Britannian eroneuvottelut alkoivat terrorin keskellä

Kuva: AFP PHOTO / Ben STANSALL
Euroopan brexit-neuvottelija Michel Barnier (vas.) ja vastapuolensa Britannian neuvottelija David Davis.

Britannian eroneuvottelut Euroopan unionista ovat käynnistyneet tänään, lähes vuosi maan kansanäänestyksen jälkeen.

Kuten niin monta kertaa viime viikkoina, vie turvallisuus nytkin huomiota pois eroneuvotteluilta. Britannian ja EU:n pääneuvottelijat aloittivat tapaamisensa surunvalitteluilla Pohjois-Lontoossa tapahtuneen terrori-iskun uhrien omaisille.

Molempien puolten pääneuvottelijat Britannian David Davis ja EU:n Michel Barnier käyvät ensimmäiset viralliset neuvottelunsa tänään Brysselissä.

Barnier toivoi, että neuvottelut alkaisivat rakentavasti.

– Toivon, että tänään voimme löytää yhteisymmärryksen prioriteeteista ja aikataulusta, Barnier sanoi ennen kuin miehet sulkeutuivat neuvotteluihin.

Brexitin alkua leimaa epävarmuus ja hämmennys paitsi terrori-iskujen myös Britannian sisäpoliittisen tilanteen takia.

Kovaa eroa ajanut brittipääministeri Theresa May ei saanut ennenaikaisista parlamenttivaaleista hakemaansa tukea, mikä tuo epävarmuutta maan linjaan. Konservatiivipuolue menetti enemmistöasemansa ja joutuu nyt hakemaan tukea Pohjois-Irlannin Demokraattisesta unionistipuolueesta.

Vaikka neuvottelut alkavat tänään, voi Britannian tilanne hidastaa neuvotteluita.

Ennen Britannian ennenaikaisia parlamenttivaaleja näytti siltä, että May vie saarivaltion kokonaan ulos EU:n sisämarkkinoilta ja tulliliitosta. Nyt arvuutellaan, pehmeneekö linja ja pystyykö maa kokoamaan itsensä siten, että erosopimus saadaan valmiiksi ajoissa.

Eroneuvotteluille on varattu aikaa kaksi vuotta, mutta kello on tikittänyt jo maaliskuun lopulta saakka. Aikataulu on tiukka, sillä lisäaikaa voidaan myöntää vain jäsenmaiden yksimielisellä päätöksellä.

Davis sanoi Britannian aloittavan neuvottelut rakentavalla ja positiivisella mielellä.

– Edessä on pitkä tie, mutta päämäärämme on selvä – syvä ja erityinen suhde Britannian ja EU:n välillä. Sopimus, jollaista ei ole ennen tehty, Davis totesi ennen neuvotteluiden alkua julkaistussa tiedotteessa.

Kipeät kysymykset ensin

EU pyrkii ottamaan ohjat neuvotteluiden aikataulutuksesta.

Ensin neuvotellaan kolmesta kipeästä ja vaikeasta kokonaisuudesta: tilien tasaamisesta, kansalaisten oikeuksista ja Pohjois-Irlannin ja Irlannin välisestä rajasta. Vasta neuvotteluiden toisessa vaiheessa voidaan EU:n kannan mukaan suunnitella Britannian tulevaa suhdetta.

Pääministeri May on vakuuttanut olevansa brexit-neuvotteluissa ”hemmetin vaikea nainen”, mutta itse neuvottelupöydässä hän ei istu. Käytännössä neuvotteluita käyvät Davis ja Barnier esikuntineen.
EU-maat ovat osaltaan antaneet mandaatin komissiolle neuvotteluiden ensimmäistä vaihetta varten.
Päämiehet saavat tilannekatsauksen neuvotteluiden etenemisestä jo tällä viikolla, sillä huippukokous on koolla Brysselissä torstaina ja perjantaina.

Anniina Luotonen

 

AVAINSANAT

Irakin parlamentille tehty lakialoite lapsiavioliittojen sallimisesta

Irakin parlamentti harkitsee sallivansa muslimityttöjen lapsiavioliitot. Konservatiiviset shiiamuslimikansanedustajat ovat ehdottaneet naimisiinmenon alaikärajan poistamista.

Irakissa on ollut vuodesta 1959 lähtien laki, joka estää alle 18-vuotiaiden avioliitot. Lakiehdotus palauttaisi voimaan alaikärajalain säätämistä edeltävän tilanteen, jossa uskonoppineilla olisi oikeus antaa vanhemmille lupa tyttärensä naittamiseen tämän ikään katsomatta.

Lakialoitteen tehneen eduskuntaryhmän johtaja Ammar Toama sanoo, että lakialoitteen mukaan morsiamen täytyy olla vähintään murrosikäinen ja kykenevä itsenäiseen päätöksentekoon. Hänen mukaansa lakiesitys on linjassa uskontoa harjoittavien muslimien vakaumuksen kanssa.

