Kolumnit

Bottaksen taidot maailman huippua

Valtteri Bottas on Suomen urheilun kirkkain ja maailmalla tunnetuin sporttitähti juuri nyt. Ensin Itävallan F1-osakilpailussa paalupaikka ja sitten voitto itse kisassa. Jo toinen tällä kaudella ja kaikkiaan kuudennen kerran bodiumilla.

Bottas on luonteeltaan rauhallisesti ajatteleva ja eritoten tiimityötä tekevä formulakuski. Sanoa voi samalla, että hän on olympiauimari Emilia Pikkaraisen vanhempien unelmavävy. Huippu-urheilupariskunta ymmärtää miten olla ja elää valokeilassa. Valtterilla on kaikki edellytykset voittaa maailmanmestaruus jo tällä sesongilla – eli jatkaa Keke Rosbergin, Mika Häkkisen ja Kimi Räikkösen MM-tittelivauhtia.

Tällä hetkellä MM-taistoa johtaa Saksan Sebastian Vettel, mutta Valtteri on enää 15 pistettä Mersun tähtikuljettajan Lewis Hamiltonin takana. Tunnelma tihenee. Kimi Räikkönenkin ahdistelee kärkipäätä, muttei niin vakavasti. Autotallien välinen kisa on kahden kauppa (Mersu-Ferrari) ja kolmannen (Red Bull) korvapuusti.

TUL:n liittojuhlat 1946 ja SVUL:n suurkisat 1947 olivat esimerkillisiä liikunnan ja urheiluaatteen nostattajia kymmenetuhansine osanottajineen. Sittemmin nämä massatapahtumat hiipuivat. Valitettavasti.

Nyt on menneenä viikonvaihteena tuotu uusi kirjo vähemmän harrastettuja lajeja TV:ssä näkyväksi. Se oli mielenkiintoinen kavalkadi 30 lajista, joilla on tuhansia osallistujia ja seuraajia. Joukossa myös perinnelajeja.

Tehdyistä ennätyksistä jäi mieleen Ari-Pekka Liukkosen sähäkkä 50 metrin pyrähdys altaassa. Aika 21,58 oli paitsi Suomen ennätys niin myös kauden 5. paras maailmassa. A-P on ollut maailman kärkeä kolkuttelemassa jo pitkään, mutta arvokisojen alkuerissä on taaplattu. Pyrähdys altaan mitalla on niin vaudikasta ja tiheää jalkapotkua sekä käsien viuhdontaa, että sadasosilla on valtava merkitys. Toivottavasti parin viikon päästä Budapestin arvokisauinneissa vedot osuvat kohdalleen.

Olemme kansainvälisesti jalkapallon kehitysmaa taas kerran.

Koripalloguru Henrik Dettmann on sitä mieltä, että ulkomaalaisista pelaajista Suomen sarjoissa on hyötyä suomalaisen koripallon kehitykselle. Näyttöjäkin on. Koris on kehittynyt.

Jalkapallossa meidän sarjoissamme pelaa runsasmääräisesti niinikään ulkomaisia keskitason, jos senkään, pelaajia. Tulos on laiha. Olemme kansainvälisesti jalkapallon kehitysmaa taas kerran.

Eli mistä kiikastaa? Kaikilla lajeilla on johtonsa, joiden ensisijainen tehtävä on edistää lajiaan. Onko nyt koriksessa sitten viisaampia ja osaavampia johtajia ja valmentajia kuin futiksessa? Miettimisen arvoinen kysymys. Myös lentis ja salibandy tuottavat parempaa satoa kuin futis.

Tapanani on kysyä lajien päättäjiltä, mitä on tehty kehittymisen eteen. Palloliiton ex-varapuheenjohtaja, kansanedustaja (sd.) ja urheilun sekä kulttuurin läpitunkema Jukka Gustafsson totesi, että  jalkapallossa harjoitusmahdollisuudet ovat kunnossa läpivuotiselle treenaamiselle. Mutta hän arveli laajan lajikirjomme hajaannuttavan harrastajia liiaksi. Siksi meillä pulpahtaa vain silloin tällöin Litmasia ja Hyypiäitä huipulle eikä koskaan kerralla koko kentällistä kykyjä.

Hän yhtyi myös esilleottamaani puutteeseen, ettei Suomessa ole vieläkään yhtäkään sellaista yleisöystävällistä peliareenaa jollaisia jääkiekollamme on jo reilusti yli 200. Kummola ja kumppanit ovat taitaneet lobbauksen kuviot.

Mikä merkitys urheilulla onkaan ihmisten keskeisessä ystävyydessä yli rajojen.

Jamaikan Usain Bolt on urheilukenttien ihailtu kuningas, joka on ilmoittanut nyt uransa päättymisestä. Olipa sykähdyttävä hetki Tshekin Ostravassa, missä häntä juhlittiin rakastettuna vieraana. Vaikkei pikamenijä ollutkaan vielä huippuvireessä, niin 15 000 katsojaa nousi seisomaan rakastetun ja uskollisen sankarin vierailua kunnioittaakseen.

Haastattelut, puheet, katsojien plakaatit, aplodit, musiikki ja iloisesti räiskyvä ilotulitus muistuttivat meitä kaikkia siitä, mikä merkitys urheilulla onkaan ihmisten keskeisessä ystävyydessä yli rajojen.

Urheilun liekki ei sammu koskaan.

Maailman valioiden kamppailuja on huikea seurata. Mutta, olisipa vaikkapa timanttiliiganäyttämöllä muitakin suomalaisia kuin Tero Pitkämäki, niin se sykähdyttäisi.

Voimme myös iloita lentisnaistemme menestyksestä Euroopassa.

Kyllä se siitä….

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat