Britannian eroneuvottelut alkoivat terrorin keskellä

Kuva: AFP PHOTO / Ben STANSALL
Euroopan brexit-neuvottelija Michel Barnier (vas.) ja vastapuolensa Britannian neuvottelija David Davis.

Britannian eroneuvottelut Euroopan unionista ovat käynnistyneet tänään, lähes vuosi maan kansanäänestyksen jälkeen.

Kuten niin monta kertaa viime viikkoina, vie turvallisuus nytkin huomiota pois eroneuvotteluilta. Britannian ja EU:n pääneuvottelijat aloittivat tapaamisensa surunvalitteluilla Pohjois-Lontoossa tapahtuneen terrori-iskun uhrien omaisille.

Molempien puolten pääneuvottelijat Britannian David Davis ja EU:n Michel Barnier käyvät ensimmäiset viralliset neuvottelunsa tänään Brysselissä.

Barnier toivoi, että neuvottelut alkaisivat rakentavasti.

– Toivon, että tänään voimme löytää yhteisymmärryksen prioriteeteista ja aikataulusta, Barnier sanoi ennen kuin miehet sulkeutuivat neuvotteluihin.

Brexitin alkua leimaa epävarmuus ja hämmennys paitsi terrori-iskujen myös Britannian sisäpoliittisen tilanteen takia.

Kovaa eroa ajanut brittipääministeri Theresa May ei saanut ennenaikaisista parlamenttivaaleista hakemaansa tukea, mikä tuo epävarmuutta maan linjaan. Konservatiivipuolue menetti enemmistöasemansa ja joutuu nyt hakemaan tukea Pohjois-Irlannin Demokraattisesta unionistipuolueesta.

Vaikka neuvottelut alkavat tänään, voi Britannian tilanne hidastaa neuvotteluita.

Ennen Britannian ennenaikaisia parlamenttivaaleja näytti siltä, että May vie saarivaltion kokonaan ulos EU:n sisämarkkinoilta ja tulliliitosta. Nyt arvuutellaan, pehmeneekö linja ja pystyykö maa kokoamaan itsensä siten, että erosopimus saadaan valmiiksi ajoissa.

Eroneuvotteluille on varattu aikaa kaksi vuotta, mutta kello on tikittänyt jo maaliskuun lopulta saakka. Aikataulu on tiukka, sillä lisäaikaa voidaan myöntää vain jäsenmaiden yksimielisellä päätöksellä.

Davis sanoi Britannian aloittavan neuvottelut rakentavalla ja positiivisella mielellä.

– Edessä on pitkä tie, mutta päämäärämme on selvä – syvä ja erityinen suhde Britannian ja EU:n välillä. Sopimus, jollaista ei ole ennen tehty, Davis totesi ennen neuvotteluiden alkua julkaistussa tiedotteessa.

Kipeät kysymykset ensin

EU pyrkii ottamaan ohjat neuvotteluiden aikataulutuksesta.

Ensin neuvotellaan kolmesta kipeästä ja vaikeasta kokonaisuudesta: tilien tasaamisesta, kansalaisten oikeuksista ja Pohjois-Irlannin ja Irlannin välisestä rajasta. Vasta neuvotteluiden toisessa vaiheessa voidaan EU:n kannan mukaan suunnitella Britannian tulevaa suhdetta.

Pääministeri May on vakuuttanut olevansa brexit-neuvotteluissa ”hemmetin vaikea nainen”, mutta itse neuvottelupöydässä hän ei istu. Käytännössä neuvotteluita käyvät Davis ja Barnier esikuntineen.
EU-maat ovat osaltaan antaneet mandaatin komissiolle neuvotteluiden ensimmäistä vaihetta varten.
Päämiehet saavat tilannekatsauksen neuvotteluiden etenemisestä jo tällä viikolla, sillä huippukokous on koolla Brysselissä torstaina ja perjantaina.

Anniina Luotonen

 

AVAINSANAT

Kaksi kuolonuhria Itämeren sotaharjoituksessa, johon myös Suomi osallistuu

Itämerellä meneillään olevassa Northern Coasts -sotaharjoituksessa on kuollut kaksi sotilasta. Tanskalainen laivaston upseeri menetti henkensä onnettomuudessa Tanskalle kuuluvan Bornholmin saaren lähistöllä maanantaina, kertovat mediat.

Aiemmin harjoituksessa hukkui puolalainen merimies Ruotsin Karlskronassa.
Maanantain onnettomuus sattui, kun laivassa oleva luukku aiheutti päävammoja upseerille.

Northern Coasts on eräs Itämeren suurimpia vuotuisia sotaharjoituksia. Myös Suomi osallistuu harjoitukseen.

Sotaharjoitusta isännöi tällä kertaa Ruotsi. Harjoitus järjestetään tänä vuonna Itämeren etelä- ja keskiosissa.

Myanmarin Suu Kyi saa yhä enemmän kritiikkiä: ”Työnsi päänsä hiekkaan”

Kuva: Lehtikuva

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan Myanmarin tosiasiallinen johtaja Aung San Suu Kyi ”työnsi päänsä hiekkaan”, kun hän jätti puheessaan huomiotta maan armeijan väitetyt väärinkäytökset rohingya-muslimeja kohtaan. Pitkään Myanmarin kriisistä vaiennut Suu Kyi otti lopulta kantaa tilanteeseen tiistaiaamuna.

