STT:n haastattelemien asiantuntijoiden arvioissa suurin mielenkiinto kohdistuu hallituksen työllisyystoimiin. Työkalupakki näyttäisi heistä koostuvan pääosin “mukavista keinoista”, joista hallituspuolueiden tai työmarkkinajärjestöjen välillä ei ole suurta eripuraa. Taloussuhdanteen heikentyessä hallitukselta pitäisi kuitenkin tulla merkittäviä uudistuksia, jotta hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyydestä voisi toteutua.

Rinne on arvioinut, että Suomessa pitäisi ensi syksyn budjettiriiheen mennessä olla 30 000 uutta työllistä, jotta hallitusohjelman menolisäykset voitaisiin toteuttaa täysimääräisinä.

Hallituksen keskeiseksi työllisyystoimeksi on ennakkoon povattu palkkatukea. Palkkatukea voidaan myöntää työnantajalle työttömän työnhakijan palkkauskustannuksiin. Lisäksi hallitukselta odotetaan keinoja, joilla kompensoidaan esimerkiksi aktiivimallin purkamisen ja esitetyn työttömyysturvan tasokorotuksen negatiiviset työllisyysvaikutukset. Esimerkiksi Ylen mukaan kiistaa hallituspuolueiden kesken on ollut siitä, voidaanko eläkeputken alaikärajan nostamista pitää korvaavana toimena.
STT:n tietojen mukaan paikallisesta sopimisesta ei ole tulossa merkittäviä avauksia budjettiriihessä.

Vuoden 2020 talousarvion valmistelu alkoi valtiovarainministeriön sisäisellä budjettineuvottelulla elokuun puolivälissä.

Miljardi valtion omaisuutta myyntiin?

Budjettiriihestä odotetaan myös tietoa, millaisia kertaluontoisia investointeja hallitus laittaa ensimmäisenä liikkeelle.

Hallitusohjelmassa on jo linjattu, että kertaluontoisia investointeja tulee enintään kolmen miljardin euron edestä ja ne katetaan pääosin valtion omaisuutta myymällä. MTV:n saamien tietojen mukaan hallitus aikoo sopia valtion omaisuuden myynnistä miljardilla eurolla, mutta päätös yhtiöistä ja tarkemmasta aikataulusta tehdään myöhemmin.

Hallituksen odotetaan myös kertovan, millaisia toimia sillä on yritysten investointien vauhdittamiseksi. Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) laittoi asialle kansliapäällikkö Martti Hetemäen, jonka tehtävä oli miettiä niitä.

Lisäksi yritystukien leikkaamisesta on luvassa päätöksiä. Hallituksen on tarkoitus saada leikkauksilla 100 miljoonan euron säästöt.

Mitä korkeakoulut, luonnonsuojelu ja poliisit saavat?

Mielenkiintoa budjettineuvotteluissa kohdistuu myös luonnonsuojelun ja korkeakoulujen rahoitukseen.

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) haluaa, että korkeakoulujen rahoitusta kasvatetaan ensi vuodeksi yhteensä 60 miljoonalla eurolla. Lintilän budjettiehdotuksessa lisärahaa luvattiin vain neljäsosa siitä eli 15 miljoonaa euroa.

Porvoossa elokuun lopussa tapahtuneiden poliisiampumisten jälkeen julkisuudessa pohdittiin, voisiko hallitusohjelmassa luvattu 300 poliisin lisäys tapahtua kerralla. Pääministeri Rinne ei tuolloin tätä suoraan luvannut. Kysymykseen saattaa tulla riihessä vastaus.

Etla: talouskasvu ensi vuonna alle prosenttiin

Budjettiriihen yhteydessä julkaistaan valtiovarainministeriön talousennusteet, jotka kertovat, kuinka paljon talouskasvu Suomessa on hidastumassa. Lintilä on sanonut olevan mahdollista, että talouskasvua kuvaava desimaaliluku alkaa pian nollalla.

Suomi kärsii Lintilän mukaan vientivetoisena maana maailmantalouden laantuvasta kasvusta, johon vaikuttavat esimerkiksi mahdollinen sopimukseton brexit, Saksan hiipuva talous sekä Yhdysvaltojen ja Kiinan kiihtyvä kauppasota.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan eilisen ennusteen mukaan Suomen talous kasvaisi ensi vuonna enää 0,9 prosenttia. Ennusteen mukaan hallituksen keskeinen tavoite saada julkinen talous tasapainoon vuoteen 2023 mennessä on jäämässä toteutumatta.

VM:n budjettiehdotus ensi vuodelle on yhteensä 57 miljardia euroa eli noin 1,5 miljardia enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Ehdotus on 2,3 miljardia euroa alijäämäinen.

Hallituksen esitys vuoden 2020 talousarvioksi julkistetaan 7. lokakuuta.