Valtioneuvosto on päättänyt esittää tasavallan presidentille Suomen ja Yhdysvaltojen välisen puolustusyhteistyösopimuksen eli DCA-sopimuksen (Defence Cooperation Agreement) allekirjoittamista.

Sopimus on määrä allekirjoittaa ensi maanantaina Washington DC:ssä. Sen allekirjoittaa puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.).

Sopimusneuvottelut käynnistyivät tämän vuoden maaliskuussa edellisen hallituskauden lopulla. Neuvottelut on käyty ulkoministeriön johdolla.

ULKOMINISTERI Elina Valtonen (kok.) sanoi tänään tiedotustilaisuudessa, että DCA-sopimus syventää Suomen ja USA:n turvallisuuspoliittista yhteyttä merkittävästi.

DCA tarkentaa jo Nato-jäsenyydestä johtuvia periaatteita joukkojen toimimisessa liittolaismaan alueella.

– Se, ettei asioista tarvitse sopia erikseen, tuo helppoutta rauhanajan toiminnan organisoimiseen, mutta ennen kaikkea se voi olla elintärkeää kriisissä.

DCA-sopimus käsittelee muun muassa Yhdysvaltojen pääsyä sovittuihin tiloihin ja sovituille alueille sekä niiden käyttöä, puolustuskaluston, tarvikkeiden ja materiaalin sijoittamista ennakolta Suomen alueelle, Yhdysvaltojen ilma-alusten, alusten ja ajoneuvojen maahantuloa ja liikkumista, Yhdysvaltojen joukkojen sekä niiden käyttämien tilojen ja alueiden turvallisuuden järjestämistä, rikosoikeudellista toimivaltaa sekä käytännön kysymyksiä liittyen joukkojen toimintaan Suomen alueella.

YKSI keskeinen sopimuksen kokonaisuus on tuomivallan jako.

Valtosen mukaan yhdysvaltalaisten tekemiksi epäiltyjen rikoksien tuomiovalta jakautuu Suomen ja USA:n välille. Maat vaihtoivat marraskuussa nootteja. Niillä vahvistetaan yhteisymmärrystä siitä, että Suomen alueella kunnioitetaan Suomen lakia ja maamme kansainvälisiä velvoitteita.

– Esimerkiksi kuolemanrangaistusta ei voida soveltaa, Valtonen sanoi.

Hänen mukaansa lähtökohta on se, että yhdysvaltalaiset joukot ja täällä toimivat joukot noudattavat omaa lainsäädäntöään ja kunnioittavat samalla Suomen lainsäädäntöä. Vaikka tuomiovalta jakautuu, se kuuluu kuitenkin ensisijaisesti Yhdysvalloille.

– Suomi voi tarvittaessa ja halutessaan saattaa itselleen ensisijaisen tuomiovallan tapauksissa, jotka Suomi kokee maallemme merkittäviksi, esimerkiksi yhteiskunnallisesti merkittävissä rikkomuksissa tai esimerkiksi seksuaalirikoksissa tai vastaavissa.

PUOLUSTUSMINISTERI Antti Häkkänen totesi medialle, että DCA-sopimuksella USA sitoutuu Suomen puolustukseen myös tiukassa paikassa. Häkkäsen mukaan tällä on “äärimmäisen painava viesti tässä ajassa”.

– Tämän selvempää ja painavampaa viestiä ei puolustusyhteistyöstä voi lähettää. Yhteistyömme syvenee siis sille tasolle, että yhdessä puolustaudumme, jos Suomen kimppuun joku käy tai meitä uhataan painostaa.

Häkkäsen mukaan USA:n takuu siitä, että se olisi puolustamassa Suomea kriisitilanteessa muodostaa Nato-jäsenyyden ohella niin korkean ennakkopidäkkeen, että Suomea ei todennäköisesti kukaan uskalla painostaa tai horjuttaa sotilaallisesti.

Puolustusyhteistyösopimus yhteensovitetaan Naton ja Pohjoismaiden toimintojen kanssa. Pohjoismaiden puolustusarkkitehtuuria voidaan viedään entistä syvemmälle, kun maat kuuluvat Natoon ja niillä on vastaavankaltainen DCA-sopimus.

Useilla Nato-mailla on vastaava kahdenvälinen sopimus Yhdysvaltojen kanssa.

HÄKKÄSEN mukaan nyt alkaa Suomen ja USA:n puolustushallintojen välinen suunnittelu puolustuksellisen yhteistyön käytännöistä. Ensin on kuitenkin odotettava, että sopimus tulee voimaan.

