Etenkin, kun valta siirtyy pian toiselle puolueelle, ei presidentillä ole enää juurikaan liikkumatilaa tai mahdollisuuksia uusille avauksille.

Rampana ankkanakin voi silti edelleen saada paljon aikaan, kun presidentti ottaa loppumetreillä tehot irti valtaoikeuksistaan. Bidenin, 82, kohdalla tämä korostuu asiantuntijoiden mukaan erityisesti, koska hän haluaa valmistella liittovaltion hallinnon mahdollisimman hyvin selviämään Donald Trumpin toisesta presidenttikaudesta.

– Väistyvät presidentit yrittävät usein saada aikaan mahdollisimman paljon ennen kuin jättävät tehtävänsä, ja myös pyrkivät muokkaamaan yleistä mielipidettä hallinnostaan, sanoo Kansasin yliopiston viestinnän professori Robert Rowland uutistoimisto AFP:lle.

Bidenin presidenttikauden loppuvaiheen päähuomio onkin siinä, miten hän voi jättää hallinnon mahdollisimman vahvaan tilaan ennen kuin Trump ja republikaanit astuvat valtaan. Biden on esittänyt huolia siitä, että Trump on uhka Yhdysvaltain demokratialle.

- Bidenia pelottaa se, mitä hän ajattelee presidentti Trumpin voivan tehdä, Rowland sanoo.

- Tämä pelko saa hänet pyrkimään suitsimaan erityisen kovalla kädellä tulevan Trumpin hallinnon ohjelmaa, ja sinetöimään oman hallintonsa saavutuksia.

YKSI tapa, jolla kaikki väistyvät presidentit jättävät jälkensä, on armahdusoikeuden käyttäminen. Biden on ollut erityisen avokätinen armahtaja, ja joulukuussa hän armahti yhden päivän aikana 39 ihmistä ja lievensi lähes 1 500:n tuomiota. Valkoisen talon mukaan kyseessä oli modernin historian laajin armahdusten jakaminen yhden päivän aikana.

Joulun alla Biden käytti armahdusoikeuttaan lieventämällä 37 kuolemaantuomitun liittovaltion vangin rangaistukset elinkautisiksi vankeustuomioiksi. Tämä suututti Trumpin, joka lupasi ajaa kuolemanrangaistuksia yhä useammille rikollisille.

Historian professori Julian Zelizer Princetonin yliopistosta arvioi, että Biden pyrki laajoilla armahduksillaan täyttämään joitakin rikosoikeuteen liittyviä lupauksiaan, joita hän antoi vuoden 2020 vaalikampanjansa aikana.

Biden on myös pyrkinyt täyttämään lupauksiaan monia yhdysvaltalaisia painavien opintovelkataakkojen helpottamisesta. Ennen joulua presidentti ilmoitti, että 55 000 julkisen sektorin työntekijän opintovelat mitätöidään.

BIDENIN ehkä keskeisin huomion kohde Trumpin presidenttikauden lähestyessä on kuitenkin ollut Ukrainan tukeminen Venäjän hyökkäystä vastaan. Rowlandin mukaan Bidenin näkyvin päätös viimeisinä viikkoinaan presidenttinä on ollut saada Ukrainalle toimitetuksi niin paljon apua kuin mahdollista ennen kuin Trump astuu Valkoiseen taloon.

Joulukuussa Bidenin hallinto ilmoitti neljästä uudesta sotilaallisen avun erästä, jotka lähetetään Ukrainaan. Biden on siis kiirehtinyt kongressin jo viime keväänä hyväksymien miljardien dollarien arvoisten apupakettien lähettämistä.

Marraskuussa Biden myös antoi Ukrainalle sen pitkään kaipaaman luvan iskeä yhdysvaltalaisilla Atacms-ohjuksilla Venäjän puolelle sotilaskohteisiin.

On vielä epävarmaa, millainen Trumpin hallinnon Ukraina-politiikasta muodostuu. Trump on kuitenkin ollut puheissaan huomattavasti Bidenia nihkeämpi Ukrainan aseellisen tukemisen suhteen, ja on luvannut saada sodan loppumaan. Trump on myös vastustanut yhdysvaltalaisohjusten ampumista Venäjän alueelle.

TUOMIOISTUIMET on eräs alue, jolla Biden on pyrkinyt rakentamaan palomuuria tulevan hallinnon varalta. Valkoinen talo ja senaatin demokraatit paiskivat viime viikkoina kovasti töitä, jotta senaatti ehtii hyväksyä mahdollisimman paljon tuomareita liittovaltion oikeusistuimiin. Senaatti siirtyi republikaanien hallintaan 3. tammikuuta, ja Trumpin astuttua valtaan republikaaneilla on värisuora liittovaltion hallinnossa.

Yksi Bidenin päämääristä on ollut nimittää tuomareita monista eri taustoista. Aiemmin kaudellaan hän esimerkiksi nimitti korkeimpaan oikeuteen ensimmäisen mustan naisen, Ketanji Brown Jacksonin.

Yhteensä senaatti hyväksyi Bidenin virkakauden aikana vähintään 235 liittovaltion tuomaria, mikä on suurin määrä yhdellä presidenttikaudella sitten Jimmy Carterin hallinnon 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa.

Bidenin nimittämillä liberaaleilla tuomareilla voi olla vaikutusta, kun demokraatteihin kytkeytyvät järjestöt pyrkivät väistämättä haastamaan Trumpin toimia ja presidentin asetuksia oikeuslaitoksessa. Keskeisimmät oikeustaistelut tosin päätyvät luultavasti lopulta korkeimpaan oikeuteen, jossa konservatiiveilla on Trumpin ensimmäisen kauden perintönä vankka 6-3-enemmistö.