumpia vaan tehtävään tarvitaan nuorempia voimia, Saikku sanoo.

Saikku sanoo Bidenin tehneen selväksi, että vaaleissa on kyse Yhdysvaltain perusarvojen puolustamisesta.

-  Hän sanoi aivan suoraan, että demokratia on vaakalaudalla, Saikku tarkentaa.

-  Hyvin selkeästi korosti tätä, että taistelu demokratian puolesta Trumpia vastaan on niin tärkeä, että hänen täytyi laittaa henkilökohtaiset ambitiot syrjään ja panna tehtävään joku nuorempi, jolla on paremmat mahdollisuudet.

SUNNUNTAISEN ilmoituksensa yhteydessä Biden kertoi tukevansa varapresidenttiään Kamala Harrisia demokraattien presidenttiehdokkaaksi. Useat mediat ovat kertoneet Harrisin saaneen jo taakseen ehdokkuuteen tarvittavan määrän delegaatteja, jotka tekevät päätöksen puolueen ehdokkaasta.

Saikku odottaa republikaanien tarttuvan siihen, miten demokraatit ajautuivat tällaiseen tilanteeseen, kun Bidenin kunnon tiedettiin heikenneen. Tähän kysymykseen ei Bidenin puhe tarjonnut vastausta.

Saikku viittasi erikoissyyttäjä Robert Hurin raporttiin, jossa kuvailtiin Bidenin olevan vanha ja hyvää tarkoittava mies, jonka muisti on kuitenkin selvästi heikentynyt.

Varapresidentti Harris vakuutti itse vielä alkukeväästä, että Bidenilla ei ole mitään ongelmia ja hän on täydessä työkunnossa.

Saikku arvioi, että monia demokraattien äänestäjiä häirinnee myös se, että demokraattien esivaalit järjestettiin täysin ilman mitään väittelyjä, kun Biden oli tällaisessa kunnossa.

-  Varmasti se tulee herättämään kysymyksiä ja tarjoaa samalla republikaaneille loistavan mahdollisuuden puhua puolue-eliitin salaliitosta, joka on estänyt kansaa aidosti päättämästä demokraattien ehdokkaasta, Saikku arvioi.

-  Tulemme varmasti kuulemaan enemmän tai vähemmän todenmukaisia syytöksiä hallinnosta, joka on salaillut Bidenin tilaa ja siten johtanut Yhdysvaltain kansaa harhaan.

VALKOISEN talon lehdistösihteeri Karine Jean-Pierre kertoi keskiviikkona toimittajille, että Bidenin päätöksellä vetäytyä presidenttikisasta ei ollut mitään tekemistä presidentin terveyden kanssa. Hän myös kiisti, että Valkoinen talo olisi peitellyt Bidenin terveydentilan heikenneen.

Biden käsitteli puheessaan myös Yhdysvaltain demokratian historiaa ja nosti sieltä esiin muun muassa Benjamin Franklinin sanat, joita Sauli Niinistökin Yhdysvaltain-vierailunsa yhteydessä käytti. Franklinilta kysyttiin maan hallintomuodosta päätettäessä, tuleeko maasta monarkia vai tasavalta, johon Franklin vastasi “tasavalta, jos pystytte pitämään siitä kiinni”.

-  Tälläkin Biden korosti sitä, että marraskuussa tehdään valintaa perinteisen yhdysvaltalaisen demokratian ja jonkin muun, Trumpin edustaman vaihtoehdon välillä, Saikku avaa.

Biden listasi puheessaan myös liudan omia saavutuksiaan ja nähtäväksi jää, miten republikaanit tarttuvat esimerkiksi presidentin näkemykseen siitä, mitä hän on saanut aikaan vaikkapa talouden, rikollisuuden tai maahanmuuton suhteen. Niistä Saikku arvioi republikaanien olevan presidentin kanssa eri mieltä.

-  Sen hän teki hyvin selväksi, että niin Ukrainan, Nato-liittolaisten kuin myös Taiwanin tukeminen on tärkeää. Myös Gazan tilanteen rauhoittaminen tavalla tai toisella lukeutuu ulkopoliittisiin prioriteetteihin, Saikku listaa.

Saikun mukaan Bidenin lyhyestä puheesta ei noussut esiin mitään erityisen yllättävää, vaikka puhe kontekstinsa puolesta olikin varsin ainutlaatuinen.

SAIKKU nostaa kuitenkin mielenkiintoisena aiheena esille sen, kuinka Biden puhui korkeimman oikeuden uudistamisesta.

-  Perinteisesti hän on suhtautunut tähän varsin varauksellisesti, mutta kun uudistus mahdutettiin näinkin lyhyeen puheeseen, nostaa se asian prioriteettilistalla aika korkealle, Saikku arvioi ja korostaa tämän olleen ehkä puheen yllättävintä antia.

-  En jaksa uskoa, että tässä mitään merkittävää aivan lähiaikoina tapahtuisi. Uudistus vaatii kuitenkin paljon puhetta kongressissa. Se jää kyllä seuraavan kongressin tehtäväksi, mikäli se yleensä on mahdollista saada läpi, hän arvioi.

Saikku arvioi korkeimman oikeuden uudistamisen jakavan jyrkästi mielipiteitä Yhdysvalloissa. Republikaanit eivät kannata mitään muutoksia, sillä nykyinen konservatiivienemmistöinen tuomarijakauma on heidän mieleisensä. Ainakin radikaalimpi uudistus, kuten tuomarimäärän kasvattaminen, voi kuitenkin olla varsin vaikea myytävä myös oikeistodemokraateille tai liikkuville äänestäjille, joiden arvot ovat usein melko perinteisiä.

Hän lisää oikeuden koon muuttamisen olleen viimeksi lähellä demokraattipresidentin aikana. Uudistusta yritti 1930-luvulla Franklin D. Roosevelt saadakseen tuomioistuimeen mieleisiään tuomareita ja helpommin omia uudistuksiaan lävitse.

Biden ei sen sijaan maininnut mitään toisesta vasemmistodemokraattien lempiajatuksiin kuuluvasta kysymyksestä eli uusista osavaltioista. Yhdysvalloissa on väläytelty muun muassa Puerto Ricon ja pääkaupunki Washingtonin hyväksymistä osavaltioiksi.

Arttu Mäkelä/STT