Turva – Hymy

Britannian eroneuvottelut alkoivat terrorin keskellä

Kuva: AFP PHOTO / Ben STANSALL
Euroopan brexit-neuvottelija Michel Barnier (vas.) ja vastapuolensa Britannian neuvottelija David Davis.

Britannian eroneuvottelut Euroopan unionista ovat käynnistyneet tänään, lähes vuosi maan kansanäänestyksen jälkeen.

Kuten niin monta kertaa viime viikkoina, vie turvallisuus nytkin huomiota pois eroneuvotteluilta. Britannian ja EU:n pääneuvottelijat aloittivat tapaamisensa surunvalitteluilla Pohjois-Lontoossa tapahtuneen terrori-iskun uhrien omaisille.

Molempien puolten pääneuvottelijat Britannian David Davis ja EU:n Michel Barnier käyvät ensimmäiset viralliset neuvottelunsa tänään Brysselissä.

Barnier toivoi, että neuvottelut alkaisivat rakentavasti.

– Toivon, että tänään voimme löytää yhteisymmärryksen prioriteeteista ja aikataulusta, Barnier sanoi ennen kuin miehet sulkeutuivat neuvotteluihin.

Brexitin alkua leimaa epävarmuus ja hämmennys paitsi terrori-iskujen myös Britannian sisäpoliittisen tilanteen takia.

Kovaa eroa ajanut brittipääministeri Theresa May ei saanut ennenaikaisista parlamenttivaaleista hakemaansa tukea, mikä tuo epävarmuutta maan linjaan. Konservatiivipuolue menetti enemmistöasemansa ja joutuu nyt hakemaan tukea Pohjois-Irlannin Demokraattisesta unionistipuolueesta.

Vaikka neuvottelut alkavat tänään, voi Britannian tilanne hidastaa neuvotteluita.

Ennen Britannian ennenaikaisia parlamenttivaaleja näytti siltä, että May vie saarivaltion kokonaan ulos EU:n sisämarkkinoilta ja tulliliitosta. Nyt arvuutellaan, pehmeneekö linja ja pystyykö maa kokoamaan itsensä siten, että erosopimus saadaan valmiiksi ajoissa.

Eroneuvotteluille on varattu aikaa kaksi vuotta, mutta kello on tikittänyt jo maaliskuun lopulta saakka. Aikataulu on tiukka, sillä lisäaikaa voidaan myöntää vain jäsenmaiden yksimielisellä päätöksellä.

Davis sanoi Britannian aloittavan neuvottelut rakentavalla ja positiivisella mielellä.

– Edessä on pitkä tie, mutta päämäärämme on selvä – syvä ja erityinen suhde Britannian ja EU:n välillä. Sopimus, jollaista ei ole ennen tehty, Davis totesi ennen neuvotteluiden alkua julkaistussa tiedotteessa.

Kipeät kysymykset ensin

EU pyrkii ottamaan ohjat neuvotteluiden aikataulutuksesta.

Ensin neuvotellaan kolmesta kipeästä ja vaikeasta kokonaisuudesta: tilien tasaamisesta, kansalaisten oikeuksista ja Pohjois-Irlannin ja Irlannin välisestä rajasta. Vasta neuvotteluiden toisessa vaiheessa voidaan EU:n kannan mukaan suunnitella Britannian tulevaa suhdetta.

Pääministeri May on vakuuttanut olevansa brexit-neuvotteluissa ”hemmetin vaikea nainen”, mutta itse neuvottelupöydässä hän ei istu. Käytännössä neuvotteluita käyvät Davis ja Barnier esikuntineen.
EU-maat ovat osaltaan antaneet mandaatin komissiolle neuvotteluiden ensimmäistä vaihetta varten.
Päämiehet saavat tilannekatsauksen neuvotteluiden etenemisestä jo tällä viikolla, sillä huippukokous on koolla Brysselissä torstaina ja perjantaina.

