– Tätä avausta on nyt syytä hieman kyseenalaistaa, sanoo SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen.

– Käytännössä ulkomaalaisten työntekijöiden työlupien tarveharkinnasta luopuminen tarkoittaisi siis sitä, että nykyisestä poiketen Suomeen saapuvaa työvoimaa ei pystyttäisi mitenkään kontrolloimaan etukäteen. Yrityksille jäisi kaikki valta päättää siitä, keitä he parhaaksi katsovat tuoda palvelukseensa ulkomailta. Tällä hetkellä arvio työntekijän oleskeluluvan myöntämisperusteista on syntynyt virkamiestyönä ELY-keskuksissa ja Maahanmuuttovirastossa. Pääsääntö on, että oleskelulupaa ei saa, jos vastaavaa työvoimaa on kohtuullisessa ajassa saatavissa joko kotimaasta tai EU- ja ETA –alueelta.

– Tähän pääsääntöön voidaan jo nykyään tehdä alueellisia poikkeuksia ELY-keskusten toimesta. Näin on tehty esimerkiksi Uudellamaalla. Tietyissä työtehtävissä ei myöskään nykyään edes vaadita työntekijän oleskelulupaa. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi erityisasiantuntijat ja tutkijat. Näin juuri pyritään huomioimaan eri alueiden ja alojen erilaiset tilanteet sekä tarpeet. Tätä ei näemmä kokoomuksen ministeriryhmä kuitenkaan muistanut, Räsänen epäilee.

– Tarveharkinnasta kokonaan luopuminen romuttaisi siis käytännössä mahdollisuudet hallita työperäistä maahanmuuttoa. Muutos olisi tietysti yrityksille riskitön, mutta jokaisen virherekrytoinnin seuraukset kaatuisivat veronmaksajien syliin. Jos työluvan myöntänyt yritys irtisanoo rekrytoimansa työtekijän, hän siirtyy suoraan kansallisten tukijärjestelmien äärelle.

– Ratkaisu yritysten EU- ja ETA –maiden ulkopuolisten rekrytointien tehostamiseen olisi helpointa toteuttaa nykyisiä viranomaiskäytänteitä sujuvoittamalla. Työntekijän oleskeluluvan saamisen keskimääräistä aikaa, neljää kuukautta, on pystyttävä lyhentämään. Hallituspuolueen olisikin viisasta käyttää kaikki tarmo ja valta näiden käsittelyaikojen lyhentämiseen. Olisiko paikallaan säätä esimerkiksi enimmäispituus asian käsittelyajalle?

– Suomessa työvoiman kohtaanto-ongelmaan puututtaisiin parhaiten taas sillä, että pyrkisimme vauhdittamaan työvoiman liikkuvuutta. Tässä työssä keskeisiä keinoja ovat koulutus-, asunto- ja liikennepolitiikka. Näihinkin asioihin hallituksella on kaikki valta.

– On selvää, että Suomi tarvitsee tulevaisuudessakin työperäistä maahanmuuttoa ja kansainvälisiä osaajia. Sellaisen asian purkamiseen, jolla estetään väärinkäytöksiä ja pidetään maahanmuutto hallittuna, ei kuitenkaan tule ryhtyä. Työntekijöiden oleskelulupien myöntämiseen liittyvistä haasteista päästäisiin parempaan suuntaan jo sillä, että hallitus ryhtyisi toteuttamaan omaan ohjelmaansa kirjattuja tavoitetta oleskelulupiin liittyvän viranomaistoiminnan sujuvoittamisesta.