– Nyt on kuulunut myöskin keskustelua, joka on otsikoitu demokratioiden liitoksi. Sillä tarkoitettaisiin jotain sellaista, josta me olemme vanhan perinteen mukaan käyttäneet vähän harhaanjohtavaakin läntistä maailmaa koskevaa nimitystä. Eli niitä maita, jotka ovat ottaneet käyttöönsä läntisen demokratian periaatteet. Ja sellaisia maitahan on paljon Aasiassa. Näin ollen tämä tulee olemaan mielenkiintoinen keskustelu seurata, miten tällainen demokratioiden liitto -ajattelu mahdollisesti etenee, tasavallan presidentti Sauli Niinistö puntaroi asiaa sunnuntain tiedotustilaisuudessa, jossa hän käsitteli laajasti Bidenin valintaa USA:n presidentiksi.

SDP:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma totesi viikonloppuna Demokraatissa, että Bidenin iso ratkaisu on, lähteekö hän edistämään tällaista uutta järjestöä.

– Tällainen demokratioiden liitto olisi tietysti suoranainen haastaja YK:lle ja mullistaisi maailman järjestystä periaatteellisella tavalla. Uusien maailmanorganisaatioiden perustaminen toisi myös epävakautta kansainväliseen järjestelmään, joten on mielenkiintoista nähdä, lähteekö Biden käytännössä edistämään näin perustavaa laatua olevia muutoksia, Heinäluoma pohti.

Kyse Bidenin ajattelussa on Aaltolan mukaan demokraattisen arvopohjan ja koheesion valjastamisesta yhteisten isojen haasteiden kuten ilmastonmuutoksen ja koronapandemiaan voittamiseksi mutta samalla myös geopoliittiseksi välineeksi.

Jos ja Aaltolan mukaan ehkä enemmän kun Biden hankkeeseen lähtee, itsestään selvää on, että Suomi saa myös kutsun mukaan.

Bidenin Foreign Affairs -lehteen tammikuussa kirjoittamasta artikkelista käy ilmi, Bidenin hankkeen tarkoitus on laittaa myös kuriin Kiinaa, joka Aaltolan sanoin hyväksikäyttää demokratian haavoittuvuuksia hankkeillaan ja rahalupauksillaan.

Toisaalta Aaltola arvioikin, että Suomessa herättänee myös huolta se, joutuuko Eurooppa valitsemaan puolia, koska meillä Kiinan markkinat ovat hyvin tärkeässä roolissa.

Oma kysymyksensä Suomessa on myös Venäjä.

– Tietenkin Venäjän sulkeminen pois yhteistyöstä ei ole koskaan ollut Suomelle kauhean mieluisa asia. Demokratioiden allianssissa tai liitossa erityisesti Bidenilla ja demokraateilla on Venäjän suhteen hampaankolossa. Tätä kautta varmasti Suomessa haluttaisiin nähdä, mitä se tarkoittaa.

Entinen ulkoministeri ja ulkosiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja hieman jarruttelee ajatusta bidenilaisesta demokratioiden liitosta.

– Ei sitä kannata liikaa hehkuttaa. On tärkeätä kuitenkin, että kansainvälinen järjestelmä toimii. YK:ssa kaikki valtiot ovat mukana, Tuomioja sanoo.

Tuomioja ei siis ainakaan asettaisi liikaa toiveita uuteen foorumiin.

Tuomioja on jo aiemmin puhunut voimakkaasti siitä, kuinka esimerkiksi ilmastonmuutos on kysymys, jossa maapallo suorastaan kamppailee elämästään.

Hän muistuttaa nytkin, että sen pysäyttämistä ja luonnon monimuotoisuuden katoa sen koommin kuin aseriisuntaa tai -valvontaa ei hoideta ilman YK:ta, jossa kaikki maat ovat mukana.

– Tähän tarvitaan kaikki.

– On ihan selvää, että vain universaali maailmanjärjestö (YK) voi ratkoa maailmanlaajuisia ongelmia. Ilmastonmuutoksessa Kiinallakin on, vaikkei demokratia olekaan, aika kunnianhimoiset tavoitteet.

Tuomioja pohtii, miten demokratioiden liitto suhtautuisi vaikkapa Turkkiin tai Unkariin. Entinen ulkoministeri painottaa, että pitää kuitenkin ylläpitää dialogia ja vaikuttaa myös demokraattisten arvojen yleiseen hyväksyttämiseen ja tässä mielessä myös leviämiseen.

Tuomioja sanoo, että jos Biden veisi ajatustaan eteenpäin huono asia voisi olla, jos siitä tulisi vastakkainasettelun väline. Hyvä asia taasen voisi olla se, jos siinä paneuduttaisiin myös maiden sisäisiin demokratian ongelmiin. Tuomioja huomauttaa, että myös USA:ssa on nyt viime vuodet nähty demokratian kyseenalaistamista.

Tässä vaiheessa Tuomioja ei vaikuta uskovan, että Bidenin puhumasta demokratioiden liitosta tulisi kovin merkittävää toimijaa. Hän muistuttaa, että USA:ssa on kuitenkin melko reaalipoliittinen linja.

– Jää tietysti nähtäväksi, Tuomioja kuitenkin lisää.

Sellaisen näkökannan entinen ulkoministeri torppaa ykskantaan, että Suomi joutuisi Bidenin mahdollisen hankkeen takia vaikeaan suurvaltapoliittiseen rakoon.

– Ei Suomi mihinkään rakoon joudu. Varmaan saadaan kutsu, jos hanke syntyy. Voidaan käyttää siellä sitten järkeviä puheenvuoroja, Tuomioja sanoo.

Tuomioja lisää kuitenkin edelleen, että sellaistenkin valtioiden kanssa täytyy tulla toimeen, jotka eivät täytä Suomen kriteereitä.

– Aivan samalla tavalla Trumpin USA:n kanssakin piti hoitaa asioita.