Anniina Luotonen

 

AVAINSANAT

Katalonian Puigdemont uhmasi uhkaavaa pidätysmääräystä

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Espanjan syyttäjäviranomainen haluaa, että Katalonian syrjäytetyn aluejohtajan eurooppalainen pidätysmääräys uusitaan. Asiasta kertoo uutistoimisto AFP:n mukaan oikeuslähde.

Entinen aluejohtaja Carles Puigdemont (kuvassa) on oleillut omaehtoisessa maanpaossa Belgiassa. Hän matkusti tänään Tanskaan Kööpenhaminaan uhmaten mahdollista pidätysmääräystä. Espanjalaislehti El Pais uutisoi aiemmin, että Madrid on uhannut Puigdemontia pidätysmääräyksellä, jos tämä lähtee Belgiasta.

Tanskan televisio kertoi aamulla, että toimittajat ympäröivät Puigdemontin tämän koneen laskeuduttua Kööpenhaminaan aamulla. Puigdemontin on määrä osallistua tänään Katalonia-aiheiseen keskusteluun Kööpenhaminan yliopistossa.

Espanja perui Puigdemontia ja neljää hänen ex-ministeriään koskeneen eurooppalaisen pidätysmääräyksen joulukuun alkupuolella. Puigdemont ministereineen pakeni Belgiaan, kun Espanja lakkautti Katalonian itsehallinnon alueen yksipuolisen itsenäisyysjulistuksen jälkeen.

Rohingya-pakolaisten kotiuttaminen viivästyy – valmistelut yhä pahasti kesken

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Rohingya-pakolaisia odottamassa ruoka-apua pakolaisleirillä Bangladeshissa.

Rohingya-pakolaisten kotiuttaminen takaisin Myanmariin ei ala vielä tiistaina, kuten oli suunniteltu, kertovat Bangladeshin pakolaisviranomaiset. Valmistelujen kerrotaan olevan yhä pahasti kesken.

Myanmarista Bangladeshiin paenneet sadattuhannet pakolaiset pyritään kotiuttamaan kahden vuoden sisällä. Myanmarin ja Bangladeshin tekemän sopimuksen mukaan kotiutusten oli määrä alkaa tiistaina, mutta aikataulua oli jo valmiiksi pidetty liian toiveikkaana.

Viime viikolla viimeistelty sopimus koskee Bangladeshiin lokakuun 2016 jälkeen paenneita, ei Bangladeshissa jo aiemmin olleita rohingya-vähemmistön jäseniä.

Myanmaria on painostettu sallimaan turvallinen paluu rohingyoille, jotka ovat paenneet maasta armeijan toimien takia. YK on kutsunut Myanmarin armeijan operaatiota etniseksi puhdistukseksi.

Monet Bangladeshin täpötäysillä leireillä asuvista ovat sanoneet olevansa haluttomia palaamaan Rakhinen osavaltioon. Siellä heitä ja heidän kotejaan vastaan on hyökätty.

Myanmarin viranomaiset ovat rakentamassa Rakhineen väliaikaista leiriä, johon voitaisiin majoittaa 30 000 pakolaista.

Ainakin kolme kuollut pommi-iskussa eteläisessä Thaimaassa

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Tutkijat perehtyvät räjähdyksen tuhoihin.

Ainakin kolme ihmistä kuoli ja reilut 20 haavoittui pommi-iskussa eteläisessä Thaimaassa Yalan kaupungissa maanantaina. Pommi oli kiinnitetty moottoripyörään, joka oli pysäköity torikojun eteen.

Poliisin mukaan moottoripyörä ehti olla pysäköitynä noin kymmenen minuuttia ennen räjähdystä. Kuolleet olivat siviilejä.

Thaimaan muslimienemmistöisessä eteläosassa on kärsitty väkivaltaisuuksista jo vuosia. Taustalla ovat kapinallisten pyrkimykset saada enemmän itsenäisyyttä buddhalaisenemmistöisessä maassa.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet sekä kapinallisia että Thaimaan turvallisuusjoukkoja ihmisoikeusloukkauksista.

