tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

D-Studio: Miksi löysentää viinalakeja, vaikka alkoholi tappaa, Jaana Pelkonen?

Valmistelussa oleva alkoholilaki viivästyy entisestään. Laki lähtee lausuntokierrokselle loka–marraskuussa ja samalla ilmoitusmenettelyyn, jossa lain yhteensopivuutta arvoidaan suhteessa EU-oikeuteen. Menettelyn enimmäiskesto on puoli vuotta.

Hiljattain neljä kokoomuksen kansanedustajaa jätti kirjallisen kysymyksen alkoholilain kokonaisuudistuksen hitaan valmistelun takia. Yksi heistä oli kansanedustaja Jaana Pelkonen. Hän ja muut allekirjoittaneet olivat huolestuneita, ettei laki ehdi tulla voimaan ensi vuoden alussa.

Nyt viimeistään on selvinnyt, ettei ehdi. Sen sijaan keskustelu alkoholihaitoista jatkuu muun muassa vahvempien oluiden ja lonkeroiden tullessa uuden lain myötä kioskien ja kauppojen hyllyille.

Tänään viimeksi Helsingin Sanomat uutisoi asiantuntijoiden tyrmäävän alkoholilain uudistuksen. Alkoholihaitat ja kuolemat lisääntyvät. Hallitus sen sijaan perustelee vähentävänsä alkoholihaittoja ja kohentavansa elinkeinoelämän toimintaa.

Jaana Pelkonen vastasi D-Studion kysymykseen, minkä takia alkoholilainsäädäntöä kannattaa uudistaa, vaikka jälleen on asiantuntijoiden suulla todettu, että se lisää kuolemia ja haittoja?

Mikael Jungnerin ennustus: Kokoomuksesta ja vihreistä Suomen suuret puolueet – ”Ja mikäs siinä”

SDP:n entinen puoluesihteeri ja kansanedustaja Mikael Jungner povaa jo, että seuraavien eduskuntavaalien jälkeen Suomessa on kaksi suurta puoluetta. Nimittäin kokoomus ja vihreät.

Ylen torstaisen kannatusmittauksen mukaan kokoomus on selvästi suurin ja ainoana yli 20 prosentin. Vihreät on puolestaan historiallisesti noussut kakkoseksi, muun muassa ohi SDP:n.

Jungner kirjoittaa Facebook-sivuillaan, että vihreiden noste voi vielä kantaa ykkössijalle asti.

”Mikä taas nostaa edelleen kokoomusta vihreän vaihtoehtona. Ihan kuin Helsingin kuntavaaleissa.”

Jungnerin mukaan saattaa käydä niin, että vaalien jälkeen Suomessa onkin kaksi suurta ja neljä keskikokoista puoluetta.

”Ja mikäpä siinä, kun molemmat suuret ovat arvoliberaaleja edistyspuolueita.”

”Hyvään suuntaan tässä mennään, Suomen kannalta”, arvioi Jungner.

Li Andersson ryöpyttää: ”Hallituksella riittää aina rahaa toimitusjohtajille ja kovapalkkaisille pomoille”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson arvostelee voimakkain sanankääntein Sipilän hallituksen tekemiä suurituloisten veroaleja. Andersson puhui Vasemmistoliiton kesäkokouksessa Imatralla.

– Sipilän hallituksella on ollut jakovaraa, mutta se on käytetty mittaviin tuloeroja kasvattaviin veronleikkauksiin. Hallituksella riittää aina rahaa toimitusjohtajille ja kovapalkkaisille pomoille, mutta ei koskaan työttömille, pienipalkkaisille yksinhuoltajille tai pienituloisille eläkeläisille.

Solidaarisuusveron alentaminen olisi jälleen uusi kädenojennus kaikkein rikkaimmille.

– Puhe “solidaarisuusverosta” oli alun alkaenkin harhaanjohtavaa. Kyse ei ole hyväntekeväisyydestä, vaan hyvinvointivaltiolle normaalista progressiosta. Suurista tuloista menee suurempi vero kuin pienistä.

Anderssonin mielestä pääministeri Juha Sipilä ja valtionvarainministeri Petteri Orpo kieltäytyvät näkemästä ongelmia, joita koulutusleikkaukset aiheuttavat Suomen osaamisperustalle ja taloudelle pitkällä aikavälillä.

– Kun koulutuksen eriarvoisuuden ja osaamisperustan romuttaminen alkaa toden teolla näkyä, on jo liian myöhäistä suunnanmuutokselle. Siksi muutos on tehtävä nyt, Andersson vaati puheessaan.

