Politiikka
21.10.2025 14:11 ・ Päivitetty: 21.10.2025 14:13
Saako EU venäläiskaasulle täyskiellon ja jäädytysvaroja Ukrainalle? ”Jarrutus ei voi estää päätöksentekoa”
Suomalaismepit Ville Niinistö (vihr.) ja Eero Heinäluoma (sd.) ovat vakuuttuneita, että EU saa venäläiskaasulle täystuontikiellon sekä Venäjältä jäädytetyt varat Ukrainalle sotakorvauslainana.
Molempia asioita käsitellään EU-parlamentin istuntoviikolla Strasbourgissa.
EU-maiden liikenne- ja energiaministerit antoivat maanantaina tukensa Venäjän putkikaasun ja nesteytetyn maakaasun (LNG) toimitusten lopettamiselle Eurooppaan vuoden 2027 loppuun mennessä. EU-parlamentti haluaa täyskiellon voimaan jo aiemmin eli vuoden 2026 loppuun mennessä.
Unionin kiireissä tämä tarkoittaisi, että esitys pitää saada valmiiksi ja päätöksentekoprosessiin vielä tämän vuoden aikana.
Parlamentissa asian pääneuvottelijana on toiminut vihreiden suomalaisedustaja Ville Niinistö, joka uskoo kiellon menevän läpi. Siihen liittyy myös välivarastoinnin kielto, mikä tekisi Venäjälle huomattavasti vaikeammaksi toimittaa LNG-kaasua Euroopan ulkopuolisiin maihin.
– Vaikka öljyn ja kaasun vienti Venäjältä EU-maihin on pudonnut sotapakotteiden jälkeen puoleen eli 40 prosentista 20:een, Putinin hallinto saa silti sillä tuloja ja sotakassaa yli 20 miljardia euroa vuodessa. On vahva yksimielisyys siitä, että sille ja ylipäätään riippuvuudelle venäläisenergiasta halutaan laittaa lopullinen piste, Niinistö sanoi suomalaistoimittajien tapaamisessa Strasbourgissa.
Samaa arvioi demarimeppi Eero Heinäluoma.
Lisää aiheesta
– EU:n luonne on sellainen, että prosessit nyt vain kestävät, kun mukana on 27 maata. Sillä, että yksi tai kaksi maata jarruttaa, ei kuitenkaan voi estää määräenemmistön päätöksentekoa.
VENÄLÄISENERGIASTA riippuvaiset ja Putinin hallintoon myötämielisesti suhtautuvat Unkari ja Slovakia ovat vähemmän yllättäen suhtautuneet kieltoon nihkeästi.
Sen sijaan esimerkiksi kaasua niin ikään käyttäneet Baltian maat ja Puola ovat olleet etujoukoissa vaatimassa tiukempia tuontikieltoja ja pakotteita.
Ville Niinistön mukaan Norja, Yhdysvallat ja arabimaat pystyvät jo nyt pääosin korvaamaan venäläisen kaasu- ja öljyenergian Euroopassa, ja fossiilittomat energiamuodot hoitavat lopun tarpeen.
Täystuontikieltoa rikkovat maat joutuvat EU-tukia leikkaavaan rikkomusmenettelyyn, ja samaa tekeville yrityksille on tulossa vähintään viittä prosenttia globaalista liikevaihdosta vastaava uhkasakko.
– Se on useimmille suuryrityksillekin jo aika tuntuva kirpaisu, Niinistö uskoo.
Täystuontikiellossa myös pitkiä sopimuksia Venäjän kanssa tehneiden maiden on suljettava hanat, ja Venäjä on puolestaan uhannut niitä jättimäisillä sopimussakoilla. Niinistön mukaan esitys täyttää niin sanotun force majeure -pykälän, jolla firmat voivat irtaantua joutumatta vastuuseen sopimusrikosta.
KONKREETTISESTI Ukrainaa tukemaan kaavaillaan niin sanottua sotakorvauslainaa, joka rahoitettaisiin Venäjältä jäädytetyillä varoilla. Asiaa on tarkoitus edistää EU-huippukokouksessa torstaina ja halukkaiden maiden johtajien kokouksessa Lontoossa perjantaina.
Kannanoton ovat allekirjoittaneet muun muassa komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa, Saksan, Ranskan, Italian ja Puolan johtajat sekä Britannian pääministeri Keir Starmer. Suomen puolesta sen teki presidentti Alexander Stubb, Norjasta pääministeri Jonas Gahr Store ja Tanskasta pääministeri Mette Frederiksen.
EU:ssa ja tarkemmin sanottuna Belgiassa on Venäjältä jäädytettyjä varoja noin 200 miljardia euroa, josta Ukraina saisi unionilta noin 140 miljardia.
Kuvio toimii Ville Niinistön ja Eero Heinäluoman mukaan siten, että takavarikoidut varat toimivat pankkivakuutena, joilla myönnetään Ukrainalle mainittu 140 miljardin koroton laina. Varat voidaan palauttaa Venäjälle, mikäli se maksaa sotakorvaukset Ukrainalle rauhan tultua. Jos näin ei tapahdu, ne käytetään suoraan lainan takaisinmaksuun.
ASIASSA on harannut vastaan ja vaatinut jäsenmailta yhteistä takausta juuri Belgia, koska se pelkää joutuvansa oikeudelliseen vastuuseen alueellaan säilytettyjen toisen valtion varojen takavarikoinnista. Myös eurovaluutan epävakaudella ja muun maailman sijoittajien kaikkoamisella on spekuloitu, mikäli sotakorvauslaina toteutuu.
Meppien mukaan huoli on turha, koska autoritaarisetkin valtiot varoineen ovat eri asia kuin toiseen maahan hyökännyt valtio.
– EU on sääntöpohjainen ja kansainvälisillä oikeusstandardeilla toimiva koneisto. Se tuottaa välillä tiettyä ylivarovaisuutta, mutta esimerkiksi meidän S & D -ryhmässä on ollut yksimielinen kannatus sotakorvauslainalle koko sen kolme vuotta, kun tätä on käsitelty, Eero Heinäluoma sanoo.
Ville Niinistö mukaan Venäjä on riittävän monta kertaa osoittanut, että se rikkoo joka tapauksessa kaikkia sopimuksia, jos niistä ei tule seurauksia esimerkiksi maan taloudelle.
Siksi hänen mielestään Putinin uhkailuja on tässä turha kuunnella.
– Venäjä on osoittanut olevansa täysin epäluotettava kauppakumppani, ja se on tehnyt jo lähes kaiken vahingon, mitä esimerkiksi maahan pakotteiden jälkeen jääneelle länsiyritysten kiinteälle omaisuudelle voi tehdä. Venäjä käyttää strategisia resurssejaan johdonmukaisesti Euroopan demokratiaa ja jäsenmaiden riippumattomuutta vastaan, eikä unionissa ole mitään syytä pelata näillä säännöillä.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.