He kantavat huolta etenkin Rajavartiolaitoksen, suojelupoliisin ja Tullin taloustilanteesta tulevina vuosina.

Eduskunnan hallintovaliokunta antoi lausuntonsa valtion ensi vuoden talousarvioehdotuksesta valtiovarainvaliokunnalle.

Hallintovaliokunnan budjettikäsittelyssä nousi esiin useita puutteita sisäisen turvallisuuden viranomaisten taloustilanteessa ja -näkymissä. Vaikka hallitus tekee kannatettaviakin määrärahalisäyksiä esimerkiksi poliisien määrän kasvattamiseksi, hallituksen budjettiehdotuksen jää edelleen myös useita merkittäviä kipupisteitä, valiokunnan demarit huomauttavat.

Rajavartiolaitoksen toimintamenojen rahoitusvaje on jopa 25 miljoonaa euroa jo ensi vuonna, kansanedustaja Eemeli Peltonen laskee.

– Rajavartiolaitoksen sopeutustarve edellyttää leikkaamista paitsi materiaali- ja kalustohankinnoista myös operatiivisesta toiminnasta sekä koulutuksesta. Rajojemme turvallisuudesta vastaavan viranomaisen talousnäkymät ovat kestämättömiä tilanteessa, jossa esimerkiksi Suomen itärajalle kohdistuu edelleen epävarmuutta Venäjän hybridivaikuttamisen jatkumisesta. Emme voi hyväksyä tilannetta, jossa Rajavartiolaitoksen perusrahoitusta ei turvata, hän toteaa tiedotteessa.

Peltonen muistuttaa, että hallintovaliokunta nosti jo viime syksyn budjettikäsittelyssä yksimielisesti esiin huolensa Rajavartiolaitoksen rahoituksesta. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus ei ole kuitenkaan tehnyt korjausliikettä vieläkään.

ORPON HALLITUKSEN toisen budjettiehdotuksen keskeinen sisäisen turvallisuuden kipupiste on myös suojelupoliisin rahoitus, kansanedustaja Paula Werning lisää.

– Julkisuudessa on jo ollut esillä, että suojelupoliisissa on jouduttu käynnistämään muutosneuvottelut riittämättömän rahoituksen takia. Suojelupoliisin resurssivaje herättää huolta nykyisessä turvallisuustilanteessa, jossa tehokkaan ja toimivan tiedustelun tarve korostuu entisestään.

Vaikka hallitus kohdistaa sisäministeriön hallinnonalan viranomaisille muita julkisen hallinnon toimijoita pienemmät tuottavuus- ja tehostamistavoitteet, sisäisen turvallisuuden viranomaisia ei kohdella täysin yhdenvertaisesti, sosialidemokraatit kritisoivat.

– Hallitukselta vaikuttaa unohtuneen, että myös Tulli on todella keskeinen sisäisen turvallisuuden viranomainen. Nyt Tulli saa kannettavakseen muita viranomaisia raskaamman tuottavuustavoitteen vain siksi, että se on valtiovarainministeriön eikä sisäministeriön alainen viranomainen, kansanedustaja Saku Nikkanen toteaa.

Hän pitää kestämättömänä sitä, että hallitus ei kohtele yhdenmukaisesti kaikkia PTR-viranomaisia eli poliisia, Tullia ja Rajavartiolaitosta.

– Tähän pitää saada muutos.

HALLINTOVALIOKUNNAN demarit kiirehtivät myös pelastajapulan ratkaisemista hallituksen tavoitetta nopeammin. He esittävät koulutettavien määrän kasvattamista siten, että tavoiteltu tuhat uutta pelastajaa saavutettaisiin jo vuonna 2030.

– Samalla kannamme suurta huolta siitä, että Pelastusopistoon kohdistetaan merkittävä määrärahavähennys tilanteessa, jossa pelastajapulaa yritetään toisaalta ratkaista. Hallituksen pitäisi kohtuullistaa näitä heikennyksiä, jotta pelastajamäärää saadaan kasvatetuksi suunnitelmallisesti ja laadukas, riittävä koulutus sekä palvelut turvatuksi myös tulevaisuudessa.

Peltonen, Werning ja Nikkanen pitävät myönteisenä, että Orpon hallitus jatkaa jo viime vaalikaudella aloitettua työtä poliisien määrän kasvattamiseksi.

Budjettiehdotuksen puutteet ovat kuitenkin niin merkittäviä, että valiokuntaryhmä jätti hallintovaliokunnan budjettilausuntoon eriävän mielipiteensä.