Vasemmistoliiton mielestä Suomen talouden rakenteelliset ongelmat korjautuvat vain sivistyspolitiikan suunnanmuutoksella. Anderssonin mielestä Suomi tarvitsee uuden sivistysvision. Vasemmistoliitto tavoittelee muun muassa yhtäläisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamista ja varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamista, maksutonta toisen asteen koulutusta myös oppimateriaalien osalta sekä korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuden väestöstä kääntämistä kasvuun.

Andersson puuttui myös puheessaan Suomen epävarmaan talouskasvuun. Anderssonin mielestä Suomen talouden orastava kasvu kärsii kilpailukykysopimukseen sisältyvistä palkanleikkauksista. Anderssonin mielestä kikyn haitalliset vaikutukset kansantaloudelle ja perheiden toimeentulolle on korjattava palkankorotuksilla. Syksyn työmarkkinakierroksen yhteydessä on syytä luopua erityisesti julkisen sektorin työntekijöihin kohdistuneesta erillisestä lomarahaleikkauksesta.

– On järjetöntä, että kun talouskasvu vihdoin näyttää alkaneen, on Suomessa sitouduttu vielä kahdeksi vuodeksi palkanleikkauksia tarkoittavaan sopimukseen, joka kaiken lisäksi toimii niin, että valtion pitää kompensoida palkanalennukset verokevennyksillä, jotta ostovoima ei laskisi. Palkankorotukset ovat perusteltu ja luonnollinen tapa lisätä kotimaista kysyntää, Andersson sanoi.

Keskustelua aiheesta

Sanna Marin: Vihreiden gallup-nousu ei ole yllätys – ”Koko vasemmiston kannatuslasku sen sijaan on”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Myös SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin on kommentoinut Ylen torstaista gallup-mittausta sosiaalisessa mediassa. Aiemmin puoluesihteeri Antton Rönnholm kuvasi tulosta ”kiistatta huonoksi”.

Marin kirjoittaa pikaviestipalvelu Twitterissä, että SDP:n historiallisesti ohittaneiden vihreiden gallup-nousu ei ole yllätys.

”Koko vasemmiston kannatuslasku sen sijaan on. SDP:llä kova työ edessä luottamuksen vahvistamiseksi.”

Vihreät on siis noussut kannatukseltaan Suomen toiseksi suosituimmaksi puolueeksi, ilmenee Ylen gallupista. Vihreiden kannatus on nyt kovempi kuin koskaan, 17,6 prosenttia. Nousua heinäkuuhun verrattuna on tullut 1,6 prosenttiyksikköä.
Kokoomus on yhä suosituin puolue 20,8 prosentin kannatuksella. Puolue on vahvistanut asemiaan heinäkuun mittaukseen verrattuna liki puoli prosenttiyksikköä.

Keskusta on kannatusmittauksen kolmonen 17,3 prosentin kannatuksella. Kohennusta kuukauden takaiseen on 0,6 prosenttiyksikköä.

Neljäntenä oleva SDP putosi kannatuksessa enemmän kuin mikään muu puolue, 2,6 prosenttiyksikköä. Sen kannatus on nyt 15,9 prosenttia.

Sekä Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset että puolueesta irronnut Uusi vaihtoehto vahvistivat kannatustaan. Perussuomalaiset nousi 0,7 prosenttiyksikköä 8,8 prosentin kannatukseen. Uusi vaihtoehto nousi liki prosenttiyksiköllä 1,6 prosentin kannatukseen.

Taloustutkimus haastatteli kyselyyn yli 1 900 ihmistä. Kyselyn virhemarginaali on 2,3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm: ”Gallup-tulos kiistatta huono”

Kuva: Jari Soini

SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm myöntää, että Ylen tämänaamuinen gallup-tulos SDP:lle on ”kiistatta huono”.

”Se, että puolueen kannatus tippuu järjestään kesällä, ei selitä tulosta eikä yksittäisillä tekijöillä kannata spekuloida. Kävimme aiheesta aamun puoluehallituksessa syväluotaavan ja rakentavan keskustelun”, hän päivittää Facebookissa.

Rönnholmin mukaan tässä ajassa ja demokratian tilassa uskottava politiikka perustuu taktiikan sijaan ideologiaan.

”Arvoilla on merkitystä. Ja me uskomme omiimme. Puoluekokouksessa tehtyjen päätösten ja kuntavaalien tuloksen perusteella lähdimme valmistelemaan omaa vaihtoehtoa ja suurta sosialidemokraattista visiota tulevaisuuden Suomesta. Ratkaisut eivät synny hetkessä tai yksittäisillä toimilla. Työmme jatkuu.”

