EU:n brexit-neuvottelija Michel Barnier pitää lehdistötilaisuuden Brysselissä näillä hetkillä. Neuvottelut ovat koskeneet Pohjois-Irlannin ja Irlannin välisen rajan pitämistä avoimena.

Britannian pääministeri Boris Johnson suitsuttaa sopua Twitterissä.

– Meillä on mahtava uusi sopimus, jolla hallinta saadaan takaisin – nyt parlamentin pitäisi saada brexit valmiiksi lauantaina, jotta voimme siirtyä muihin tärkeisiin asioihin, Johnson tviittasi.

EU-johtajat kokoontuvat tänään iltapäivällä Brysseliin huippukokoukseen, ja brexit vie tapaamisen päähuomion.

Britannian on tarkoitus jättää EU kahden viikon päästä, lokakuun viimeinen päivä. Britannian lain mukaan pääministeri Johnson joutuu pyytämään erolle lisäaikaa, jos hänellä ei ole huippukokouksesta kotiinviemisinään erosopimusta, joka hyväksytään maan parlamentissa lauantaihin mennessä.

Sopimus tarvitsee joka tapauksessa vielä Britannian parlamentin hyväksynnän, jota ei kolmella edellisellä kerralla ole saatu.

Turkki, laajentuminen ja budjetti jäävät varjoon

Brexit jyrää tälläkin kertaa huippukokouksen muut aiheet, vaikka asialistalla olisi vakavia ja tärkeitä aiheita.

EU-johtajien odotetaan tuomitsevan Turkin hyökkäyksen Pohjois-Syyriaan yhtä suorasanaisesti kuin ulkoministerit maanantaina. EU-maiden lausunto oli poikkeuksellinen, koska maat tuomitsivat ensimmäistä kertaa Nato-kumppanin ja EU-hakijamaan toiminnan.

EU-johtajat palaavat myös keskusteluun laajentumisesta. Eurooppaministerit torjuivat aiemmin viikolla jäsenyysneuvotteluiden aloittamisen Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa, mutta päätös jäi kiinni vain muutamasta maasta. Varsinkin Hollanti ja Ranska ovat varautuneita neuvotteluiden aloittamiseen maakaksikon kanssa.

Vaikeana palana huippukokouksessa ovat neuvottelut tulevien vuosien budjetista. Suomi on puheenjohtajamaana toimittanut EU-maille pohjapaperin, josta käydään keskustelua.

Neuvottelut venyvät vähintään loppuvuoteen, mutta nyt tavoitteena on sopia budjetin koosta.

Kannat jakautuvat voimakkaasti nettomaksajien ja -saajien välillä. Komissio on ehdottanut 1,11 prosenttia EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta, mutta tiukan kurin viisikko Saksa, Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska vaativat budjetin pitämistä yhdessä prosentissa.

Diplomaattilähteen mukaan Suomen pohjapaperissa on ehdotus kokonaissumman asettumisesta 1,03–1,08 prosentin välille. Ehdotus on kuitenkin herättänyt runsaasti vastaväitteitä.

STT–Anniina Luotonen, Heta Hassinen