Monet irakilaiset ovat raivostuneet lakiesityksestä, ja myös YK on kritisoinut sitä.

AVAINSANAT

Saksan demareista toivotaan hallitusneuvottelujen pelastajaa – Steinmeier tapaa Schulzin tänään

Kuva: Lehtikuva-AFP
SPD:n puheenjohtaja Martin Schulz.

Saksassa liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier tapaa tänään sosialidemokraattien (SPD) puheenjohtajan Martin Schulzin.

Schulzin toivotaan tuovan toivoa maan kariutuneisiin hallitusneuvotteluihin. Schulz on tähän asti kieltäytynyt viemästä surkeasti liittopäivävaaleissa menestynyttä puoluettaan hallitukseen.

Sosialidemokraatit ja liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraatit pystyisivät yhdessä muodostamaan maahan enemmistöhallituksen.

Puolueen sisällä evästettiin ennen tapaamista Schulzia avoimuuteen.

– Presidentin kanssa olisi keskusteltava avoimesti eikä vain intettävä omaa kantaa, neuvoi puolueen oikealle nojautuvaa siipeä edustava Johannes Kahrs Bild-lehden haastattelussa.

– Kun tarkastellaan Saksan kykyä toimia Euroopassa, SPD:n tulisi jälleen kerran harkita, eikö sen sittenkin kannattaisi mennä hallitukseen, evästi puolestaan kristillisdemokraattisen CSU:n edustaja Günther Öttinger.

Liittopresidentti voi halutessaan määrätä ennenaikaiset parlamenttivaalit, mutta Steinmeierin mukaan se ei ole hänen suosimansa vaihto

Trump jakaa twiittiä, jossa Trump, äärioikeisto, Charles Manson ja talous niputetaan hämmentävästi yhteen

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tunnetaan paitsi hyperaktiivisena twiittaajana myös eteenpäin jakamistaan muiden kirjoituksista.

Twitterissä on syntynyt taas kohua, tällä kertaa sen ympärille, että Trump on jakanut seuraajilleen televisiokanava Foxin uutistoimittajan Laura Ingrahamin twiittiä, joka on puolestaan vastaus New York Timesissa olleeseen mielipidekirjoitukseen.

Timesissa olleessa artikkelissa kirjoitettiin, ettei tällä viikolla kuollut massamurhaaja Charles Manson ollut 1960-luvun väistämätön seuraus vaan jos jotain, ennusmerkki nykypäivän äärioikeistosta.

Ingraham tarttui tähän kielipelillä ja tokaisi omassa twiitissään, että kuinka niin ”äärioikeistosta”.

”Tarkoitat varmaan ”oikeassa tähän asti”, kuten Trump on ollut siinä, kuinka saada talous lentoon”.

Nyt sekä Ingraham että Trump ovat saaneet arvostelua osakseen muun  muassa siitä, että murhaaja Mansonin karmeat teot kuitataan ”oikeassa olemisella”.

Jo aiemmin viikolla syntyi kohua siitä, kun Newsweek-lehti pohdiskeli jutussaan, kuinka Manson ja Trump käyttivät kieltä saadakseen seuraajia.

”Porsaanreikä” – Näin EU auttoi Unkaria saamaan hyväksynnän Venäjän rahoittamalle ydinvoimalalle

Kuva: Lehtikuva

Euroopan komissio auttoi Unkaria löytämään porsaanreiän EU-säännöksistä jotta se sai hyväksynnän Venäjän tukeman Paks II -ydinvoimalan rakentamiselle, kertoo EURACTIV.com. Se on saanut käsiinsä asiaa valottavia dokumentteja.

Venäläinen Rosatom ja Unkarin hallitus sopivat rakentamisesta alkujaan tammikuussa 2014. Venäjän osuudeksi rahoituksesta sovittiin 80 %. Komissio kiinnostui asiasta. Se avasi EU:n jäsenyysvelvoitteiden rikkomista koskevan menettelyn marraskuussa 2015, koska Unkarin hallitus oli valinnut Rosatomin ilman tarjouskilpailua.

EURACTIVin mukaan komission virkamiehet auttoivat Unkarin hallitusta käyttämään ”teknisen yksinoikeuden” (technical exclusivity) argumenttia hyväksynnän saamiseksi pitkien neuvottelujen ja argumenttien hiomisten jälkeen marraskuussa 2016.

Keskustelua aiheesta

”Sotapropagandaa” – Bosnian teurastajan poika: Isäni valittaa elinkautisesta

Kuva: Lehtikuva

Elinkautiseen vankeuteen tuomittu Bosnian entinen serbikomentaja Ratko Mladic aikoo valittaa tuomiostaan. Asiasta kertoo hänen poikansa Darko Mladic, jonka mukaan tuomio on epäoikeudenmukainen eikä perustu tosiasioihin.

Nuoremman Mladicin mukaan Entisen Jugoslavian sotarikostuomioistuinen päätös on ”sotapropagandaa”.

AVAINSANAT