Kokoomusmeppi Ylellä: EU ei välttämättä velvoitakaan Suomea raideliikenteen kilpailutukseen

Kuva: LEHTIKUVA / LINDA MANNER

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) toteaa Ylen haastattelussa, että raideliikenteen kilpailuttamisesta määräävä EU-lainsäädäntö jättää paljon tulkinnanvaraa. Pietikäisen mukaan lainsäädäntö muun muassa antaisi Suomelle mahdollisuuksia raideliikenteen kilpailutuksen välttämiseen.

Liikenne- ja viestintäministeriön tiedottaessa raideliikenteen henkilöliikenteen avaamisesta kilpailulle, ministeriö mainitsi EU-lainsäädännön olevan yksi peruste päätökselle.

­– EU on saanut päätökseen neljännen rautatiepaketin, joka lähtee liikkeelle siitä, että silloin kun valtio hankkii liikennettä, se ei sitä voi jatkossa tehdä suorahankintana, vaan se tulee kilpailuttaa, Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) sanoi reilu viikko sitten.

”Neljäs rautatiepaketti” tarkoittaa joukkoa EU-lainsäädäntöä, jolla EU pyrkii yhtenäistämään jäsenmaidensa rautatieverkostoa. Lakipaketin markkinoiden avaamisen velvoittavasta asetuksesta löytyy kuitenkin kohta, joka jättää paljon tulkinnanvaraa.

Asetuksessa lukee muun muassa, että ”toimivaltainen viranomainen voi päättää tehdä ilman tarjouskilpailua julkisia palveluhankintoja koskevia sopimuksia rautateiden julkisista henkilöliikennepalveluista, jos se katsoo, että sopimuksen teko ilman tarjouskilpailua on perusteltua ottaen huomioon asianomaisten markkinoiden ja verkon asiaankuuluvat rakenteelliset ja maantieteelliset ominaispiirteet ja erityisesti koko kysynnän ominaispiirteet, verkon monitahoisuus, tekninen ja maantieteellinen eristyneisyys sekä sopimuksen kattamat palvelut”.

Suomi olisi voinut vaatia korkeampaa kilometrimäärää, jolloin Suomi olisi saanut pysyvämmän poikkeusaseman.

Pietikäinen toteaakin, että asetus mahdollistaa tarjouskilpailusta poikkeamisen harvaan asutussa maassa, jollaisena Suomea voidaan ilman muuta pitää.

– Kyllähän nuo kaikki melko hyvin Suomen raideliikenteen ominaisuuksiin istuu. Jos verrataan Hollantia, Saksaa tai Ranskaa, joissa on paljon ihmisiä ja lyhyet etäisyydet, niin onhan se ihan toisenlainen markkina, kuin tarvittava junayhteys Tampereelta Seinäjoelle, Seinäjoelta Ouluun, tai yöjuna Kemijärvelle, Pietikäinen sanoo Ylelle.

EU:n asetuksessa todetaan lisäksi, että kilpailutuksen voi välttää myös silloin, jos jäsenvaltion junaliikenteen vuosittainen enimmäismäärä on 23 miljoonaa junakilometriä.

Vaikka Suomen junakilometrimäärät menevät yli 30 miljoonan, Suomi olisi voinut Pietikäisen mukaan asetusta tehtäessä vaatia korkeampaa kilometrimäärää, jolloin Suomi olisi saanut pysyvämmän poikkeusaseman.

– Tätäkin keskustelua käytiin, mutta Suomi ei nähnyt sitä tarpeelliseksi.

Ylelle antamassaan haastattelussa Pietikäinen toteaa myös ettei sinällään vastusta kilpailutusta, mutta epäilee kuitenkin sen hyötyjä Etelä-Suomen ulkopuolella. Hän ihmettelee lisäksi hallituksen kiirettä asiassa.

Asia lopulta ole ministeriön päätettävissä.

Liikenneministeriö vahvistaa Ylelle, ettei Pietikäisen tulkinta EU:n asetuksesta ole täysin väärä.

Ministeriö kuitenkin korostaa, ettei asia lopulta ole heidän päätettävissään. Ministeriö esittää, että uudistuksella mahdollistetaan siirtymäaikoja ja annetaan mahdollisuus poiketa asetuksesta.

– On sitten kyettävä osoittamaan, että suorahankinta todella olisi tehokkaampi keino kuin kilpailutus, hallitusneuvos Elina Thorström liikenne- ja viestintäministeriöstä toteaa.

– Miten asiaa tulkitaan, se on komission, tai EU-tuomioistuimen asia.