Suu Kyi muun muassa sanoi, että maan väkivaltaisuudet ovat loppuneet ja korosti, että useimmat Myanmarin muslimit eivät ole paenneet. Hän ei myöskään maininnut maan armeijan epäiltyjä väärinkäytöksiä.

Amnestyn aluejohtaja James Gomez arvioi, että Suu Kyin kannanotto oli lähinnä yhdistelmä epätotuuksia ja uhrien syyllistämistä.

Nyt on vuorossa Maria-hurrikaani: Pelkona kaatosateet ja jättiaallot

Kuva: Lehtikuva
Guadeloupella varaudutaan Marian iskuun.

Hurrikaani Maria näyttäisi ohittavan Yhdysvaltain Floridan niemimaan itäpuolelta, ilmenee Yhdysvaltain kansallisen hurrikaanikeskuksen arviosta.

Ennusteen mukaan Marian reitti kulkee Puerto Ricon, Dominikaanisen tasavallan, Haitin sekä Kuuban itäosan yli. Bahamasaarten kohdalla Maria olisi perjantaina Suomen aikaa.

Hurrikaani rantautui tiistaiaamuna Suomen aikaa saarivaltio Dominicalle, missä se on aiheuttanut laajaa tuhoa. Myrsky yltyi yöllä voimakkaimman kategorian viisi hurrikaaniksi, mutta Dominicalle saavuttuaan se heikkeni hiukan nelosluokkaan. Keskituulennopeus oli liki 70 metriä sekunnissa.

Dominican pääministeri Roosevelt Skerrit kertoi CNN:lle, että hänet jouduttiin pelastamaan asunnostaan myrskytuulen revittyä katon irti.

– En usko, että monikaan Dominican katto kesti hurrikaanin. Se pysyi maamme yllä heltymättömänä hyvin pitkän aikaa.

Facebook-sivullaan Skerrit arvioi, että Dominica oli ”menettänyt kaiken mitä rahalla voi ostaa ja korvata”. Hän kertoi pelkäävänsä eniten sitä, että rankkasateen aiheuttamat mutavyöryt ovat voineet aiheuttaa loukkaantumisia, ehkä kuolemiakin.

Dominican viranomaiset kehottivat aiemmin rannikon asukkaita siirtymään syvemmälle sisämaahan. Kaikki saaren hätämajoitussuojat avattiin ja lentokentät ja satamat suljettiin.

Marian on varoitettu olevan ”potentiaalisesti katastrofaalinen” myrsky. Sen on ennakoitu tuovan mukanaan kaatosateita ja jättimäisiä aaltoja.

Marian lisäksi Atlantilla riehuvat Jose- ja Lee-myrskyt.

Dominica kärsi viitoskategorian hurrikaanista vuonna 1979, kun massiivisia tuhoja ja useita kuolemia aiheuttanut David-hurrikaani iski saarelle.

Marian odotettiin iskevän Karibianmerellä nopeasti Guadeloupen saarelle, jolla varauduttiin pahimpaan. Ranska antoi puolen yön jälkeen Suomen aikaa evakuointimääräyksen Guadeloupen riskialueille.

Guadeloupe on toiminut pelastusoperaatioiden keskuksena, kun apua on kuljetettu Irma-hurrikaanin runtelemille saarille, kuten Ranskan ja Hollannin jakamalle Saint Martinille.

Myös Puerto Ricon asukkaita varoitettiin jo Maria-myrskystä.

St Lucian saarella Marian on raportoitu aiheuttaneen rankkasateita, tulvia, mutavyöryjä ja sähkökatkoja. Loukkaantuneista tai kuolleista ei toistaiseksi ole tietoa.

Marian lisäksi Atlantilla riehuvat Jose- ja Lee-myrskyt. Ykkösluokan hurrikaani Josen ei uskota rantautuvan Yhdysvaltoihin, vaan sivuavan maan itärannikkoa. Hurrikaanin on kuitenkin varoitettu aiheuttavan rannikolle muun muassa vaarallista ristiaallokkoa.

Lee-myrsky puolestaan laantui sunnuntaina trooppisesta myrskystä trooppiseksi matalapaineeksi. Leen on uskottu jatkavan heikkenemistään.

Alle kaksi viikkoa sitten ennätyksiä rikkonut Irma-hurrikaani riehui Karibialla ja Floridassa. Irma-myrsky tappoi Karibian saarilla noin 40 ihmistä, minkä jälkeen se siirtyi Floridaan surmaten myös siellä lukuisia ihmisiä.

Rauhannobelisti tuomitsee ”kaikki ihmisoikeusloukkaukset, jotka ovat voineet kärjistää kriisiä”

Kuva: Lehtikuva-AFP
Jopa Sadattuhannet rohingyat ovat paenneet sortoa ja väkivaltaa Myanmarista naapurimaahan Bangladeshiin.