Sopimuksen mukaan Suomi avaa 15 sotilasaluetta USA:n käyttöön. Alla on lista sovituista tiloista ja alueista:

• Ivalo, Rajavartiolaitoksen kasarmialueet (sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävien
  hoitamiseen varatut tilat ja alueet)
• Kuopio-Rissala, Karjalan lennoston lentotukikohta
• Niinisalon varuskunta-alue ja Pohjankangas-Hämeenkangas harjoitusalueet
• Parkanon varastoalue
• Raaseporin varuskunta-alue ja Syndalenin harjoitusalue
• Rovajärven harjoitusalue mukaan lukien Misin varastoalue
• Rovaniemi, Lapin lennoston lentotukikohta ja Jääkäriprikaatin varuskunta-alue
• Skinnarvikin varastoalue
• Tammelan varastoalue
• Tampere-Pirkkala, Satakunnan lennoston lentotukikohta
• Tervolan varastoalue
• Jyväskylä-Tikkakoski, Ilmasotakoulun lentotukikohta
• Upinniemen laivastotukikohta ja varuskunta-alue Kirkkonummella mukaan lukien
• Russarö
• Veitsiluodon varastoalue
• Vekaranjärven varuskunta-alue ja Pahkajärven harjoitusalue

Häkkänen ei kommentoinut eikä arvioinut yksittäisten alueiden toiminnallista tarkoitusta.

– En senkään takia takia myöskään nosta niitä nyt tässä esiin, ettei aseta niitä marssijärjestykseen. Ne ovat jokaisen luettavissa sieltä pohjoisesta etelään, ei ihan itäistä Suomea kokonaan vain tietyiltä osin rajattuina. Lista on kattava, välttämättä jokaisella alueella ei ole toimintoja mutta saattaa olla. Se katsotaan jatkosuunnittelussa. Mikä on USA:n joukkojen tai ennakkovastoinnin rooli, se neuvotellaan jatkossa USA:n kanssa, hän selvitti.

Häkkänen sanoi myös, että välttämättä kaikkia sopimukseen liittyviä alueita tai tiloja ei käytetä. Harjoitustoimintaa voi olla myös muutoin laajasti eri puolilla Suomea. Toisin sanoen DCA-sopimusta sovelletaan koko Suomen alueella.

Häkkänen muistutti, että harjoitustoiminnan ja rotaatioiden kautta USA:n joukkoja on ollut Suomessa jo pitkän ajan.

– Tässä ei ole sinänsä dramatiikasta kyse.

KYSYMYKSEEN, toivooko Suomi, että amerikkalaisia olisi jatkossa pysyvästi maassa, Häkkänen vastasi, että asiat neuvotellaan USA:n kanssa ja tehdään tavoitteenasettelua, joka maksimoi Suomen turvallisuuden.

– En lähde tässä nyt asettamaan tavoitteita. Se käydään sitten puolustushallintojen välillä tiiviisti, mihin USA on valmis ja minkälaisia tarpeita nähdään ennen kaikkea pohjoisessa, etelässä ja muualla ennakkovarastoinnissa tai joukkojen sijoittumisessa.

Sopimus mahdollistaa puolustusmateriaalin sijoittamisen ennakolta Suomen alueelle.

Ulkoministeri Elina Valtonen totesi tiedotustilaisuudessa, että Suomeen ei korostu välitöntä sotilaallista uhkaa eikä kansalaisilla ole aihetta minkäänlaiseen huoleen. Tämä oli vastaus toimittajan kysymykseen, jossa nostettiin esiin sitä, että Suomessa on ollut viime päivinä turvallisuuspoliittisesta tilanteesta johtuen hätääntynyttäkin ilmapiiriä.

Valtonen muistutti myös, että Suomi on liittynyt Natoon omista turvallisuuslähtökohdistaan käsin eikä uhatakseen ketään.

– Nato on puolustusliitto. Myös DCA-sopimus oikeastaan vain täydentää meidän liittolaisuuttamme Yhdysvaltojen kanssa. Se mahdollistaa myös näin rauhan aikana huomattavasti helpomman ja helpommin järjestettävän ja ennakoitavan harjoitustoiminnan tällä alueella ja siten laajan yhteistyön myös täällä Pohjolassa.

HÄKKÄNEN arvioi, että Venäjä muodostaa pitkäaikaisen ja hyvin todennäköisesti pahenevan uhan Euroopan maille. Tätä ei ministerin mukaan voi vähätellä. Häkkänen muistutti kuitenkin Suomen olevan tällä hetkellä läntisessä yhteisössä niin hyvin suojattu kuin voi olla.

Elina Valtonen sanoi, että Suomen ja USA:n välinen DCA-sopimus on vahvasti myös Yhdysvaltain intressin mukainen, koska se voimistaa koko Naton turvallisuutta, pidäkettä ja puolustusta.

Häkkänen totesi uskovansa, että USA:n intressissä on halu puolustaa vapaata, demokraattista länttä. Siksi USA haluaa myös kasvattaa Suomen ja Pohjolan ennakkopidäkettä ehkäistäkseen tulevia sotia.

Ydinaseista Suomen DCA-sopimuksessa ei ole mainintaa. Norjan sopimuksessa ne on erikseen kielletty.

– Me olemme täysimääräisesti sitoutuneet Naton ja USA:n ydinasesuojaan. Sen takia tässä ei ole tehty mitään erillisiä rajauksia. Toki on kirjaus, että Suomen voimassaolevaa lainsäädäntöä noudatetaan, Häkkänen kertoi.

Suomessa on voimassa ydinräjähteiden maahantuonnin kieltävä ydinenergialaki.