Perussuomalaiset saavat 23 paikkaa (38), Vasemmistoliitto 16 paikkaa (12), RKP yhdeksän (9) ja Kristillisdemokraatit kuusi (5). Timosen laskelman pohjana on tuore Helsingin Sanomien gallup -tutkimus.

Sampo Terhon, Hjallis Harkimon ja Paavo Väyrysen joukoille Timonen ei lupaa hyvää.  Sinisten Timo Soinin vetäytyminen vaaleista saattaa auttaa Väyrystä ja Uudeltamaalta puoluetoveri Jussi Niinistön pääsyä eduskuntaan, mutta valtakunnallisesti asialla ei ole minkäänlaista merkitystä.

Timosen mielestä demarien kanssa kevään eduskuntavaalien voitosta kilpailevat nukkuvien puolue ja Perussuomalaiset.

Timosen laskelmien mukaan demarit saavat Pirkanmaalta yhden paikan lisää eli paikkaluku kasvaa neljästä viiteen. Demarien lisäksi Vasemmistoliitto ja Vihreät voittavat paikan eli Vasemmistoliitto saa kaksi ja Vihreät kolme kansanedustajan paikkaa. Kokoomus säilyttää neljä paikkaansa ja kristillisdemokraatit ainokaisensa. Perussuomalaiset häviävät kaksi paikkaa neljästä kahteen ja Keskusta yhden paikan kolmesta kahteen.

”Jytky” sulaa

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa syntyi Perussuomalaisten ”jytky”. Perussuomalaiset nousivat maan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Timosen mukaan 23 prosenttia demarien äänestäjistä tai kannattajista siirtyi perussuomalaisten leiriin.

Viime vaaleissa eli vuonna 2015 siirtymä oli yhdeksän prosenttia. Vaalitulos oli SDP:n heikoin. Keskusta nousi ykköseksi, Perussuomalaiset kakkoseksi ja Kokoomus kolmoseksi. SDP jäi oppositioon.

Perussuomalaisten suuri unelma loistavasta tulevaisuudesta kesti vain hetken. Puolue hajosi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on kuitenkin vaalitenteissä pärjännyt hyvin. Tilastojen lisäksi sekin saattaa merkitä uhkaa demareille.

Ennen kaikkea vaara piilee siinä, että Timosen mukaan vain neljäsosa äänestäjistä on puolueuskollisia ja peräti kolme neljäsosaa liikkuvia äänestäjiä. Osa porukasta jättää äänestämättä.

Siinä, missä piilee vaara, piilee myös mahdollisuus. SDP:n tosikannattajat äänestävät ennakkoon. Sen lisäksi, että demareita pidetään vaalikampanjoiden alisuorittajina, heidän pitää vaalipäivänä huolehtia kannattajiensa äänestysaktiivisuudesta.

Poimintoja Timosen analyysista

Viimeisen 30 vuoden aikana eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus ei Timosen mukaan ole laskenut. Jos äänestysprosentti ei olekaan yltänyt Ruotsin tasolle, se on liikkunut vuosikymmenet 70 prosentin tienoilla. Nuoret ovat äänestäneet heikoiten. Timonen muistuttaa vaihtoehdosta, jonka mukaan äänestämisestä voitaisiin tehdä kansalaisvelvollisuus.

– Tutkimusten mukaan sairaat eivät äänestä Kokoomusta, eivätkä terveet Perussuomalaisia, Timonen naurattaa kuulijakuntaansa ja vakuuttaa, että tulos on tutkittu.

Hallitusvastuu painaa. Kolmen viime vuosikymmenen aikana pääministeripuolue on kärsinyt keskimäärin 2,6 prosentin vaalitappion, valtiovarainministerin salkkua hallitseva puolue 1,9 prosentin.

SDP on puolue, joka on hävinnyt vaalit oppositiokauden jälkeenkin. Vasemmistoliitto on vuoden 1999 jälkeen hävinnyt kaikki vaalit.

Keskustan ja Vihreiden vaalitulos on viime vaaleissa ollut aina gallupien ennustamaa tulosta heikompi.

Keskustan tulevaa vaalitulosta voi ennakoida, kun tiedetään, että kuudessa vaalipiirissä puolue sai edellisissä eduskuntavaaleissa viimeisen kansanedustajan paikan.

Kaikki lähtevät puhtaalta pöydältä

Timostakin huvittaa vaalien lähtökohta. Kaikki, jopa hallituspuolueetkin, ovat lähtevinään vaalikilvoitteluun puhtaalta pöydältä. Kokoomus kieltää maakuntauudistuksen ja Keskusta tekeillä olleeseen sote-uudistukseen sisällytetyn valinnanvapauden. Kokoomukselle kelpaa nyt Helsingin pormestarin Jan Vapaavuorenkin vaaliapu.

– Vaalikampanjassa jauhetaan vielä sote-uudistusta. Toinen aihe on ilmastonmuutos. Myöhemmin käsitellään maan taloutta. En usko, että näiden aiheiden lisäksi uusia aiheita nousee esiin. Näillä teemoilla mennään, ellei medialla ole takataskussaan jotain uutta ja yllättävää. Se on ihan mahdollista.

Timonen nostaa esiin ilmastonmuutoksen. Hän pelkää tai epäilee, että siihenkin liittyvien uudistusten maksajiksi joutuvat vähäosaiset.

– Esimerkiksi ihmisten lemmikit syövät paljon lihaa sisältävää ravintoa, jonka tuottaminen pilaa ilmastoa. Kesämökit, jotka eivät ole ihmisen elämälle välttämättömiä, kuormittavat monin tavoin luontoa. Näistä tekijöistä eivät edes vihreät ole puhuneet mitään, Timonen herättelee kuulijoitaan.

Ahdasta profiloitua

Timonen piirtää fläppitaululle nelikentän, jonka oikealla puolella Kokoomuksella on vapaa tila telmiä. Sen yläpuolella olevaa konservatiivien kenttää hallitsee Perussuomalaiset. Perussuomalaisten vasta- tai alapuolella ovat voimattomat liberaalit. Vasemmalla, tosin ylhäältä katsottuna oikealla, ovat demarit, vasemmistoliittolaiset ja vihreät, jotka taistelevat yhteisestä areenastaan.

– Kokoomuksella on paljon väljemmät tilat ja olosuhteet toimia kuin SDP:llä, Timonen selittää piirtämäänsä kuviota.

Hän palaa vielä nukkuviin äänestäjiin toteamalla, että vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 95 000 demareita aiemmin äänestänyttä jäi nukkuvien puolueeseen. Jos heistä arvioiden mukaan 75 000 nyt palaa ”riviin”, ”persnettoa” jää silti 20 000 äänestäjää.

Timonen viittaa pari kuukautta sitten tehtyyn tutkimukseen, jonka mukaan Perussuomalaisten kannattajista kolmannes ei lähde äänestämään. Keskustan kannattajista neljännes tekee saman tempun. Saman verran jää nukkumaan myös Kokoomuksen kannattajista. Jos näin käy, jäljet kyllä näkyvät.

– Prosenttiluvut ovat yläkanttiin. Pidän lukuja liian synkkinä, Timonen sanoo.

Mutta luvut kertovat, mistä demareiden kannattaa taistella.