Myanmarin tosiasiallinen johtaja Aung San Suu Kyi tuomitsee ”kaikki ihmisoikeusloukkaukset, jotka ovat voineet kärjistää kriisiä” Rakhinen osavaltiossa Myanmarissa.

Hänen mukaansa ulkopuolisten tarkastelijoiden pitäisi tulla ”näkemään ongelma itse”.

Suu Kyin mukaan Myanmarin ei pidä jakautua uskonnollisten vakaumusten takia.

Hän sanoo olevansa huolissaan Bangladeshiin paenneiden muslimeiden määrästä sekä tuntevansa surua kaikkien niiden ihmisten puolesta, joihin Rakhinen osavaltion konflikti on vaikuttanut.

Suu Kyin mukaan Myanmar ei pelkää rohingya-muslimeita koskevan kriisin kansainvälistä kriittistä tarkastelua.

Rauhannobelistin ja maan tosiasiallisen johtajan Aung San Suu Kyin piti tv-puheen rohingya-muslimien tilanteesta.

Puhetta odotettiin, sillä Suu Kyi on aiemmin vaiennut rohingya-väestön syvenevästä kriisistä. Hän on saanut vaikenemisestaan kansainvälistä kritiikkiä.

Trump vaati YK:ta keskittymään tuloksiin

Kuva: afp photo/brendan smialowski
YK:n pääsihteeri Antonio Guterres (keskellä vasemmalla) ja presidentti Donald Trump (kesk.) Donald Trump istuivat yhdessä muiden YK-edustajien kanssa.s

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump varoitti maanantaina odotetusti byrokratian vaaroista isännöidessään YK:n uudistamista käsittelevää kokousta New Yorkissa. Kokoukseen osallistui myös presidentti Sauli Niinistö.

Trump sanoi huomanneensa YK:n valtavan potentiaalin katselleessaan rakennusta lähellä sijaitsevasta 72-kerroksisesta Trump World Tower -pilvenpiirtäjästään.

– Ollakseni aivan rehellinen, niin oli pelkästään YK:n ansiota, että siitä tuli niin menestyksekäs projekti, Trump sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.

Trump muistutti, että byrokratia ja huono johtaminen ovat osaltaan estäneet maailmanjärjestöä saavuttamasta niitä yleviä päämääriä, joita varten se perustettiin.

– Samalla kun YK:n budjetti on kasvanut 140 prosentilla ja sen henkilökunnan määrä on yli tuplaantunut sitten vuoden 2000, emme ole nähneet sellaisia tuloksia, jotka olisivat linjassa näiden sijoitusten kanssa, Trump muistutti.

Trumpin kanssa samoilla linjoilla oli YK:n pääsihteeri Antonio Guterres, jonka mukaan maailmanjärjestön tulisi keskittyä enemmän ihmisiin ja vähemmän prosesseihin.

Niinistö kiitteli Trumpia vierailusta

Vaikka maailmanjärjestön uudistamisesta on puhuttu jo vuosikymmeniä, ollaan Niinistönkin mukaan nyt liikkeellä tuoreella jalalla.

– Ainahan on puhuttu siitä, että asiat pitää tehdä järkevästi ja tehokkaasti, mutta tässä on nyt vähän toisenlainen potku, ainakin lähtöpotkuna, Niinistö sanoi puhuessaan toimittajille New Yorkissa.
Niinistö sanoi kuitenkin olevansa hyvin tietoinen siitä, ettei maailmanjärjestöä uudisteta pelkillä puheilla.

– Ei nytkään voi sanoa muuta kuin että puheet olivat pontevampia, mutta ei minulla ole harhaluuloja, että tätä puheilla parannettaisiin, presidentti sanoi.

Kansainvälisestä ilmastosopimuksesta ja Trumpin kannasta puhuttaessa Niinistö kertoi, että hän itse ei tietoisesti käyttänyt ilmastonmuutos-sanaa keskustellessaan Trumpin kanssa. Niinistö sanoi sen sijaan puhuneensa arktisesta alueesta, mustan hiilen päästöistä ja niiden torjumisesta.

– Sehän on vähän sitä ilmastonmuutoksen torjuntaa, ja aika paljonkin. Vältän kuitenkin ottamasta kantaa siihen, millaisia virallisia ilmoituksia saamme täällä asiasta, Niinistö sanoi.

Tarkkasilmäiset toimittajat huomasivat Niinistön myös vaihtaneen muutaman sanan Trumpin kanssa YK:ssa maanantaina. Niinistön mukaan hän kävi tervehtimässä Trumpia, kun huomasi yllättäen tämän olevan ”vapaata riistaa”.

– Kiittelin Trumpia vierailusta, ja hän oli kovin tyytyväinen, kun vierailu oli viehättänyt, Niinistö sanoi.

Tiistaina Niinistö osallistuu YK:n yleiskokouksen avajaisiin ja Ranskan presidentin Emmanuel Macronin isännöimään korkean tason kokoukseen.

Niinistön johtamaan Suomen valtuuskuntaan kuuluvat muun muassa ulkoministeri Timo Soini (sin.) sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.).

Hannu Aaltonen,STT