AVAINSANAT

Lappu luukulle – sadattuhannet liittovaltion hallinnon työntekijät jäämässä kotiin Yhdysvalloissa

Kuva: Lehtikuva-AFP
Vääntö jatkuu Yhdysvaltain kongressissa.

Yhdysvaltain liittovaltion hallinto pysyy edelleen suljettuna. Senaatti lopetti neuvottelut sunnuntai-iltana ilman sopua ja maanantaiaamulle suunniteltu äänestys siirrettiin myöhemmäksi.

– Emme ole vielä päässeet yhteisymmärrykseen suunnasta, joka sopisi molemmille osapuolille, Washington Post kertoi senaatin demokraattien ryhmänjohtaja Chuck Schumerin sanoneen sunnuntai-iltana.

Senaatin oli määrä äänestää paikallista aikaa varhain maanantaina esityksestä, jolla Yhdysvaltain liittovaltion hallinto saataisiin jälleen avattua helmikuun 8. päivään asti. Nyt äänestys on määrä järjestää paikallista aikaa maanantaina puoliltapäivin. Schumerin mukaan neuvotteluja jatketaan ennen äänestystä.

Koska sopua ei saatu aikaiseksi ennen maanantaiaamua, sadattuhannet hallinnon työntekijät ovat nyt jäämässä kotiin ilman palkkaa maanantaiaamuna.

Keskeiset liittovaltion toiminnot jatkaneet toimintaansa.

Hallinto suljettiin viikonloppuna, sillä senaatti ei päässyt sopuun budjetista.

Käytännössä siis hallinnolla ei ole enää rahaa jatkaa toimintaansa. Keskeiset liittovaltion toiminnot kuten armeija, poliisi, Valkoinen talo ja kongressi ovat jatkaneet toimintaansa sulkemisen jälkeenkin, mutta vähennetyllä henkilöstöllä.

Budjettivääntöä hiersi etenkin kysymys Daca-siirtolaisuusohjelmasta, jonka demokraatit olivat panneet ehdoksi budjettisovulle. Daca-siirtolaisuusohjelma on sallinut noin 800 000:n lapsena laittomasti maahan tulleen opiskella ja työskennellä Yhdysvalloissa. Presidentti Donald Trumpin hallinto haluaa lakkauttaa sen.

Liittovaltion hallinto on suljettu neljä kertaa vuoden 1990 jälkeen. Viimeksi näin kävi vuonna 2013, jolloin liittovaltio lomautti yli 800 000 ihmistä ilman palkkaa.

Jutun otsikkoa korjattu klo 9:16. 

Palestiinalaisten ulkoministerin mukaan Abbas pyytää EU:ta tunnustamaan Palestiinan valtion

Kuva: Lehtikuva-AFP
Palestiinalaisten ulkoministeri Riad al-Malik.

Palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas aikoo pyytää EU:ta virallisesti tunnustamaan Palestiinan valtion.

Asiasta uutistoimisto AFP:lle kertoneen palestiinalaisten ulkoministerin Riad al-Malikin mukaan Abbas esittää pyyntönsä tavatessaan EU:n ulkoministereitä Brysselissä.

Al-Maliki kertoo, että Abbasin mukaan EU:n tulisi tunnustaa Palestiinan valtio vastauksena Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päätökseen tunnustaa Jerusalem Israelin pääkaupungiksi. Päätös raivostutti palestiinalaiset, sillä myös palestiinalaiset pitävät Jerusalemia pääkaupunkinaan.

Bryssel: ”Ei maanantain asia.”

Presidentti Abbas tapaa EU:n ulkoministereitä tänään.

Diplomaatit ja viranomaiset Brysselissä sanovat, että Palestiinan tunnustaminen ei ole maanantain asia ja että EU jättää tunnustamisen jäsenmaiden käsiin.